Mielenlaatikko

GPOY

2011-12-23T14:31:00.000-08:00

Tämmönen kiva asia on pakko saada ilmaista....

AINA! Aina ku noita tulee jossakin vastaan niin koen hyvin vahvoja ristiriitaisia tunteita kuinka helvetin hyvin noi osuu omalle kohdalle, ihan pelottaa. Voi perse mä oon joku pingviini.... Ahahaha hysteeristä naurua nyt kyllä.GPOY OTL

Ököpöö

2011-12-23T04:31:00.000-08:00

Yritän taas vähän kirjotella. En ees muista mitä viimeks kirjotin nii on vähä hölmöä kirjottaa ku en tiiä mistä oon jo nii tehny ja mistä en, höhöhö. Iha sama.

Mulla ei oo vieläkään oikeen joulumieltä vaik huomen on aatto. Se varmasti johtuu siitä ettei mun arjessa oo viimesen puolenvuoden aikana tapahtunu paljo eroja päivien välillä, ja joulufiilis tulee yleensä siitä et pääsee joululomalle ja et on muualta saanu sitä energiaa. Nyt oon vaan ollu tääl omas huonees melkeen sen 24/7 nii vaikeepa siinä on mitään imasta. Eikä tota luntakaa pahemmi ole. Ja tää vuosi nyt muutenki tulee olee sillai ankeempi, etten saa lahjoja muutaku Biffen antaman ja ollaan äiteen kans huomen lähinnä kahestaan. Ja kaikki koritselutki tehty, eikä aattoks jääny mitään niinku aikasemmin. Times change, man.

Eihän mun päähän oo täs kuus paljo muuta mahtunu kun cossia cossia ja cossia. Tehtiin täl viikol eka asu melkeen kokonaan valmiiks uguu. Jotenki muutenki on vielä tää hirvee sterssiahdistus kausi päällä, lähinnä tän terveydentilan takia. Ensviikol pitäs varaa röntgenaika, missä mulla ei ollu aikasemmin ongelmaa mutku olikohan se eilen vai toissapäivänä ku sain laskun siit aikasemmasta käynnistä ASHJADLK mä taho maksaa enempää. Vituttaa jos oikeesti maksan itteni kipeeks näist siel ravaamis kuluista, mut en saa mitään apuu ite vaivaan vaan pelkkää spekulointii mitä saattaa olla kyseessä ja "kyllä se varmaan ajan kanssa ohi menee" paskaa. Nojoo, se nähää sitte.

Loppupätkän voisin vähän hypetellä näitä kivoimpia pieniä asioita, mitä en oo viel saanu aikaseks hypettää, koska kameran kanssa leikkiminen on jotenki tosi plergh taas. Hehkutin siis sillon marraskuussa mun saamaa synttärilahja figmaa ja otin siitä pari (paskaa) kuvaa <3. Mä rakastun siihen joka kerta uudestaan ku leikin sen asennoilla. Jotain seki kertoo et mun muut figut on pölysiä ja tämä aina kovin pölytön ~

Hönhg höngh, miten voikaan olla nii tykästyny johonki hahmodesingnii näi mahottomasti. Oli kyllä joka pennin arvonen, pihinä hankin siis eBaystä ja sain puolet halvemmalla ku suomesta, koska ei ollu postikuluja. Ihanan laadukas neitokainen ~<3 (mikä toimii hyvänä reffinä sit ku teen tästä cossin fufufu).

Sit sain vähän myöhemmin mun ekan DesingByHumansin tilauksen koska vuoden odottelun jälkeen ne viimeinki hyväksy paypalin ja aijai, tuolta tästälähin hankin t-paitani <3. Ihan samperin upeita ja mukavia, ihan yllätyin kuinka hyvältä ne päällä tuntuu ja istuuki ihmeellisen hyvin, mitä harvoin tapahtuu ku käy suomesta jostain random kaupasta ostamassa. 2 kipaletta hankin, toisesta jaksoin jopa napsia kuvasia.

asdjkfg hnnn rakkaus <3

Joo ei mul muuta, ehkä mä jaksan hihkuttaa jotain myöhemmin ku pääsen eroon tästä yhestä paskamyrskystä.

Tänään saapu joulun pelastava "joululahja" >w< hype hype <3

Uguu

2011-12-13T14:13:00.000-08:00

...Löämnmm, eipä oo pahemmin mieli tehny tänne mitään taaskaa kirjotella, varsinki se vähänenki into tota listaa kohtaan kuoli, yllätys yllätys. Mä en vaan jaksaaa. Emmä tiiä miks nytkään vaivaudun kirjottaa mitään. Hirveen stressaava loppuvuosi edessä vähän monestaki syystä (cossicossitcossit perkele) jatota niin...perjantaista asti ihan hirvee unettomuus mulla ollu, menny joskus 1 aikaan nukkumaan mut vaan pyöriny hysteerisen levottomana ja nukahtanu aikasintaan siin 3 jälkeen. Alko ku oli perjantaina se lumimyrsky tääl eteläs nii meiltä meni sinä iltana netti. Se ihan hirvee vitutus ja tylsyys mikä iski ettei voinu tehä mitään perjantai-iltana aiheutti kauheet levottomuudet. Sen jälkee onki sitte se jatkunu ja seki ku on nyt 2 aamuna pitäny herätä jo ennen kaheksaa koska fuu lääkärijuttuja. Eli sellassia 4-6 tunnin unia vedelly viimeaikoina + hillitön stressi ja kaikkee muuta ihanaa niin ...joo, väsyttää ja jotenki ällö olo. Ja se levottomuus mikä on tullu on johtunu aika pitkälle mun jostain tupsahtaneesta cossimoodista, en vaan osaa lopettaa ajattelemista ellen saa oikeesti tehä jotain niiden eteen. Ököpöööö plergh.

Huomenna sentää jotain vähän kivempaa ja meen Jumboon tuhlaa rahojani äpärän kanssa. Toivottavasti on mukavan hiljasta siellä ku menee ennen 11. Sit pitäs iltapäivällä tehä taas asioita ja torstaina tuleeki sisko loppuviikoks tänne. Enkä kyllä uskois et jo ensviikolla on jouluaatto, ei siis minkäänlaista joulumieltä. Tulee harvinaisen harmaa, tylsä ja mitäänsanomaton joulu tänä vuonna, köyhyys on perseestä. Mut eipä tuo haittane koska toivon mukaa uusvuos sit pelastaa <3.

daosjkdoa joo en jaksa ajatella yhtää enempää mitään vois mennä vaan nukkumaan ja kattoo pystynkö viimeinki nukahtaa ku pahimmat stressit on jo takana.....

Katkeamispiste

2011-11-19T13:04:00.000-08:00

Musta tuntuu taas nyt siltä, et mun on pakko purkaa mun pahaa oloo tännekki. Ihan sama vaikka koko maailma lukis mun valitusta mut mä en oikeesti jaksa välittää nyt siitä vaan tahon saada tätä taakkaa pienemmäks. Joo mun silmät on ihan kituneet ja kuivat, ku oon pidätelly kyyneleitä koko tän päivän ja pariin otteeseen heti ku on saanu tilaisuuden olla kunnolla yksin niin purkanu sitte ihan kunnolla. Eikä vieläkään oikeestaan oo helpottanu vaan vieläki on sellanen... itkuparku olo mitä mulla ei oo ollu täs mittakaavassa helvetin pitkään aikaan. No siis viimeyön jäljiltä olin muutenki aika herkkänä koska näin taas unta menneisyyden jutuista ja niistä jää aamulla aina vähän sellanen hapan maku suuhun. Ja noh, tää sit meni tähän tuskaseen poraamiseen koska äitin piti mennä möläyttää jotain et mun tunneportit vaan yksinkertasesti aukes. Mulla on siis aika tulehtuneet välit mun koko perheeseen ja ehkä eniten harmittaa ettei olla mun veljen kans puheväleissä. Tänää äiti sit tuli sanoo mulle, et veli oli sanonu sille et se on yrittäny puhuu mulle enkä oo vastannu mitään. Oikeen syyllistävästi. Aluksi, mitä vittua? Ei oo vittu kertaakaan tullu mulle mitään sanoon, ehkä sillon aikoi sitte kerran kommentoi jotain ohjelmaa mitä katoin, mut siinä tilanteessa en ois ees osannu sanoo mitään hymähystä kummempaa ja se muutenki tuli puun takaa edellä mainitusta syystä. Ei siin mitään, mutku äiti rupes syyttää mua siitä miten huonot välit meille on tullu, niinku syytetään uhria meiningillä. Ja tää on muutenki mulle arka paikka niin....nyt sit ollaan täs tilanteessa.

Mä oon sellanen ihmine, et vaikka miten läheinen olis, niin jos mut hylkää tai pettää luottamuksen tms. meno menee epämukavaks enkä pysty rentoutuu enää sen ihmisen seurassa, niin se ei tuu siitä enää paranee. Mun menneet suhteet ei vaan parane, ne on kerrasta poikki. Musta tulee tavallistaki sulkeutuneempi niiden lähel, keihin on menny se side poikki. Ja tää menee myös veljen suhteen. Me oltiin ihan helvetin läheisii penskoina, mut sitte teini-ikään päästyä se vaan rupes hengaa porukoissaan eikä enää huomioinu mun olemassa oloo, neki vikat vuodet mitä ees jotain sanottiin toiselle niin oli riitasia murahuksia. Eli mun veli suoraan sanottuna hylkäs mut. Asiaa viel pahentaa se, et se oli just siihen aikaan millon siskoki oli muuttanu pohjoseen ja koulussaki mua ruettiin kiusaan ja hyljeksiin. Mä oon vitun herkkä ja ujo ihminen, niin miten vitus voi ajatella et sellanen ihminen ei saa syvii arpia siitä et kaikki samaan aikaan hylkää ja jos huomioi, niin se on tosi negatiivista. En saanu tukee keltään missään siihen aikaan, musta tuli ihan järjettömän yksinäinen ja se pysyy vielä tänäki päivänä. Oon eläny niinku jossain kuplassa, en osaa enää olla sosiaalinen, sulkeuduin ja kasvatin kunnon kuoren. Niin miten helvetissä nyt sit kaikki olettaa et hei sun pitää vaan asennoituu positiivisemmin ja tehä asioille jotain. Miten mä pystyn, ku en oo kriittisimpänä aikana saanu minkäänlaista tukee vaan ollu täysin yksin. Ja olen vieläki. Se tunne, kun menee nukkumaan, niin on ku ois ainoo ihminen maan päällä. Ja mua syyllistetään siitä, miten kaikki mua on hylkiny. Mun pitäs jaksaa olla sosiaalinen ja pirtee ja mitä muuta paskaa ku kaikki talloo mut jalkoihinsa. Ja vaikka mä haluaisinki olla läheinen mun perheen kans, mä en vaan pysty antaa kellekkään sitä anteeks miten ne on mut jättäny, vaikka sit alitajuntaisesti. Mun veliki oli oikeestaan samanlainen asenteeltaa ku mitä mua kiusanneet koulussa, niin tottakai mä vieraannuin siitä. Äiti vaan jankkaa ja jankkaa siitä miten tärkeetä hyvät suhteet sisaruksiin on. Vittu kyllä mä sen tiedän. Mut ei rikottuu sydäntä niin vaan paranneta, varsinkaan mun kohdalla. No eihän se tiedä tästä mitään, mut silti. Itsevarmoilla ihmisillä onnellisuus tulee sisältä, mut mulla se tulee ulkoa. Ympäristö tulee aina niin henkisesti ku fyysisesti vaikuttaa muhun ihan helvetisti. Kaikki tää toi taas pinnalle sen, kuinka helvetin yksin mä oon. Mulla ei oo ketään tukena, olen ajatuksieni kanssa yksin kokoajan. Ja se ahistaa. Tai siis onhan kyl mulla Biffe joka on mun ainoo tuki ja turva, mut se aina riitä et se on pitkälle vaan netin välityksellä tapahtuvaa kommunikointia. Mä tarviin sitä, et on joku ihan oikeesti siinä lähellä. en mä kaipaa mitään sääliä tai lohdutusta, vaan sitä et joku oikeesti haluaa olla mun seurassa. Koskaan kukaan ei oo ihan oikeesti tahtonu olla mun kans, joten arvostan vieläki enemmän sitä miten viimeinki joku oikeesti välittää vähintää yhtä paljo ku minäki. Mutta tähän hätään se mesekin tekee ihmeitä, oikeestaan en osaiskaan olla jos ei ois tätä mesepuoltaki. En mä oikeesti osais elää ilman tota äpärää. Ja mä pystyn elämään itteni ja yksinäisyyteni kanssa sen takia, koska tiiän et on joku joka merkitsee mulle enemmän ku kukaan.

Muutenki on viimeaikoina tunneskaala heitelly tosi dramaattisesti, oon ollu vittuuntuneempi mitä tavallisesti mut se on helposti aina muuttunu hilpeydeks, kuin yhtä helposti takas tähän paskaan. Mut kyl mä tästä tappelen eteenpäin ja puran tän paskan nyt sit kunnolla. Tartun näihin vähäsiin luksus asioihin ja elän päivän kerrallaan. Hnnnnn ehkä nyt pystyis vähäsen keskittyy johonki ku sai purkaa ees osan mun päänsisäsistä möröistä.

Viel tähän loppuun, on tiedossa et mä en osaa avautuu, mut mä nyt tahon kuitenki näin tilaisuuden tullen tehä niin ku kerta sinäki teit (lol julkisesti mut vittuako minä siitä, en oo niin pitkällä et pystyn vieläkään sanoo mitään kunnolla päin naamaa). Sä merkitset mulle aivan jumalattomasti, oot tärkein ihminen mun elämässä ja se ettei mulla oo ketään muuta saa mut arvostaa sua vielä enemmän. Sä oot se paras kaveri mistä oon koko pienen elämäni haaveillu ja mä en usko et mä oisin läheskään näin elämänilonen, jos en ois sua tavannu. Kiitos kun olet olemassa <3.

Nyt mä meen tukehuttaa itteni ku kirjotin tän. Löllö kehittyy......

Päivä 19 - Vanhempien epäkunnioitus.

2011-11-03T09:16:00.000-07:00

Pitää vetää kunnon pakkopullameiningillä nää pari seuraavaa koska suorastaan syyhyän päästä kirjottamaan 21 päivän aiheesta hehehee..jos mä osaan. Hohoo mentiin jo marraskuun puolelle, synttärit oli kuitenki loppujenlopuks oikee mukavat ku mun se aivan saakelin ihana figuni tuli just sille päivälle aah rakastan sitää <3 (se mitä hehkutin jossai aikasemmassa postauksessa). Huomenna sit leffaan uhuhu. Hhuu en jaksa ajatella taaskaan mitään niin plyeergh asiaan.

Mitähän tollaki sit loppujenlopuks haetaan takaa, en tiiä. No mä oon yleisesti muutenki aika epäkunnioittava olento ja sellanen, et multa heruu kunnioitusta vaan ku se on ansaittu. Joo, oonhan mä vähän epäkunnioittava mun vanhempia kohtaan, mut en silleen miten nykyteinit lol. Kyl mä esmes mun äitiä kunnioitan, mut mä en oikeestaan koskaan tottele sitä ellen mä ite hyödy siit jotain. Laiskottelen sen piikkiin, ku kuitenki tiiän sen heikkoudet ja et se murtuu ennen mua tekee asiota. Tjoo. Isääni mä en kunnioita enää paskan vertaa, en ainakaan viimeseen 6 vuoteen. Vihaan sitä niin paljon ja oli ehkä yks mun onnellisimpia hetkiä ku vanhemmat eros ja pääsin siitä melkein eroo. No ei ainakaa tarvi kestää sitä sillai mitä ennen. Se on niin itsekäs ja sikamainen ihminen mitä maa päällään kantaa ja mä en siedä senlaisia ihmisiä yhtään. Hyi kuvottaa ajatellakkaan koko ihmistä niin en nyt siitäkää sit enempää kirjota hyrh.

Päivä 18 - Sinun uskomuksesi /vakaumuksesi.

2011-10-31T08:21:00.000-07:00

Onko pakko? XD Eräs ehti jo vähän kyllästyä tähän listaaan koska se vaatii liikaa ajattelua ja noh...aiheet on toisiaan tosi plergh. Niinku nyt. Eikä mua nyt näin muutenkaan oikeen inspais kirjottaa, tahon kriiseillä mun viimeset 18 vuotiaan tuntini Basaraa mättämällä ja piirtämällä. Joo, huomenna aamu 4 olen 19 vee jippii ihanaata. En kyl odota mitään huomiselta, siinä missä muultakaan päivältä mitään erityistä. Päivä siinä missä muutki. En ees jaksa ajatella mitään erityistä ku en muutenkaa mitää lahoja saa (paitsi äpärältä sain tuitui) tai mitään juhlia muutenkaa pidetä niin. Olihan se tietysti mielessä et ois hyväks käyttäny tätä Halloweenia ja menny kattoo esmes kauhuleffoja, muttaku mua ei kiehdo ajatus matkasta Hesaan eikä minnee muuallekkaan, just tällänen pahin erakoitumiskausi menossa et ei huvita lähtee kotiovee pidemmälle viettää aikaa. Liikaa vaivaa. Plergh. Muttamutta, oishan sitä vaikka mitä mistä taas höpöttää, mut mä en jaksa ajatellaaa. On tääki blogi ku inisen vaan siitä miten en jaksa tehä mitää höhöhö........

No mä nyt en oo kyllä edes varma mitä toi tän päivän aihe suoranaisesti meinaa. En mä tiiä. Uskon harmoniaan ja tasapainoon. Oikeestaan mun uskomukseni vähän kaikkeen kulkee just sillä tasapainomeiningillä. Maailmassa on paljon kaikkea paskaa mutta on sitä hyvääkin. Harmonia tulee siitä kun kumpikaan ei jyllää toista, vaikka ääripäitä aina löytyy kaikesta. Oon aina yleensä siinä vähemmistöjen puolella vähän kaikessa. Vakaumus..öö... mun mielestä ihminen saa olla ja tehä mitä tahansa kuhan ei aiheuta harmia kanssaeläjilleen. Siis sellasta oikeeta, ei mitään satunnaista ajatuskuraa mikä ei oikeesti satuta ketään. Joo. Mitähän hittoo mä selitän. Emmä tiedä, joten ehkä mä vaan oon hiljaa.

Mitähän mä ajattelin ku päätin leikkauttaa hiukset tähän aikaa vuodesta. Pituutta niil on vaan muutama hassuu senttii ja tuntuu et mun päänahka herkkeni siin samalla. Kylmääähhh. Ihanku ois kokoaika kylmiiväreit päässä, sellanen tosi argh olotila, hyi jotenki alaston olo ilman hiuksia XD Oon kalju angst. No en ihan, mut yr. Mä en vaan jaksanu mun ylipitkiä vaalennettuja takkupesäkkeitä mitkä näytti tosi vajaalta pitkällä juurikasvulla. Kasvaahan nää tästä, onneks on pipokausi ahahah.

Päivä 17 - Kuluneen vuoden plussat ja miinukset.

2011-10-25T13:01:00.000-07:00

Alan jo hyytyä, ähähä. Mmm, samapa tuo. Kirjotan nyttenki ihan muusta syystä kuin halusta jatkaa tota listaa. Njuu siis sunnuntai oli oikein ihana päivä sit loppujenlopuks <3 Oli se aika rääkkii istuu tuntikausia paikallaan penkillä, varsinki ku harjottaa väkivaltaa samalla mut en ois jääny kyl mistää hinnast pois. Ohjelma oli inspiroivaa ja hauskaa.. perkele itekki osallistu vähän liikaa ja sain jonkiasteisen mikrofonitrauman koska en muista yhtään mitään siitä hetkestä ku sain sen kapistuksen käteen XDDD. Joo. Huomasin muuten tässä jotain tosi outoo ja koomista. Löysin sivun missä voi laskee painoindeksinsä ja sen mukaan jos mä laihtusin tästä jotain vähän päälle 5 kiloo mä oisin jo alipainonen.....mitä? Oikeesti, en uskois XD minä laiska paska kenen elämäntavat on kaukana terveellisestä ja aktiivisesta. Taino...osaanhan mä joskus laiskuuttani näännyttää itteeni mut öröö. En mä kyl ees haluu laihtuu mitenkää erityisesti. Mut onhan toi aika....jännää et niinki lähel muka ollaa rajaa. Emmä nii laiha ole.

Aiheeseen siispä, taas tälläne ihan ihmeellinen mihin en oikeen osaa kunnolla vastata, koska paska muisti. Mut lyhyestä virsi kauniiis:

+ Pääsin vapauteen, ei enää pakollista koulua woo
+ Kivat kokemukset
+ Conit
+ Kaverit
+ Lähdin lopullisesti roolipelien maailmasta (aka colorista)
+ Hylkäsin koirien piirtämisen absoluuttiseen minimiin
+ Sain maistaa kunnolla itsenäistä elämää
+ Vanhempien ero
+ Oon viimeinki tyytyväinen mun piirtotyyliin

- Työpaskat
- Lahnauduin totaalisesti
- Erakoidun
- Satunnaiset rahaongelmat
- Vastuu ahdistukset
-- Terveydelliset ongelmat

.... En nyt ton enempää jaksa keksii mitää. Nyt pääsee lysähtää lakanoide välii lukee Koisuruu ~

Päivä 16 - Näkökulmasi massa musiikkiin.

2011-10-22T13:11:00.000-07:00

Joo oon VÄHÄN jääny listassa jälkeen, mikä ei oikeestaan mua haittaa koska ihan sama ja ööö ehkä mä vaan jotenkin semikunnialla yritän saada ne vuoden loppuun mennes kaikki kirjotettuu.

Ensin vähän hehkutan että ah, paskasta viikosta meinas tulla paskempi koska en ollu päästä huomiseen Cosplaygaalaan mut jee meen sinne sittenki. Näin niiku päivää ennen varmistu, josh. Ei oo loppuja ja kidun ajatuksesta et jos ne menee loppuu nenän eestä, mut let's hope not. Murhaan sit erään jos näin käy <3
Ja vähän päälle viikon päästä kilahtaa vuos lisää mun ikämittariini ja ah, halloween <3. Oon ikionnellinen et oon syntyny Halloweenina. Kauhuleffoja saa hamstrata ja ihan kunnol leffaanki ois tarkotus mennä. Sain myös hankittua sen sairaan ihanan figun lahjaksi itelleni (ähähä) ja varmaan kuolen ku se tulee. Oi mikä otaku olen >w<. Hurrr, kaikkee jännää siis, mistä nyt en sen enempää tässä pölise. On kyl tosi pahaenteinen fiilis et mua huomen kyrsii oikee urakalla.......

Mut joo. Massamusiikki, sillä varmaan tarkotetaan sitä mitä on kaikkien nykymenossa perillä pysyvien tiedossa ja sitä valtaimiston (nuorison) supersuosittua paskaa. Joo en tykkää. Ahaha, ei vaan iske. Just nää super tylsät amerikkalais poppihoilaajat sais mun puolesta olla vähemmän esillä, koska blaaah. Oon monipuolinen mun musamakuni suhteen, mut jos johonki mä heti kyllästyn on just nää supersuositut poppipaskat. Hyvä biisi on toki aina hyvä biisi mut.....en tiiä yhtäkään "massabiisiä" mistä pitäisin pidemmällä tähtäimellä aka yhden kuuntelukerran jälkeen. On toki näit jotain harvoja mitä kehtaa kuunnella useemmin tai paranee joka kuuntelukerralla...mut joo ei. Tykkään kovasti ei niin tunnettujen tekijöiden musiikista kumma kyllä (lue: niistä mistä ei kuule teinien/myöhäisteinien "kirkuvan"). Pop harvemmin iskee muhun (ellei oo tyyliin japaniks koska kieli on kaunis aina). Ja oon kovin kyllästyny amerikkalaisten pinnalla olevien ihmisten lauluääniin koska niis ei oikeesti oo niin paljo persoonallisuutta et jaksaisin innostuu pitemmän päälle. Mitä nyt joskus sillontällön jotain esmes idolsia sivukorvalla seuraa niin eihän niitä erota toisistaan, aina kuullostaa tosi samalta vaikka hyviä oliski.

Energisyys on mulle se avain musiikissa ja biiseis pitää olla joku tvisti melodiassa tai sanoissa, jossain et se jaksaa kiinnostaa. Sellanen erityinen kohta. Massamusassa niit tosi, TOSI harvoin on. Sanon tämän siis vähäisen radion kuuntelun ja nettimaailma tietämykseni pohjalta. Joo. Mut joo, en tuomitse mitään etukäteen koskaan, ainaki tähän pyrin hehehee.

Päivä 15 - Lempi tumblr blogisi.

2011-10-19T07:37:00.000-07:00

Helppo aihe niin jaksaa tehä jo nytten (sanoo tumblr narkkari). Joo mä en siis yhtään ottanu tätä päivää huomioon kun halusin tätä listahommaa ylipäätään rueta tekeen *köhköhköh*

http://ask-izaya.tumblr.com/ - koska ask blogit on kivoja
http://animangaconfessions.tumblr.com/ - ihmisten animanga tunnustuksia
http://nura-mago.tumblr.com/ - koska Nurari on paras sarja ikinä <3
http://tawakemono.tumblr.com/ - ihana tyyppi kuka rakastaa Karnevalia yhtä paljon kun minä / bloggaa kivaa tavaraa
http://askoddjobsgin.tumblr.com/ - sama kuin ekassa
http://fyeahpokemongijinka.tumblr.com/ - pokemon gijinkat o kivoja huhuhu
http://fuckyeahaonoexorcist.tumblr.com/ - kaikki mitä AnE fani kaipaa
http://yuukimura.tumblr.com/ - uuuh paljon sengoku basaraa <3
http://lirlys.tumblr.com/ - koska jumala ahaha
http://oranges-lemons.tumblr.com/ - taidetta omnom <3
http://aii-luv.tumblr.com/ - gpoy
http://fuckyeahairgear.tumblr.com/ - tarviiko edes sanoa <3
http://morderca-kun.tumblr.com/ - sama kuvamaku
http://ewwi.tumblr.com/ - kuin myöh hällä
http://yourxpersonalxhirox.tumblr.com - reblog sielunveljeni
http://nero-sama.tumblr.com/ - uuhh
http://bihve.tumblr.com/ - koska Biffe

No noitahan tuli kiva lista hehehee vittu melkeen kaikki keitä seuraan 8D (71 seuraan nii ei ehkä ihan). Mut hyvin pitkälti noilta rebloggaan ja tykkään tavaraa aika kivashtii. Oon ihan kamala hamsteri niin määrä varmaan kohoo kohta taivaisiin. Mut ah tumblr on mun joku vitun narnia <3.

Päivä 14 - Aikaisin muistosi.

2011-10-18T14:00:00.000-07:00

Hehe, unohin eilen kirjottaa...tainosiis en, mut en vaan lahnaamiseltani jaksanu. Tjoo en saanu sitä työpaikkaa, mut voinpahan nyt sit taas karata omiin maailmoihin ja hetkeks unohtaa todellisuuden <3.

Mutta joo, vähän vaikee sanoo mikä ois mun aikasin muisto, koska mä en osaa ees uudempiakaan muistoja jaotella aikajanalle. En oikeesti taho muistaa millon mitäki on tapahtunu (jo pelkät koulusta valmistumiset tuottaa joskus vaikeuksia.......)
Mä luulen et mun aikasimpia muistoja on sellanen, kun et itkin äidin perään ku se lähti hakee postii mikä on ihan muutaman hassun metrin päässä meijän pihalta, mut se oli aidan takana etten nähny ku se haki sitä. Olin kai niin pieni etten mä voinu lähtee perään, emmätiiä, sellasta mä kuitenki porasin. On mulla joskus ollu vähän epämääräsempiäki muistikuvia, mut en mä niit ainakaan just nyt osaa muistaa.

No eipä tästä tuon enempää osaa tekstiä kiskoo. Koska vaan yks piti, hähä.

Päivä 13 - Paikka minne haluaisit muuttaa tai käydä.

2011-10-16T11:34:00.000-07:00

Mä aina löydän syyn miks mun on vaikee kirjottaa, siis mielialan puolesta. Vieläki on ihan hirvee inspakato mut ah on saanu fanityttöillä tänään niin mikäs tässä. Nurarihyon no Magosta on tullu ehdottomasti mun Top 3 animesarja, ei mitään epäilystäkään.

Njoooo.. muuttaa en taho ainakaan vielä tässä vaiheessa minnekkään Suomen ulkopuolelle. Taino tuskin koskaan muullonkaan. En sit tiiä tarkalleen minne haluaisin täälläkään muuttaa, Hesa tai sen ympäristö ois tosi jees muttaku jumalauta on kallista paskaa joku asunnon saaminen. Yksiöitä on lähes mahoton saada ja jos tulee vastaan niin hinta on päätähuimaava..... pääsenköhän mä koskaan muuttamaan. Noh, missä haluisin käydä onki sit vähän isompi lista. Mul on pienoinen lentokammo ja tosi paha laivakammo, niin ei täs oo pahemmin matkustellu missään ulkomailla, mut jos mä saan tapettua ton ekan niin jes. Haluis kovasti käydä Englannissa, tyyliin Lontoossa. Sit jotku lämpimät maat esim Espanja ois kiva kokee vaik mä en usko et pärjäisin elossa pitkään missään kuumassa maassa, löllöt ei kestä kuumaa. Joo ja Sveitsi ois aika hc (suklaata <3).

Jos lähetään pidemmälle niin tottakai joku Kiina, Japani, Australia, Uusi-Seelanti, Kanada, Pohjos-Amerikka.... pitkä lista. Osa ihan luonnon ja tällästen takia, osa sit ihan tästä ihanasta nörttikulttuurista katottuna ois tosi nomnommm. Plus tahon nimenomaan eniten sellassiin maihin mis puhutaan pääsääntösesti englantia koska mua ahistais lähtee minnekkään mis en osaa kieltä. Tosin luulen et just noi Kiina ja Japani jää eniten pelkäks tyhjäks haaveeks koska mitä oon vähän silmäilly sitä niin se ois mulle liian iso kulttuurishokki. En pärjäis varmaan ku pari päivää haha (hyi rupes oksettaa ku ajattelenkaan niiden ruokailutottumuksia, plergh). Ja musta ei mitään maailmanmatkaajaa saa, tyydyn ihan Suomessa kiertelemiseen, niin ehkä maksimissään nää lähi Euroopan maat ois jotain minne ois mahkuja mennä (oi ku pääsis johonki ulkomaalaseen coniin *A*).

Ja hei tottakai, Kuopioon on pakko päästä, jonne todennäkösesti enskesänä sit pääsee. Phehe.

Päivä 12 - Luetteloi koko päiväsi.

2011-10-15T12:24:00.000-07:00

10.00 - Heräsin, menin alakertaan olohuoneeseen lagaamaan ja syömään.
11.30 - Menin koneelle, kävin läpi kaikki oleelliset sivut, kettuilin hetken ja kavoin cossi tavaroita esille
13.00 Rupesin vääntää ja suunnittelee cossia, en edenny paljoakaan ja ravasin koneen ja keittiön välillä ku yritin miettiä mitä teen.
14.45 Jäin koneelle koska en edenny, katoin pari jaksoo MariaHolicia ja rupesin piirtää
17.00 Söin ja painuin takasin koneelle.
18.45 Alakertaan kattoon telkkaria.
20.00 Saunaan ja koneelle vittuilee tylsyyttä ja kattoo lisää MariaHolicia.
22.20 Kirjotan tätä

.....Näin komeesti tiivistettynä mun super mälsä lauantai. En mä ees muista mitä mä tarkalleen tein ja mihin aikaan, mä ajattele sellasta ku teen jotain phah. On ollu ihan tappotylsää tässä viimepäivät enkä oikeen pysty keskittyy mihinkään. Piirtäminen ei suju, cossien vääntö ei inspaa, koneella ei oo mitään tekemistä, pleeerghh. Tiedä mitä täs sit tekis. Noh, maratoonaan animea ja tapan todellisuudentajuni. Oon muuten huomannu et ku mul on tylsää mä syön enemmän....huvinsa kullakin? Örö. Huomenna saan tietää sen haastattelun tuloksen (ynyyyyy) ja tuota eipä tässä muuta. Elämä on tällä hetkellä aika pyllystä ku ei innostu oikeen mistään (minne se alkuviikon ihkutus kuoli?).

Päivä 10 & Päivä 11 - Pistä soittimesti sekotukselle ja kirjota 10 biisiä mitä tulee vastaan.

2011-10-14T08:03:00.000-07:00

Vielä kummempi otsikko. Niin siis mun mielentilani ei oo parantunu yhtään, oikeestaan heti ku rupes vähä kevenee, niin se happani taas ihan helvetisti ku katoin mikäs tän päivän aihe on. Haha, eli siis Päivä 10 - Kerro ekasta rakkaudestasi ja suudelmastasi. Sillon ku tätä listaa käänsin, niin ajattelin ettei tosta puhuminen oo oikeestaan sen kummempi ja tiiän mitä kirjotan, mut nyt ku on oikeesti vittumainen olotila, niin en helvetissä rupee aukomaan mun menneisyyden henkilökohtasia haavoja, ne on asioita mitä en edes blogiini haluu pistää niin näytän siis keskaria koko listalle ja jätän ton nyt välistä. Eihän tässä ollu sääntöjä niin in ur face. Haistatan pitkät ja siirryn suoraan seuraavaan.

1. Breathe Carolina - Dressed up to undress.

2. Miyano Mamoru - Guilty Beauty Love

3. Linkin Park - Forgotten

4. [EastNewSound] nayuta - 1st Anniversary Remix

5. Carinho - Caipirinha

6. -

7. Thousand Foor Krutch - Bring me to life

8. Sakurai Takahiro - Shiro to Kuro

9. System of a Down - B.Y.O.B

10. Aiden - Believe

Päivä 09 - Millaisen toivot tulevaisuutesi olevan

2011-10-13T12:41:00.000-07:00

Aion olla nyt super tylsä ja ignoorata tän päivän aiheen ja kuitata sen vaan yhdellä lauseella; En tiedä. Täähän on oikeesti melkeen sama ku se toka niin siitä sitten voi kiskoa osia tähänki, mut ton enempää ei irtoo.

Jaa mutta mitäs, vituttaa. Taino vituttaa koska stressaan taas itteni hengiltä ja tapahtui mitä tahansa, niin se tuskin tulee lieventymään ihan heti. Olin siis tänään siellä työhaastattelussa, hain Filmtowniin osa-aikaseksi. Näin jälkikäteen, musta tuntuu et munasin koko homman. Melkein kaikki mitä sanoin ois voinu sanoo paremmin ja totuudenmukasemmin. Eli vähän joo stressaan etten saa paikkaa, koska mä en oikeesti jaksa tätä saamarin työnhakua. MUTTA. Ehkä vielä enemmän mua stressaa se, et mä saan sen paikan. Jos mä oikeesti pääsen sinne niin....apua. Ku se on ilta/viikonlopputyötä, huononpuoleisella palkalla. Ja ku vittu siellä ollaan yksin, enkä tiiä kuin hyvin sinne perehdytetään. Mulle on aika painajainen pistää enstyöks heti omilleen, huolehtimaan jostain videovuokraamosta. Jo ajatus et oon asiakaspalvelussa vähän arkailuttaa, mut se et pitää olla vastuussa koko liikkeestä ainoana paikalla niiin..... saatana mä kuolen tähän stressiin. Mut mun on pakko oppia ja alottaa jostaki. Tiedän sen. Mut ei se tieto helpota. Mä en yhtään ainakaan aluks koe pärjääväni tarpeeks hyvin. ARGH. Ajatus siitä vastuusta on vaan niin tappava. Mut samaan aikaan mä niin haluan sitä, koska jos sen sit oppii tarpeeks hyvin nii siitä saa ihan tajuttoman hyvän kokemuksen jatkoa varten. Pelottaa vaan siis se valtava alkushokki, jos sinne edes pääsee. Suorastaan ihmettelen jos pääsen koska...örp...moni asia mitä suolsin kaduttaa ihan saamaristi, kun mä en osaa ajatella ku vasta jälkikäteen. Shhhttt. Ihan sama, sunnuntaina saan tietää ja mikä tahansa vastaus on niin se tulee olee samaan aikaan helpotus ja paniikkipommi. Ei hyvää elämää. Voin vaan pistää kaikkeni siihen hetkeen mikä aina suorittaessa tulee, siihen ettei ees ehi ajattelee stressiä (tai ajattelee muutenkaan mikä pahentaa "kadun tätä myöhemmin" mahollisuutta). PLERGHHH koskaan oo tyytyväinen mihinkään saatana hyppään järveen, niin kuraa on olo et on vaikee ees nauttii mistään just nyt. Shhh......

Ainoa valopilkku on, et rupesin kattoon Maria†Holicia. Ei muuta kun et....yks häröimpiä sarjoja mitä oon kattonu vähään aikaan ja se on aika kivaa piristystä (alkutunnariki on sangen koukuttava). Jostain syystä mä en oo osannu piirtää mun hahmoja (aka miehiä) ton sarjan takia ........ I wonder why pfft. Anime pelastaa mut arjen harmaudelta, en osaa elää ilman vähintään joka toinen päiväistä annosta <3. Kuhkuhkuh nyt jatkan sen kattomistaaaa.

Päivä 08 - Hetki jolloin olet tuntenut olevasi tyytyväisimmillään elämässäsi.

2011-10-12T13:13:00.000-07:00

Tänään tulee väääähän tekstiä koska en mä mitenkään osaa rauhottua niinkään et osaisin oikeesti kirjottaa jotain syvällistä shaibaa. Joo mut ah, tänään näin mun ylä-aste aikasta kaveria, viime kerrasta onki sellanen pikkasen päälle 2 vuotta. Vähän jännitti, et hitto tuunkohan mä enää sen kans toimeen niin hyvin mitä sillon. Mutta turhaan jännitin, ei tuntunu yhtään siltä et ois niin pitkä aika, oikeestaan ihanku ei ois ollu minkäänlaista aikaväliä. Yhtä hyvin pelas ku ennenki ja oli ihan tajuttoman hauskaa, harmi vaan et mokoma karkas leffaan niin ei voitu pidempään pyöriä. Jokseenkin ihanan...nostalgista oli puhuu kaikesta mitä on tapahtunu 2 vuoden aikana ja muutakin. Sama ihana ihminen se on, muuttunu ollenkaa. Oikeestaan se miks kesti näinki kauan taas tavata johtuni siitä, et se oli häippässy vaihto-oppilaaks tossa välillä. Mut en kerralla ei tasan mennä minneen tuomiokirkon portaille(olihan se tuomiokirkko..vittuako muistan) istumaan ku siellä pyöri turisteja kameroidensa kanssa. Ja kylmä, brrr. Ois kiva jos nyt ei taas kestäis ikuisuutta et näkis taas. Purr. (Mistä tietää et on vielä samalla aaltopituudella; se läppäs mua ku näki keltasen auton). Niinja jooo, levottomuus pahenee ku huomenna on se työhaastattelu, taas meen läpi tän himmeen tunneskaalan stressaantuneesta paniikkiseen ja itsevarmaan. WAAAH. Tahon sen duunin.

Mut joo, asiaan. En kirjota tästä ny pahemmin ihan siksi, koska vittuako tiiän millon oon ollu tyytyväisimmilläni. Tyytyväinen on eri asia, mut et kaikista selviten. Öö? No ehkä joskus sillon naperona, ku koulu ei ollu viel alkanu. Mul on ollu hyvä lapsuus ja sillon ei huonoja päiviä ollu nimeksikää. Toki nykyäänki sit on näit satunnaisia hetkiä ja päiviä, millon tuntee olonsa verrattaen kevyeks ja tyytyväiseks (hehe niinku tänää, hehkutan mutku <3).

Päivä 07 - Horoskooppimerkkisi ja miten se sopii luonteeseesi.

2011-10-11T09:10:00.000-07:00

Hhlömmm, ei yhtään jaksais kirjottaa XD ihan kamala väsy kun tuhlasin kaikki energiat himmeeseen hypeen aikasemmi tänään. Meinaan sain kutsun työhaastatteluun yay.

Koska aihe on niinkin kiva et sen voi pitkälle baittaroida, niin pistämpä tästä oman merkkini luonteenkuvauksen ihan ensalkuun, kyseessähän on siis Skorpioni (1.11 syntyny, woo kohta synttärit).

Hiljainen ja syvällinen, suurten tunteiden Skorpioni on monelle ikuinen arvoitus, jonka ratkaisun selvittäminen vie sekä järjen että sydämen. Tämä äärimmäisen herkkä ja intuitiivinen tähtitaivaan yksinäinen susi päästää lähelleen vain harvat ja valitut - eivätkä hekään pääse perille kuin siitä, mitä Skorpioni itse päättää paljastaa.

Mystinen Skorpioni tutustuu kuolemaan jo elämänsä varhaisessa vaiheessa ja on koko elämänsä ajan kiinnostunut elämän suurista ja pienistä salaisuuksista. Hän pitää tyynen pinnan alla tulisen ja kiihkeän luonteensa - eikä ehkä siksi itse ole valmis uskomaan toisista ihmisistä tai asioista pelkkää pintaa. Hän haluaa päästä syvemmälle - ja pääsee myös. Luonteeltaan hän on ehdottomasti lähempänä kyynikkoa kuin idealistia.

Skorpioni on äärimmäisen lojaali ystävä, joka on läheistensä puolesta valmis menemään äärimmäisyyksiin. Hänen pinnansa on pitkä, mutta kun se katkeaa, ei kenenkään ole turvallista olla lähietäisyydellä. Hän on ehdoton mielipiteissään ja vihaa epäoikeudenmukaisuutta sydämensä pohjasta.

Vaikka tunteiden ilmaiseminen on Skorpionille hyvinkin vaikeaa, hän on erittäin voimakastahtoinen, ylpeä ja rohkea rämäpää joka tekee juuri niin kuin itse haluaa - ja saa yleensä myös muut ihmiset ympärillään noudattamaan tahtoaan.

Intohimoinen skorpioni ei oikein koskaan tunne saavansa niin paljon rakkautta kuin haluaisi. Lapsuudesta asti, kun äiti oli aina kiireinen tai omissa ajatuksissaan, skorpioni on halunnut enemmän kuin mitä hänelle on annettu. Erityisesti miespuolinen skorpioni etsii äitiään myös naisystävistään. Skorpioni haluaa kaiken tai ei mitään, hänen rakkautensa on syvää, tulista ja usein myös takertuvaa. Hän on eroottisesti erittäin voimakkaasti latautunut ja on suurenmoinen rakastaja/tar, joka valloittaa "uhrinsa" niin fyysisesti kuin emotionaalisestikin. Hän on ihminen, jota ei voi vastustaa - ja jota ei voi unohtaa.

Mutta jos satut loukkaamaan Skorpionia, älä oleta hänen kääntävän sinulle toista poskeaan. Vihaisena hän on myrkyllinen ja pistävä. Suhteen kariutuminen - ja epäonnistuminen yleisemmälläkin tasolla - on Skorpionille todella kova pala, josta toipuminen voi viedä hyvin, hyvin kauan. Kärsimäänsä vääryyttä Skorpioni ei unohda koskaan.

Parhaiten tulisieluisen Skorpionin rinnalle soveltuvat toiset veden merkit, Kalat ja Ravut, jotka herkkinä tunneihmisinä pystyvät ymmärtämään hänen kätkettyjen tunteittensa syvyyden. Myös Kauriin kanssa Skorpioni pystyy rakentamaan kestävän ja vakaan suhteen, ja toisetkin maan merkit, Neitsyt ja Härkä tulevat hyvin hänen kanssaan toimeen, mutta tulen merkkien kanssa Skorpioni kokee yleensä vain hetken huumaa. Ilman merkit eivät ymmärrä hänen intohimonsa voimaa ja ahdistuvat hänen omistushalustaan.

Että sillai. TL;DR.. pähkinänkuoressa kaikki mitä tossa ylempänä lukee vois suoraan pistää omaan luonteenkuvaukseen. Olen siis niin stereotyyppinen skorpioni kuin voi vaan olla. Jo se että skorpioni on järjestykseltään 8 merkki puhuu puolestaan, se on meinaa mun onnenumero (sain tietää tosta vasta hiljattain). Ihan naurattaa miten yksiin toi menee, suorastaan pelottaa. Horoskoopit on aina kiehtonu mua ja se on jännä miten ne oikeesti parhaimmillaan on niin osuvia. Ite ennustuspuoli on plergh, mut just tää analyysi homma.

Nöm en jaksa ajatella enempää ~

Päivä 06 - Kirjoita 30 kiinnostavaa faktaa itsestäsi.

2011-10-10T02:42:00.000-07:00

Vai että kiinnostavaa faktaa. Mitähän ne on? Kyl mul monesti tosi turhaan aikaan tulee huomattuu jotain ihmeellisiä piirteitä itestä, mut en mä sit koskaan muista niitä ku pitäs kirjottaa johonki esmes tällässeen...hmm.

1. Kiinnostuin kunnolla piirtämisestä vasta ylä-asteen alussa ja rupesin piirtään puhtaasti alemmuuskompleksien takia.
2. Saan tosi herkästi huimauskohtauksia ja päänsärkyä, joskus pelkkä huvipuistolaitteen kattominen telkkarista voi laukasta pahan huimaavan olon.
3. Pidän liikunnasta, mutten harrasta sitä koska ei ole ketään kuka motivois harrastamaan.
4. Rakastan väkivaltaviihdettä, mitä verisempää ja sadistisempaa sen parempi.
5. Olen vuosia haaveillu suurkaupungin kaduilla elämisestä, esim jengielämästä.
6. Mulla on hyvä tuuri rahapeleissä, lapsenaki kerran sain sen isoimman summan yhestä hedelmäpelikoneesta.
7. Joskus tykkään pistää itteni fyysisesti äärirajoille, esim juoksen niin kauan ku voin pahoin tai muuten vaan rääkkään itteeni.
8. Rakastan vettä ja uimista, mutten ole uinut viimeseen 5-6 vuoteen.
9. Oon tasan kerran pyörtyny, ku ala-asteella kaveri juoksi täysiä päin ja sen ylähampaat osu mun otsaan (ja sillä ne murtu, mä selvisin pelkällä olemattomalla arvella).
10. Mulla on 2 isomman puoleista arpea jotka sain lapsena, leuassa n. 3cm arpi ku löin sen liukumäkeen ja oikeessa jalassa palovamma ku äiti tiputti mun jalalle tulikuumaa puuroo.
11. Mulla on ihan kauhee huivifetissi (pipot sun muut kuuluu tähä kans).
12. Oon aina ollu hyvä enkussa ja se melkeen vois olla mun toinen äidinkieli, ku jopa usein ajattelen enkuksi enkä osaa kaikkii sanoja suomeks mitä enkuks.
13. Mulla on ollu ihan tajuttomasti kavereita, mut vaan yks on säilyny tosi hyvänä ystävänä.
14. Pidän oman kodin rauhasta ja lähen ulos yleensä vaan tarpeen vaatiessa.
15. Oon tosi nirso syömään mitään ja se vaikeuttaa elämää aika helvetisti. Ei niinkään maku, vaan monien ruokien tekstuuri oksettaa.
16. Pienenä olin herkkä oksentelemaan ja sairastelemaan, mut nykyään oon tosi harvoin ees flunssassa.
17. Mun silmiä ja hiuksia on aina luultu mustiks ja monet on aina toitottanu kuinka kateellisia ne niistä on.
18. Mua on luultu pojaks jo pienestä asti, varsinki ku pukeuduin suurimmaks osaks veljen vanhoihin vaatteisiin. Oikeestaan vasta ala-asteen lopuilla rupesin saamaan ihan vaan itelle hankittuja.
19. ...Tosin olen vieläki ja monesti vittuilen seikalle, et miks oon syntyny tytöks. Tosin on tässä puolensa...
20. Rakastan kaikkea luovaa ja visuaalista ja se on yksi iso syy miksi pidän esim animesta.
21. Olen kunnon otaku ja se on pahentunu tässä viimevuosina. En osais elää ilman ja se kuluttaa hyvin pitkälle suurimman osan mun ajasta.
22. Rakastan kieliä ja enkun lisäks haluaisin oppia espanjaa, latinaa ja japania.
23. Rakastan ihan tajuttomasti maalien (varsinki ulkomaalit ah) tuoksua ja voisin impata niitä loputtomasti.
24. Mä myös haistelen mangoja aina ku hankin uusia.
25. Mun koko tän hetkinen elämä on netissä <3
26. Vihaan merielukoita, varsinki meduusoita ja kaikkia nilviäisiä.
27. Olen kunnon lihansyöjä ja varmasti tulisin hulluks jos en sais melkein jokapäivä lihaa.
28. Rakastan elukoita, varsinki tiikerit on hyvin lähellä sydäntä <3
29. Mulla on tosi huono tasapaino, huonot nivelet ja oon jäykkä ku puupökkelö.
30. Oon saanu traumat koulun telinevoimistelusta, julkisesta liikenteestä ja möröstä.

Päivä 05 - Aika milloin olet miettinyt itsemurhaa.

2011-10-08T14:57:00.000-07:00

Hmmm, päästiin tähän kunnon angstiosioon (paljon tosi vakavaa putkeen, jippiii XDD) No kelpaa kun vituttaa jo valmiiksi ja on sellanen fiilis, että päästetään synkät syvyyteni valloilleen.

Tohon otsikkoon voin vastata, et mietin sitä aina ku tarpeeks paskaks pääsee olo. Jo...about 6 vuotta se on ollu pinnalla. Mä masennuin joskus 7 luokan lopuilla, ku mua alettiin koulukiusata edellisen muuttaessa pois. Multa vietiin se vähänenkin itsevarmuus ja musta tuli vieläkin sisäänpäinkääntyneempi ja herkempi muiden mielipiteille ja asenteille. Joka vuos vaihtu kiusaajat, joista moni oli viel kunaki vuonna meijän luokalle tulleita uusia oppilaita, ketkä aluks oli kavereita mut sit rupes kohtelee mua ku roskaa vaan pönkittääkseen mitälie egojaan. Se, et mut totaalisesti hylättiin yksinäiseks erakoks söi mun sosiaalisuuden ja varmuuden tosi pahasti. Siihen aikaan mä itkin vähintään kerran kuussa kunnolla, monesti piti oikeesti hammasta purren pidätellä ihan koulussa, ettei vaan rupeis poraa ihmisten eessä. Elämä oli perseestä ja ainoo huomio mitä sain oli negatiivista. Ne kaverit mitä mulla oli vaihtu ja jätti mut, meni isompiin porukoihin ja näin. Se ainoo pysyvämpi kaveri mitä mulla oli ei todellakaan ollu tukena, vaan oikeesti pahens mun oloa, ihan pelkällä oksettavalla olemassaolollaan. Jo pelkkä sen ajatteleminen, sen näkösen ihmisen näkeminen jossain kuvottaa. Kaikki nää negatiiviset tietysti sit vei kunnon masennukseen ja luonnollisesti sitä rupes ajattelee itsemurhaa ja ittesä satuttamista. Mut mä olin, olen ja tuun aina olemaan pelkuri joka pelkää kuollakseen vähääkään kovempaa kipua. En oo koskaan silleen.. hei nyt teen itsarin tavalla ajatellu, vaan oon miettiny millasta se on, miten sen tekis...pelkästään vähän niinku haavepohjalta. No on tää kyllä kovasti helpottunu, heti ku pääsin ylä-asteelta ja senki lopussa ku tutustuin aivan jumalattoman rakkaaseen ihmiseen joka teki mun 9 luokasta toisinaan parasta aikaa mun tähänastisesta elämästä.

Tjoo, tää loputtoman syvä ahdistus siitä, että oon yksin on se juuri miks ees millään tapaa harkitsisin itsaria. Kaikilla on huonoja päiviä, mut mun huonot päivät menee niin pahaks etten oikeesti osaa nähä sitä ns. valoa tunnelin päässä. Rakastan elämää, pidän siitä kiinni kynsin hampain, mut vihaan OMAA elämääni. Se ajatus, et hei mä en tuu koskaan saamaan uutta mahollisuutta, mä en pysty elämään nuoruuttani uusiks...se on jotain helvetin ahistavaa. Meil on vaan tää yks elämä ja mä oon menny sen jo sössimään. Mä en nää tässä elämässä mitään, mikä veis mun syvällä kytevän, yksinäisen ahdistuneen ja pelokkaan ihmisen minnekkään, joten se fakta et itsari on ees pieni mahollisuus pysyy vielä tänäki päivänä mussa. Jos mä en koskaan, millään tasolla parane tästä, on jotain mitä mä en kestä. Se, et mä vaan rupsahan pois...eih. En pidä ajatuksesta et oon vielä samas jamassa keski-ikäsenä akkana. Jos mun elämässä ei tuu tapahtuu muutosta ees vähäsen parempaan ja toiveekkaampaan, mä toivon et se sit romahtais kunnolla. Mua pelottaa kuolema, vihaan kuolemaa koska se on kaiken loppu. Vihaan loppuja. En tahtois kohdata sitä. Enkä mä nyt oikeesti usko haluavani tehä itsaria, mä oikeesti niin rakastan elämää. Se ois se viimenen oljenkorsi. Tosin unissa kuoleminen on kivaa.

Mitä tulee yleisesti itsareihin niin..... onhan se itsekästä, onhan se tavallaan pelkuruutta, luovuttamista. Mut mitä väliä? Miksei ihminen saa olla itsekäs, pelkuri.. Miks vaaditaan täydellisyyttä, et negatiiviset piirteet johtaa kyseisen ihmisen vihaamiseen. Miksei saa olla ja tehdä niin kuin tahtoo. Mä ymmärrän, siis tosissaan ymmärrän ihan omien ajatusten pohjalta, miksi jotku näkee itsemurhassa ratkaisun. Joillekin se vaan on, vaikka varmasti moni sitä katuiskin jos vois sen perua. Itsekin olen tosi itsekäs, enkä mä siinä vaiheessa välittäis mitä elämään jäävät ihmiset jäis kokemaan, koska on kuollu eikä siinä vaiheessa enää tunne mitään. Onhan se julmaa niitä ihmisiä kohtaan mut... se että oikeesti ihminen kärsii ja ihan oikeesti tahtoo kuolla...ja jatkaa kitumistaan sen takia ettei läheiset kärsi on...noh. Nii. Musta itsari on tosi surullinen asia ja on turhauttavaa et joillaki asiat menee niin huonosti et päätyy siihen. Mut en mä niitä vihais, koska ei me kaikki olla vahvoja. Itse kuitenkin tappelen loppuun asti, vaikka mitä kuraa tulee jatkan elämistä tasan niin kauan kun nään siinä vähääkään järkeä tai iloa. Mitä väliä, vaikka se ois elämää ilman merkitystä. Ihmiskunta on muutenki tosi törkee elämisen standardiensa kanssa, määrittää mikä elämä on elämisen arvosta ja mikä ei. Mitä väliä, jos asioilla ei ole mitään merkitystä. Miksi kaikella täytyy olla suuri merkitys ja hyöty. Eihän elukatkaan tee muuta, ku ylläpitävät elämää. Kuhan oikeesti kykenee elämään ittensä kanssa, haluaa elää niin mitä muuta sitä tarvii. Ymmärrän silti hyvin, jos kellään ei oo tarpeeks vahvaa mieltä tekemään asioille mitään, kun ei itelläkään ole. Itsari on äärimmäinen avunhuuto. Se, ettei ole yksin, on omalla kohdalla se suurin edellytys jaksamiselle. Vihaan ja pelkään yksinäisyyttä, sitäkin mikä kytee pään sisällä, sitä ettei ketään ole fyysisesti vieressä, ole kanssa kokemassa ja tekemässä asioita, viettämässä aikaa. Mut tasan niin kauan ku mulla on jotain mistä pitää kiinni, en ees harkitse itteni vahingoittamista ja jos harkitsen, niin täs vaihees luulis sen syyn olevan selvä.

Saatoin vähän...sivuta aihetta mutta menkööt.

Päivä 04 - Sinun näkökulmasi uskontoon.

2011-10-08T04:09:00.000-07:00

Heeh, nyt päästään tähän kunnon ranttaus osioon.

Uskonto on aina ollu...sillee suht vahva osa mun elämää ja ajatusmaailmaa, vaikkei nykyään ihan sillai mitä luulis. Mul on vahva mielipide asiasta ja ku uskonto tulee jossain vastaan, niin se on mulle jotenki tosi epämukava asia. Mä uskoin jumalaan jonnekki....13 vuotiaaks asti millon kasvoin skeptiseks koko touhuun. Nykyään oon ateisti ja suorastaan vihaan koko uskontopaskaa. Uskonnolla on oikeesti liian vahva vaikutus nykymaailmaan, ottaen huomioon kuinka...typerää se on. Mä en voi sietää kunnon hc uskojia, jotka viel tuputtaa tätä paskaansa muille. Jos joku saa mut raivon partaalle niin voi kyllä, se on uskonto, varsinki tää kristinusko. Siit on vaan haittaa. Jos multa kysytään, niin Jumalaa ei oo sellassena olemassa mitä uskovat luulee. Periaatteessa mä en kiistä sen olemassa oloo, koska se on vähä niiku sama asia kun tunteet, asia millä ei oo varsinaista materiallista olemassa oloo vaan jotain mikä on ihmisellä pään sisässä. Se on niinku....noh, julmasti sanottuna sairaus, vähä niiku skitsofrenia. Ihmisen luonteenpiirre. Se tarve, et on jotain itteesä suurempaa...Vaikee selittää.Semmonen asia mikä on täysin vaan kunkin pään sisällä. Ja jos johonki uskoo tarpeeks pitkään niin siit tulee sille ihmiselle todellisuutta. Pään sisällä luotua todellisuutta, mitä ei oo muuten olemassa. Mä uskon puhtaasti tieteeseen, siis että kaikki on oikeestaan...kemiaa. Kaikki tunteet, toiminta..ajattelu, ne on kaikki vaan sähkökäyriä sun muuta. Mä en usko sieluun. Ku kuollaan, niin me vaan kuollaan, kun menis nukkuu unetonta unta eikä koskaan herää. Tää henkisyys on vähä niiku älykkyys, toinen ihmiselle ominainen piirre mikä on vaan muilla vahvempi ku toisilla. Se ei oo mitään ulkopuolista faktaa. Vähä niiku mielikuvitusta, jos mä ajattelen et tossa on jotain, niin mulle siinä on jotain vaikka sitä ei oikeesti ole. Mä en luota oikeesti yhtään mihinkään ihmisten luomiin juttuihin. Koska kaikki mitä me kuvitellaan muuttuu heti sillä hetkellä olemassa olevaks, vaikka pelkkänä ajatuksena. En siis usko Jumalaan olemassa olevana olentona vaan ...symbolina ihmisen tietylle piirteelle. Tai jotain.

Jälleen, kuhan ei tätä tungeta naamalle niin en vois välittää vittujakaan jos joku kuitenki uskoo. En tajuu miksei se sit oikeesti vois olla sellanen täysin henkilökohtanen asia, vaan sitä oikeesti pitää tolleen tuputtaa. Ihmiset tekee ja toimii vittumaisesti uskonnon nimissä ja se on varmasti yks suurimmista syistä, miks monet asiat on päin persettä täs maailmassa. Uskonnosta on vaan enemmän haittaa ky hyötyy tälleen yleisesti. Mua itseeni oksettaa olla mukana missään uskonnollisuudessa ja olen kurkkuuni täynnä sitä. Yritän kaikkeni olla ainaki ulkoisesti mahollisimman avoin ja ymmärtävä ja suvaitseva, mikä onki mun mielestä tosi tärkee ominaisuus ihmisessä. Jos on jotain mitä ei voi sietää, sen voi hyvin pitää omana tietonaan. Vihaan sitä miten jotku ei tätä osaa. Olen pääni sisällä hirveän tuomitseva, mutten silti oo haukkumassa ihmisiä kuinka typeriä tai väärässä ovat. Enkä kohtele näitä huonommin kun ketään muuta. En tuomitse ketään pelkän uskonnollisuuden takia, vaan pelkästään sitä osaa..... Joo. Oon joskus kovin tekopyhä, mut en mä ajatuksilleni mitään maha. Se on se miten niitä käsittelee.

Lyhyesti, uskonto on hullujen ihmisten päänsisäistä kuvitelmaa, millä ne yrittää selittää, uskotella ja oikeuttaa asioita tai vaikka pitää omaa henkisyyttään kasassa. Jos on tarve uskoa johonkin, niin siitä vaan, mutta mä en tarvi mitään saamarin tuhat vuotta vanhaa kirjaa et saisin elämään jotain sisältöä tai merkitystä.

Päivä 03 - Sinun näkökulmasi huumeisiin ja alkoholiin.

2011-10-07T03:07:00.000-07:00

Njuuu. Jos mä tältä mun hysterialta ja levottomuudelta osaan kirjottaa mitään, haha...

Päihteisiin...mulla ei oikeestaan koskaan oo ollu mitenkään vahvaa mielipidettä. Eikä tietty kokemusta, alkoholia en oo yhtä siideriä enempää vetäny ja huumeita ollenkaan. En oikeesti nää niissä mitään järkeä, kun on paljo parempiaki tapoja rentoutua tai saada hyvä mieliala. Oikeesti mikä järki pistää aivan saatanasti rahaa johonki sellasseen, mikä tekee vaan tuhoo aikaseks. Esim just huumeet. Ei niitä menetettyjä hetkiä ja ..noh...nuoruusaikoja saa sit enää mitenkään takasin. Ja itku pitkästä ilosta, ehkä ne sillä käyttöhetkellä saattaa jotain auttaa jos on ongelmia ittesä kanssa, niinku parantaa mielialaa jne, mut sit sitä paskaa sataa niskaan jälkikäteen. Varsinki jos oikeesti harrastaa sitä touhuu aktiivisesti. Turha sit vikistä jos ne pilaa elämän ku ite on sen aiheuttanu.

Mut kyllä mua itteeni kiinnostais kovasti juoda itteni hiprakkaan. Puhtaasti uteliaisuudesta. Ois kiva tietää millanen ihminen sitä on alkoholin vaikutuksen alasena, vaikka samaan aikaan se vähä pelottaaki. Jos joku pepsiki parhaimmillaan vaikuttaa ihan saatanasti ja sokerihumala on aika..vaikuttava niin se et ois kännissä niin....mitälie sitä tekis. Hyrh. Joo ja mä rakastan juomista, siis ihan mitä vaan. Voisin elää pelkällä nesteellä. Joten senki takia mielellään pidättäydyn alkoholin suhteen mahollisimman minimissä, koska kuka tietää jos mustaki tulee sellanen säälittävä juoppo kuka vetää sitä paskaa naamaan joka viikko. Mä en vaan siedä juoppoja, ne on ahistavia ja se et kännissä ihmiset on ennalta-arvaamattomia on ..jotain niin vittumaista. Kännissä ku se vielä korostuu. Ugh.

....tjjjooo, en tiiä. Mulla ei oo mitään isompii kokemuksia näist jutuista, ku oon onnistunu välttyy niiltä, jos ei kaupungilla juoppoihin törmäämistä lasketa. Sanotaan näin, että vittuako välitän kuhan ei mun elämään vaikuta (vähä niiku kaikes muussaki).

02. Missä haluaisit olla 10 vuoden kuluessa

2011-10-06T03:55:00.000-07:00

Toi käännös on niin kaunis XDDD Joo, ei välitetä siitä.

Päivä 02 - Missä haluaisit olla 10 vuoden kuluessa

Njuu, toi on hiton paha kysymys koska mä en osaa ajatella ajassa noin pitkälle. 10 vuotta on ihan törkeen pitkä aika ja siinä välissä voi tapahtuu miljardi asiaa millä on paljon vaikutusta. Mut nyt ei tarviikkaan ennustaa vaan miettiä mitä ois kiva et tapahtuis. Joo siis ehdottomasti haluun näiden vuosien aikana oikeesti löytää sellassen elämäntavan, ettei se ois ainaista vittuilua ja perseilyä siitä miten kaikki aina menee päin persettä. Eli et vois olla jotenkuten tyytyväinen siihen mitä tekee ja miten on, se ettei stressaa joka ikistä pikkuseikkaa mitä tulee vastaan. Haluun kokemuksia ja nähä paljon asioita, niin et on jotain oikeesti muistamisen arvosta. Tooki tällässenä huomiohuorana tahon saada jotain vähän näkyvämpiäki saavutuksia, esmes näissä mun harrastuksissani saada aikaan jotain. Ja tietty se et ne vielä on elossa 10 vuoden päästä. Haluun olla motivoituneempi tekee asioita ja ehkä eniten saada oikeesti sitä itsenäisyyttä. Oon aika uusevo ja en ees kunnol pärjää itekseni missään, senki takia että olet saamarin laiska, joten tyyliin yksin asumaan muuttamine pelottaa ihan perkeleesti. Se et ryhdistäytyisin ois tosi hyvä juttu, se et alkasin välittää ja innostua asioista paremmin. Ja haluun olla henkisellä tasolla ehkä vähän parempi ihminen mun läheisiä kohtaan, avoimempi ja seurallisempi.

Ehkä viel enemmän mä kaipaan sitä vapautta. Siis tuskin tuun koskaan sitä saamaan, meinaan et pääsisin kaikista velvotteista ja vastuista eroon, mut et ne ei olis niin helvetinmoinen tuska. Toisaalta mua vähän pelottaa et tuun menettää tän mun lapsellisuuden ja rupeen tykkää ja olee sellanen tosi kuiva aikunen, et tyyliin otakuus musta vaik häviäis, mut silti ehkä voisin olla vähän kypsempi. Emmä tyhmä evo haluu koko ikääni olla, mut se tietty retardius on tietty kiva olla mukana. Oikeesti tosi vaikee sanoo mitää silleen kunnolla, koska mä en yksinkertasesti tiedä kunnolla mitä mä haluun tehä tai olla. Mä en tiiä mitä elämälläni teen ja meen aikalailla vaan virranvietävänä ja katon mitä vastaan tulee, sen kummemmin yrittämättä vaikuttaa asioihin. Jos jotain oon oppinu, niin liian odotuksen tulevalta on se pahin mitä itelle voi tehä. Mut itsekkäänä pelkuripaskana sanon, et jos mä en oikeesti tuu paranee tästä millään tavalla, niin sit mä haluun et ees luovuttaisin kunnolla. Et pistäsin pelin poikki, jos ei enää oo nousemista. Kaikist pahin mitä voi tapahtua, et mä jumitan tässä turhassa olotilassa ettei mikään tunnu hyvältä, muttei tarpeeks pahalta et se tappais mun elämänhalua. Jooo. Että tällästä paskaa tällä kertaa 8D.
--
Ihan näin muuten, viimeyö oli oikeesti ihan hirveetä kuraa. Joku ajattelemattomuus taas iski ja kelasin siinä illalla, et ei tää kuitenkaa mitenkää vaikuta jos vedän loput edit. Jooniivarmaa. Istuin 3 asti koneella, keskiyöstä eteepäi piirtäen. Siis voi fuu ei väsyttäny siinäkää vaihees ollenkaa ja menin taas nukkuu sen takii ku en haluu nukkuu sit taas koko päivää. Tosi paha virhe, tavallaan. Mul oli ihan tajuttomasti mielikuvia ja ajatuksia mitä oli mahoton hiljentää + se hervoton levottomuus. Mä en nukahtanu sitte millään, vittuilin vaan sitä ku ei rauhotu pää. Tuskin nukuin tuntiakaan putkeen ja heräilin kokoajan jos vähänki pääs sille horrostamistasolle. Siinä 8 aikaa aamulla tuli niin vittumainen kooma et luulin kellon olevan oikeesti jotain 5. Kyl mä varmaan jossain vaihees vähä paremmi nukahin jos ehin vähä untaki näkee mut perkele sano jörkäle ei näitä öitä enäää. Oon tottunu hyviin yöuniin nii tällänen satunnaine levottomuus on sit vieläki tuskallisempaa. Örrr.....

Listaa

2011-10-05T07:55:00.000-07:00

Joo kun olen niin hirveä ja kamala baittari ja tykkään höpöttää jonkun tietyn aihepiirin juttuja niin päätimpä nyysiä ihanaiselta Puralta listan, mitä se parhaillaan kirjottelee, suomeksi tosin. Eli joka päivä listan jutuissa edeten kirjottelen kaikkee kivaa paskaa, selpiö?

Päivä 01 - Tämän hetkinen siviilisääty, jos sinkku niin kerro millasta se on.
Päivä 02 - Missä haluaisit olla 10 vuoden kuluessa.
Päivä 03 - Sinun näkökulmasi huumeisiin ja alkoholiin.
Päivä 04 - Sinun näkökulmasi uskontoon.
Päivä 05 - Aika milloin olet miettinyt itsemurhaa.
Päivä 06 - Kirjoita 30 kiinnostavaa faktaa itsestäsi.
Päivä 07 - Horoskooppimerkkisi ja miten se sopii luonteeseesi.
Päivä 08 - Hetki jolloin olet tuntenut olevasi tyytyväisimmillään elämässäsi.
Päivä 09 - Millaisen toivot tulevaisuutesi olevan
Päivä 10 - Kerro ekasta rakkaudestasi ja suudelmastasi.
Päivä 11 - Pistä soittimesti sekotukselle ja kirjota 10 biisiä mitä tulee vastaan.
Päivä 12 - Luetteloi koko päiväsi.
Päivä 13 - Paikka minne haluaisit muuttaa tai käydä.
Päivä 14 - Aikaisin muistosi.
Päivä 15 - Lempi tumblr blogisi.
Päivä 16 - Näkökulmasi massa musiikkiin.
Päivä 17 - Kuluneen vuoden plussat ja miinukset.
Päivä 18 - Sinun uskomuksesi /vakaumuksesi.
Päivä 19 - Vanhempien epäkunnioitus.
Päivä 20 - Kuinka tärkeää sinusta opiskelu on.
Päivä 21 - Yksi lempi sarjoistasi.
Päivä 22 - Kuinka olet muuttunut 2 vuodessa?
Päivä 23 - Anna kuvia 5 kuuluisasta jätkästä ketkä näät viehättävänä/houkuttelevana/jne
Päivä 24 - Lempi leffasi ja mistä se kertoo.
Päivä 25 - Joku kuka kiehtoo sinua ja miksi.
Päivä 26 - Minkälaiset persoonat viehättää sinua.
Päivä 27 - Ongelma mikä sinulla on ollut.
Päivä 28 - Jotain mitä kaipaat.
Päivä 29 - Saavutuksia seuraavalle 30 päivälle.
Päivä 30 - Kuukauden plussat ja miinukset.

Päivä 01 - Tämän hetkinen siviilisääty, jos sinkku niin kerro millasta se on.

Joo ihan sinkku mä olen, aina oikeestaan ollukki. Ihan jo sen takia, ettei kukaan ole musta ollu kiinnostunu ja jos on, nii sitä on dissattu sen takia. Olen siis koulussa melkein aina ollu se paljon inhottu hylkiö, keneen ei pistetty huomiota muuten kuin kiusatessa. Sillon ylä-asteen alussa sitä oikeesti halus seukata, mut nykyään en niin sitä kaipaa, mikäs tässä sinkkuudessa. Pidän yksinolosta ja oikeestaan melkein ahistaa jos ei saa päättää ja tehdä asioita yksin, niin ettei tarvi miettiä muiden osallisuutta ja vaikutusta niihin. En mä oikeestaan ees usko, et tuun pärjäämään kenenkää kanssa yhtään pidempiä ajanjaksoja. Musta on tullu niin erakkoluonne, ettei musta vaan saa irti pitemmällä aikavälillä yhtään mitään. Sellanen satunnainen hengailu menee, mut jos pitäs kunnolla viettää jonku kans aikaa niin mä ahistuisin varmasti ihan helvetisti. Muutenki olen ihan hirveen itsekäs ja omaan paljon piirteitä ettei mun kanssa oleminen ois mitään kovin mukavaa touhuu. Vaaditaan paljon et mun kans tulee siis oikeesti toimeen ja et oikeesti haluis olla mun seurassa. Haha. Mutta kylhän sitä nykyäänki kovasti haaveilee seurustelusta, varsinki sen takia etten oo koskaan kokenu mitään sellasta. Tulee vähä sellanen forever alone fiilis. Tää puskee varsinki sillon, ku muut puhuu tyttöystävistään sun muista ja tulee sellanen olo et ehkä mä missaan jotain. Nimenomaan mä tyttöystävän haluan, musta ei heteroo saa enää tekemälläkään (tosin en mä homokaa ole, oon kivasti siinä välimaastossa lol). Mut jos kaverienki saaminen on perkeleen vaikeeta niin se et menis siit pidemmälle on jokin itse mahdottomuus. Ei siinä mitään, osaan sopeutua kaikkeen ja jos näin käy nii sitten käy. Toki seki et mä oon niin epä oma-aloitteine ihmine ettei mitää rajaa kusee vähä omiin muroihin mut XD. Liikaa kaikkee esteitä niin en sit jaksa ees ajatella koko asiaa. Hyvä se näinki on, kuhan on joka tapauksessa rakkaita ihmisiä olemassa.

Not a single fuck was given

2011-09-23T14:54:00.000-07:00

For this title.. Uhmmmöö, joo taas näitä myöhäisillan/yön höpiöitä. JÄLLEEN kyseenailaistan haluani kirjottaa blogipostausta ku emmää tiiä mitä vois siis niinku oikeesti kirjottaa. Mut vedämpä jotain oikeen oiiiikeen jännää tähän ja vittu kirjotan tän pätkän enkuksi. Kyllä, juuri niin. Oon tässä jo jonku aikaa vattuillu itekseni että voispa kirjottaa ja puhua jonku kanssa enkkua, kun oman pienen ~~haaremin~~ kaveripiirin ihmiset ei oikeesti sitä enkkua tunnu osaavan ja mulla ei noit ulkomaalaisia nettikavereitakaan nyt oikeen oo mistä kaivaa, niin jonnekki tää tarve pitää nyt purkaa, miksi ei sit blogiin. Tää on ainoo paikka mis oon varsinaisesti avautunu yhtään mistään ees vähää, niin tuntuu typerält rueta ranttaa enkuks jonnekki muualle mis sitä en enne oo tehny. Joten, nyt pistetään mourun enkkuhirviö valloilleen.....

So. It's always quite hard for me to think something to say about my life from the last time I posted. I tend to forget like everything that has happend to me, things that I think about even more easier. And that really sucks. I hate my bad memory and it actually makes my life so much harder....like I would need it to be more difficult.

My week has been quite the same, though I went to some jobfair-thing last tuesday. I had to go by bike, +20km in total and there wasn't much info for me in there. Fuck yeah I was pissed afterwards, naturally. I signed up for a company that rents people for jobs...(like hell I'd know how you say 'em in english) and they called me the next morning. Didn't answer it since I noticed it about 30mins after....WHY THEY CAN'T CALL TWICE. They didn't call me back. At all. Well I didn't call them either since I hate that, but still. What ever. I signed up for other one anyway so I really don't give a fuck.
But oh, I got my ever so lovely long-ass whitegray wig that same day <3 Omg I so love it to death, though it's to big of a pain to actually take care of it. It gets tangeled every fricking second and drives me mad. But I can't be mad for long since it's soh pretty <3. Gonna take hell of a lot of photos once I get my gray contacts ordered, homnom. It feels so nice to be able to spend money more freely now, when I get 300€ per month from Kela. From doing nothing, hehehehe. Though I have so give my mom 60€ from it, but still it's lot more than I've ever gotten so far. I wouldn't even want to get a job now, but I still got to. Damn you society, I just wanna sit in my "cave" doing nothing but watching anime and taking all your tax money or where ever those money really come from. Plergh.

Yeah, my days pass by watching shitload of anime. I finished Tegami bachi and almost started crying at the end, I got so hooked up on it. Though about day after finishing it I started new series called Nurarihyon no Mago. Pure love, honestly <3. I dunno what makes it feel kinda...new, exiting and special, but after 12 episode Im so hooked into it, it's almost scary. It's style ain't that awsome, what usually makes the biggest efect on me liking some series, but it ain't bad either. Well Nuraihyon really resembles Samurai Deeper Kyo a lot, which I still love greatly, so that's what probably is the thing what makes me get so into it. I dunno, whatever it is, Im so fangirling over this series a lot already <3.

Mmmm, I can't remember was there something else I wanted to talk about, this hour is the time I feel most uneasy and pained so it's kinda hard to concentrate on writing and thinking at the same time. Maybe I should just go to sleep. Nowadays it's somehow just so god damn hard, maybe because this pain thing what I've talked about a lot earlier hasn't gone anywhere and... yeah Im literally in pain most of the day... I should call the doctor already, though Im a bit terrified and nervous and so horribly embarassed to do that. It makes it even worse since I can't open up about this to anyone anywhere since....yeah....it's too embarassing. Yeah, I'll just shut up now and bang my head on the table for all the things I talked about on this post XDDD Kinda feels stupid to write in english something like this, since I still rather have conversations than monologs like these. Yep......

Lasta vaivaa jokin

2011-09-15T13:22:00.000-07:00

Mitäs mitäs. Mä en ymmärrä, miks mä ees vaivaudun lupaamaan tai yrittämään enää yhtään mitään, kun oon niin tajuttoman parantumaton mun luonteen suhteen. Mä luovutan aina, AINA, jätän leikin kesken ja menetän motivaationi tehdä yhtään mitään muuta ku dataa täällä luolassa. Se menee aina siihen, jo vuosikausien ajan menny siihen, joten ihmettelen syvästi miks yritän tapella tätä vastaan. Ihan ku kieltäsin sen, vaikka varsin hyvin tiedän millanen olen. Jösses.

En oo kirjottanu tänne pahemmin siitä syystä, ettei mulla oikeesti ole yhtään mitään puhuttavaa. Ei oo tapahtunu hirveesti muutosta viimeaikoina, ei tällässiä randomeita mielentilojen heittelyitä oo mitään järkee/tarvetta kirjottaa ylös. Olen vieläkin se motivoitumaton työtön otakuluuseri, kuka viettää aikansa 22/7 täällä luolassa nimeltä oma huone, loput alakerrassa syömässä töllön edessä. Siis mua ei todellakaan haittaa tää tilanne yhtään, tää on se mitä mä olen, mut kyl se sit kuitenki ihan sen takia koska tiiän et mun pitää tehdä asioille jotain ja muuttua. Mä en taho, mutta tää ihana asia kuin aikuistuminen ja yhteiskunta vähä niiku pakottaa. Öröööö. Vähän kyl ikävöin aikoja kun ei vaatinu sen suurempaa jaksamusta mennä ovesta ulos. Jo pieni tärkeiden asioiden ajattelu tappaa mun kärsivällisyyden ja saan himmeet päänsäryt ja luovutan siihen paikkaan, unohan sit kaiken sen paskan olemassaolon. Ja mitä, nyt on jo syyskuun puoliväli. Hyvin pyyhkii Mouru.

Siis mun ei ollu tarkotus nyt rueta ranttaa kuinka paskaa mun elämä on, mut se nyt vaan ...tapahtu. Joo. Elämäni kuluu hyvin pitkälle animella ja oonki sitä taas hamstrannu maratoonattavaks ihan kivasti näiden jatkuvien sarjojen lisäks. Oon kattonu nyt sellast sarjaa kun Tegami Bachi, ja voin vakuuttaa et se paska aivopesee mua niin totaalisesti. Siinä itketään tyyliin joka jaksossa..kyllä, mä silti seuraan sitä mielenkiinnolla. Mut se nyt on nähtävästi vaikuttanu mun alitajuntaan niin, et tuntuu ettei oo kaukana et mäki vedän jotku itkupotkuraivarit ihan huvin vuoks, ilman mitään syytä. Öö? Nosiis ihan oikeesti oisin varmaan jo lopettanu sen kattomisen, muttaku oon tällänen tyylinarkkari ja rakastan Tegamin tyyliä kympillä (oah hiukset & silmät, mun heikkouteni, miksi olette piirretty niin jumalaisesti <3) ...toooki oon jääny koukkuun siihen kummaan juoneenki mut anygays. Rupesin tässä viimeaikoina taas pelaamaan tota Final Fantasy 7kaa jostain syystä ja sain viimein edettyä. Ehkä vittumaisin peli ikinä ku kokoaika pitää käydä netissä chiittaamassa, et mites vitus täs nyt edetään. Sekavaa paskaa missä ei hirveesti selitetä asioita. Ynhhh. No sain ekan levyn tänä iltana vedettyä loppuun, jos äiti ei ois tullu istumaan siihen viereen viimesen 5 minuutin aikana oisin varmaan itkeny koska HERKKIS (voi vitun Tegami). Joooo tää sit jatku vielä ku katto tänään No 6. vikan jakson. Tosin en itkeny vaan olin tippalinssis ja nauroin hysteerisesti siin lopussa. Taisin sit seota viimein.....

Ja jos en tossa vaiheessa seonnu, nii sit tässä vaiheessa viimestään: OI PERSE TAHDONN!! Voihan ihmisperse mä niiiin tahon ton. Joo pidän pirusti hahmosta ja oon muutenki otakoitunu vielä pahemmin viimeaikoin niin et oon ruennu kuolaa figuja PLUS toi on hahmo mitä joskus aion cossaa niin voi vittu mitä täs vielä venataan! ÄÄÄÄ lyökää mua interaktiivisesti. Siellä lukee et se on loppunu. FFUUUUUUUUUU! Ja noh...onhan se kalliskin muttakun oon työtön ja saan silti perkeleesti rahaa verrattuna aikaisempaan elämääni niin kylhän tohon liikenis ne muutamat kympit... >A< Jos toi tulee takas myyntiin niin oh hell yes Im gonna get ya! ...Sit ei ookkaan paluuta takaisin vaan musta tulee tosi vakavasti turmeltunu otakunörtti. Oh shit..

Nynynyyyy, täst blogist uhkaa tulla joku mun animemangawhatnotihkutus blogi, vaikkei se mua haittaa ollenkaan. Mut ei mus oo just nyt mitään muuta, miks mitään julkista vois muuta pistää. Taino, en oo koskaan ajatellu tätä sillain, mut what ever. No siis kaikkiahan mun elämä siis ihan aikuisten oikeesti kiinnostaa, tietysti. Oon nyt hiljaa ja yritän selvittää tuleeks tota figuu enää koskaan CHACHAO.

Blaah

2011-08-25T13:26:00.000-07:00

.....Eeeh, pikkasen multa taas ote löysty tässä kirjottamis puolessa, I wonder why.. En sit oo yhtään jaksanu keskittyä sen vertaa, et mitenkään huvittais rueta kirjottaa mitään ylös, taas just silleen et kirjotettavaa toki löytys. No enhän mä enää tyyliin viimeviikon juttuja pahemmin muista. Et näin. Jippii.

Eise baarihomma menny ihan suunnitelmien mukaan, ensinnäki oltiin vaan me kolme, ja selkeesti ei kukaan oikeesti mee baariin maanantaina. Hah.
Keskiviikkona tosiaan mulla oli se lääkäri, jouduin jonnekki ihan hämyyn osaan menee, sellasseen mis en ennen oo ollu nii oli vähän silleen wuuut minne ne mua vie. Mut se lääkäri oli ihan mukava (mul on yleensä tosi huono tuuri näissä ja ne on joko tosi ärsyttäviä tai ahistavia). Se ei osannu sanoo mikä mussa on vikana ku verinäytteestäkää ei ilmenny mitää, mut se käski mut maitohappobakteeri kuurille jos vaikka se auttas, ei siit haittaakaan ole. Tässä jotain viikko on tullu niit vedettyy, mutta ei oo pahemmin ollu vaikutusta. Vitun pahoja ne on ainaki, hyi purutabletteja. Jos ei muutu miksikään muutaman viikon sisään nii pitää mennä takasi. Wääh. No olo on kyl paljo parempi, mut ei se oo minnee kadonnu. Tosin eilen tuntu et kuolen ku sain saunan jälkeen aivan jumalattoman vatsakrampin ettei voinu oikee olla mitenkään päin ilman et tuntuis ku oksentais suolensa ulos. Hyi, se kyl varmaa johtu siitä etten ollu syöny sinä päivänä paljo mitään, ruuaksi vaan jotain vitun nakkeja, ja mennä sit viel saunaan nälkäsenä (ja vittuuntuneena ku käytiin taas tarjoustalossa).

Sit mä en tiiä mistä vitusta tää johtuu, mut mulle on ilmaantunu jostain aivan vitun herkkä pinna. Mä siis kyrsiinnyn ja vittuunnun ja raivostun ihan tajuttoman herkästi näinä päivinä. Tuntuu et jokapäivä löytyy joku asia, mistä ragetan ja yleensä mä vaan tyydyn ärjyy mun koneelle tai pitää sen sisällä, mut nyt mä oon oikeesti purkautunu vähän kaikille ketkä tulee ees mun lähelle tai juttelee. Eilenki suutahin äitille niin, et reaktiomaisesti jo käsiki heilahti, enkä pystyny hillitsee yhtään sitä himmeet purkausta. Siis ainahan mä silleen läpälleen ja mitään pahaa tarkottamatta läpsin ja mätkin ihmisiä, mut nyt tais olla liikaa vitutusta siin mukana. Ihan hirvee tunne jäi jälkeenpäin, niinku muistaki ku meen ja vittuilen ja rageen ihmisille ilman hyvää syytä ihan turhaan, enkä osaa lopettaa ajoissa. Ja mikä parasta, mä en osaa sellasta taikasanaa ku anteeksi. Mä en yksinkertasesti osaa sanoo sitä kellekkään koskaan ikinä, vaikka kovasti haluaisinki. Niin ja viimeviikol ku käytiin niit nauhoi ostaa, nii hyvä etten yhes pikkuliikkees sille kaupanpitäjälle ruennu ragee ku se painosti siin vieressä, tyydyin sit vaa olee epäkohtelias ja lähin kävelee ulos sielt mitää sanomatta, siit kyl ei jääny katumus hehe. Mut mua siis jälkee päi rupee ahistaa ihan saatanasti ja tulee tosi orpo olo, et haluu vaan hävitä niiden lähettyviltä ku en taho aiheuttaa kellee harmia. Mut mä en oo ite huomannu, et oisin silleen tavallista stressaantuneempi, en mä tiiä johtuuks se sit siitä. Ainahan, varsinki täs tilanteessa, totta munas oon stressaantunu mut niihän mä melkee koko aika olen, enkä oo koskaan tälleen sitä purkanu. Emmä tiiä, joku mua enemmän tai vähemmän alitajuntaisesti nyt nyppii ja ahistaa ja puran sen väärin. Ja tää niinku sanoin viel pahentaa tätä mun erakoitusmishalua, vaikka se on just se viimenen asia mitä haluun. Mikään ei oo sen ahistavampaa ku tuntee ittesä yksinäiseks.

Onneks ensviikolla on Tracon. Pääsee taas hetkeks eroon täst...arjesta. No just tällähetkellä ei innosta, ei tietenkää ku ei mikään innosta tähän aikaan illasta/vuodesta. Pimeys ahistaa ja mul on ain tosi kökkö olo ku on pimeetä. Vihaan tätä aikaa. Yöks. Taas piti inistä, mut sitähän varten tää on. Minne muuallekkaan mitään purkais.

...niinsiismitä?

2011-08-14T15:17:00.000-07:00

.... Kirjoittelen taas oikeesti niin järkevään aikaan. Mä en näköjään osaa suoltaa ulos mitään kuin yöaikaan, kello melkeen yks ja pitäs kömpii nukkumaan ku väsyttääki aivan saamaristi viimeyön vähäunisuuden ja levottomuuden takii. Mut aaarghh tuntuu et täst yöst tulee samanlainen, etten mä pysty rauhottuu ja hiljentää päätäni. Jännittää ihan saamaristi ja pyörin ympyrää ku hyrrä. Jösses mihin kaikkeen sitä meneeki mukaan XD

Maanantai, siit tulee aika jännä päivä, aivan varmasti. Monet muut varmasti jännittää koulun alkua mun mut jännitys on vähän eri asiaan kohdistunu. Nosiis maanantaina (aka aamulla) raahaan perseeni stadiin Biffen ja Sivin luokse kyläileen ja viivyn siellä sen yön. Ei tässä mitään, onhan se sairaan kiva päästä chekkaa niiden kämppä ja muutenki taas semipitkäst aikaa päästä hesaan ja näi mut voii perkele mitä ne on menny keksii. Oiskohan ollu viikko sitte ku Biffe käski mun tulee sinne yöks ja muuta. Siin samal sivus salakavalasti sana homobaari ja mulle jäi sellanen fiilis et joo mitä läppää se siel heittää. Toisaalta tuli tunne et vittu ei kai se oo tosissaa. Onhan siitä pitkä aika sitte ollu ainaki kerran puhetta et joskus tulevaisuudessa sinne päätyis (stalkkaa ihmisiä) mut .......... mitä? Eilen illalla se siis sano että ihan tosissaan me sinne homobaariin ollaa nyt menos maanantaina, seki ku Sivil on synttärit. Mitä? Voii perkele sitä hysteeristä naurua ja paskahalvaus paniikkia mikä mua on nyt siitä asti riivannu. Minä, baariin? You're kiddin' me, right? Kiskovat mut täältä mun nolife luolasta baariin, homobaariin vielä. Eiii sinä mitää kyl mä sinne oon ihan huvin vuoks aikonu joskus mennäkki (voin varmaan täs vaihees suoristaa etten mä oo heteroo nähnykkää) mut siis se oli että tyyliin piiiitkällä piiiitkällä tulevaisuudessa vasta tulis näin käymään, ei sillon ku mä perkele oon ollu täysikänen vasta vajaan vuoden. Whaaaaatttt. Joo, panikoin, paskon housuihin. Baariin. Minä.... apua voi vittu. Uusia tilanteita, ympäristöjä..MITÄ. Ja sitku niilt molemmilta tulee viel extra kaverit mukaan niin voihan perse minä siellä jonain ihme keskikapulana. AAAAHHHH ku kuolen jännitykseeen, mitä te teette mulle, olen epäsosiaalinen luolaotaku, emmä kuulu baareihin. Noh, saas nähä minkälainen kokemus se on. Tsiisus...

Tänään piti kävästä vaatekaupassa jo ihan tänki takia ku mun vaatekaapin sisältö on niin helvetin monipuolinen et kehtaan joo paljon mennä jonnekki vastaavaan paikkaan mun perus kleduissa, nevöö. Samal oli sit tekosyy mulle hankkia pitkään haikailemani musta kauluspaita aaah miksi musta sovit mulle niin hyvin.

Emmä tiedä, tuleehan sitä tietysti tehtyy paljon vitusti muutakin mut mä en osaa puhistaa päätäni nyt ollenkaan, mä en handlaa uusii asioita oikeen hyvin ja hermostun ihan tajuttoman herkästi jos en tiiä yhtään mitään miten asennoitua ja olla jajaja..tehdä...yees. Mmm. Kokemisen arvoinen, I hope. Eipä sitä sit muuten oo täs kovastikkaa tullu mitään tehtyä, maratoonannu animee mä oon päivät lähinnä. Muutenki nyt tästä viikost tulee salee hektinen ku on se lääkärikäynti ja työnhakuun liittyvii asioita ja muuta paskaa. Mitä nyt siihen lääkäri hommaan tulee niin vituttaa aivan saamaristi koko touhu, oon kahen vaiheil perunko koko ajan vai en. Kokoaika olo on parempi, mut sit kuitenki välil tulee sellassii kohtauksii et äyyh kuolen. Mut mä en nyt yhtään pidä ajatuksesta et meen sinne ronkittavaks ja taas se sama tutkimusrumba mitä viimesenä 2 vuotena, kaikki verikokeet ja muut paskat. Nouuuh. Mikä hei parasta, mun pitää raportoida enemmän tai vähemmän tärkeist asioista aina äidille, mielellään vähän etukäteen, mut vittuako koskaan pystyn. Se ei tiiä tästä baarihommasta eikä lääkärihommasta ja mä varmaan taas päädyn tokasee sillee nopeesti jälkikätee et näin tuli tehtyä. Parempi se ku et meen lörpöttää naamakirjaan ja sit se saa kuulla siitä sisaruksiltaan ketkä mä oon tyhmänä hyväksyny kavereiks siellä. Mikään ei pysy salassa, ngh.

Ahistusta kaikkeen lisää tää iänikuinen syksyn tulo masennus. Vihaan tätä aikaa ku kesän lämpö ja valoisuus loppuu, pimee tulee aikasemmin kokoaika ja on kylmää. En pidä, enn. Ihan perseestä koko aikakausi. No mikä nyt ei ois. Äööö jospa mä meen tosiaan nukkumaan ja vittuilen aamulla sitä etten tiiä mitä tässä pitäs osaa keskittyy tekee ku tämä työssäkäyvä äpärämme on niin väsy et se meni jo nukkumaan enneku pääsin koneelle.. shhaa. Hyi apua.

Nyt hei oikeesti

2011-08-08T14:19:00.000-07:00

Nununuu, vieläkin pähkäilen miten vitussa pääsen tästä kesälahnauksesta eroon. Pitäs saada se..öö..koulumentaliteetti jostain kaivettua etten oikeesti vaan lusmuile päivät pitkät. Ununuu enköhän mä tästä kohta jossain vaiheessa saa jotakin tehtyä..

Tänä aamuna mulla tuli ihan tajuton hinku päästä ulkomaille. Ei silleen nyt heti, mut et joskus uskaltautuis lähtee jonnekki Suomen ulkopuolelle. Koskaan en oo niin tehny, laivaan tai lentokoneeseen en oo jalallanikaan astunu eikä ajatus siitä oikein kiehdo, mut ois silti tosi kiva nähä muuta maailmaa. Ekana tuli mieleen Englanti, sinne tahtoisin kyl mennä ihan senki takia et se on niin suhteellisen lähellä. Toki haaveilen kanssa Australiasta, Amerikasta, Espanjasta ja Japanista. Mielellään maat missä puhutaan enkkua, koska mua sit taas ahistaa ajatus etten ymmärrä maan kielestä paskaakaan ja muutenki tekis aivan pirusti mieli testata omaa kielitaitoa käytännössä, siis puheen kautta ja arkielämässä. Ei siinä ois ees hirveesti uutta, mä oikeesti kokoaika ajattelen monia ajatuksia enkuks ja ku puhun itekseen niin sekotan enkkua ja suomea jatkuvasti. Se on mulle ku toinen äidinkieli, ihan huomaamattaki. Monesti saatan kokopäivän elää henkisesti enkunkielisessä maailmassa ja havahdun ku pitäs puhuu perheelle/kavereille suomee XD. Mutta niin, ehkä joku päivä sitä uskaltautuu käymään jossakin, ainakin kovasti siitä haaveilen.

Mm, tänään sain sitte soitettuu sen lääkäriajan. Ensviikon keskiviikolle se on ja sanoivat et jos se pahenee niin pitäs soittaa heti 8 aikaa aamulla et sais sinä samana päivänä ajan. En usko et niin käy, tää on helpottunu jo nyt ihan kivasti, muttei kuitenkaa oo hävinny yhtää minnee. Paskin olo on lähinnä just näin yömyöhään (klo on nyt 0.12) ku iskee muutenki väsymys ja näin. Vähänkö kuolen taas vitutukseen jos tää on taas tätä vainoharhasuutta ettei mul ookkaan mitään varsinaista vaivaa. En taho sitä (vaikka sit päänsisästä) leimaa et ravaan lääkärillä joka pikkuvaivan takia. Sormet ristiin ja toivotaan et se on tulehus...ahaha.

Pitäs nyt viel niitä töitä hakee. Arghhh ku mun aivot pistää hätäjarrut päälle heti ku ees yritän. Oi miksi ettei suostu toimimaan, oi miksi. Oon taas vaan lähinnä pelannu Gaia Onlinessa zomgia ja piirtäny. Jostain mulle taas tupsahti se mystinen asia kuin inspa ja oon piirtäny ihan saatanasti tässä viime päivinä. Ainaki mun mittakaavassa. Toisaalta se on tosi vituttavaa ku sit iskee tää saatanan alemmuuskompleksi vitutus mikä ikinä onkaa, et oma tyyli näyttää taas niin hirveeltä. Ihan paska. Angst. Jos vaan pystyis olee tyytyväinen omiin duuneihin niin mikäs tässä.

Äyyyyh nyt iski black out. En muista enää mitään. Fuck. Kai sitä pitäs kömpii nukkumaan, seuraavista päivistä tulee varmasti viel tylsempiä ku yks karkas sveduilemaa Gacktin keikalle, nynyy.

Gurr

2011-08-03T04:55:00.000-07:00

Mikäs sen kivempaa ku hikka sillon ku on ihan herkkänä.... ynyy.
Kato sainpas itteni kirjottaa. Tämän järkevyyttä kuitenkin kyseenalaistaen. Eilen olin ihan törkeen väsyny, jostain syystä. Iltapäivällä voimat loppu et piti taas lösähtää, vaikka ei missään nimessä sais ku kello näytti 18.00 ja siihen aikaan nukkuminen on itsemurha. Ihme sain itteni ylös ennen seittemää, vaikka vähän kamppaillen. Viimepäivinä en oo pahemmin vedelly päiväunia, mikä sinällään on edistystä. Oon joku vitun kissa, voisin oikeesti nukkua päivät, välillä käydä syömässä ja kävästä koneella lagaamassa. No niinhän tää aika on taas pitkälle näin mennyki. Työhaun suunnitelmassa pysyminen ottaa koville, yritin tossa aikasemmin lukee sen työnhakuinfon mikä pitäs viikon sisää kuittaa luetuks...herranjestas ku aivot menee syväkuolioon ennenku pääsee ees alkuun. Sellasta tekstivuorta aiheesta mikä ei jaksa innostaa on keskittymiskykenemättömälle lahnapaskalle aikamoinen duuni jo itessään.

Mitähän mun unet taas yrittää viestiä mulle. Oon jo kahtena yönä peräkkäin nähny coni unta. Molemmat yllättävän samanlaisia vielä. Ekassa yritin epätoivosesti saada cossia niskaan samalla ku kävelin conialueella ja törmäsin pariin randomiin ihmiseen, keiden kans rupesin juttelee ja ystävystyyn ja sit raahasin ne meijän johonki asuntola tyyppiseen huoneeseen mis yritin vielä vääntää peruukkii päähän. Samanlaista viimeyönäki, tosin nyt oli cossi jo päällä ja meijän piti osallistuu johonki kisan tuomarointii, lähinnä joidenki konkarien kans jutellessa. Yleensä kaikki mun coniunet on sellassia superahistavia et jotain unohtuu tai yrittää tehä jotain muttei millään kykene, vähä niiku sellasset juoksu unet et vaikka miten juoksee niin ei etene ollenkaa. Tai sit ne on sellassii semirealistisii et oon Biffen kans ja joskus Siviki on mukana, eikä näihi muihi ihmisii reagoi. Nyt sit on ollu ihan päinvastasia. Hmm. Se sama sentää on, et paikka on aina jotenki semiautio koulualue, sellanen ennen conin alkamista olonen... mistähän mun aivot repii näitä. Ja nää jää aina tosi tarkasti mieleen. Ehkä mun pää haluu, et rupeisin tekee tota mun cossia. Kerranki suht ajoissa.

Eilen mulle saapu paketillinen laseja testattavaks, ilmeisesti saan siis viimein uudet. Eipä ne kovin näist nykysistä eroo, kokonaan mustat vaan ja vähän kapeempi tää kehysosa. Ihan läpällään tilautin (netistä näitä siis hankkimas niin voi tilaa 6kpl kehyksii testattavaks ilman ostopakkoo) myös sellasset turkoosihtavan siniset, jösses näytin harvinaisen retardilta ne päässä, varsinki ku mun hiukset on nyt tällässet epämääräsen kuparisen punertavat nii helvetti mikä väriyhistelmä. Loput oliki mustia, en varsinaisesti rakastunu yksiinkää mutta paremmat ne ois ku nää nykyset. Viikko sitte ku käytiin Jumbossa/Flamingossa kattoo uusin Potteri, niin kävästiin kokeilee huvikseen Nissenin alennuslaseja. Sielt otin sellasset mustat, suht isot "hipster lasit" ja kokeilin et miltähän näytän, äiti nauro siin vieres et eikai tollasset nyt sulle sovi. Sit ku pistin päähän nii se rupes skitsoo et miten vitun hyvin ne sit kuitenki sopi, pidin itekki, mut just sattumalta ne oli ne ainoot missä ei ollu sitä alennustarraa..ei sit otettu. Sääli. Pitäs nyt jaksaa raahaa perse optikolle hakee reseptii, joku niinki helppo asia taas tuntuu niin paljon vaativalta.

Mitä tulee tähän mun vatsavaivaan..taino ei ehkä niinkään suoranaisesti pelkkä vatsavaiva ku se on enemmän oikees kyljessä/alavatsassa.. nii on se helpottunu täs päivän parin aikana suht paljonki, nyt ku maltan olla tökkimättä siihen. Mut silti se aristaa aivan saatanasti välillä, varsinki ku on maaten, nii kai se pakko on varmuuen vuoks käytävä tutkituttaa. Hyi vittu ku kuvittelenki niitä mahollisii tutkimustoimepiteitä..hei en mä haluu taas läpikäydä sitä noloo paskaa pliis. Waah.

Elelen tässä vielä tän muutaman päivän enneku soitan sen ajan, ettei taas tuukki sitte tätä et hups paranin ennenku ehin ees sinne lääkärii. Muutenki varmaan pystyn keskittyy muihin asioihin, ku Biffe tulee tänne to-pe väliks. Siitäki melkein vuosi ku se kävi viimeks, mikä nyt pikaseen ajateltuna ei tunnu niin pitkältä ajalta.

Siirappia

2011-08-01T08:35:00.000-07:00

Joo tuota tää blogi, syystä tai toisesta, näköjään kärsi aika kivasti ku tein ton cosplay painotteisen möhkäleeni. Tai sit vaan mä en oo yksinkertasesti jaksanu ollenkaan kirjottaa mistään elämänmenosta, tai ennemmin ettei mulla oo ollu mitään mistä kirjottaa cosseihin liittyvän paskan lisäks. Se on tätä kesää kun ei oikeesti tee mitään. No nyt on tämä ihan mahottoman laiska aikakausi päättymässä ja kohta onki syksy. Mä taidan ottaa sen tavallista ahdistavammin vastaan, näin viimeyönä jopa unta missä katoin ikkunasta ulos ja näin puiden jo pudottavan lehtiään ja.. skitsahdin että eihän se nyt vielä voi tulla. Jännää.

Hyi ÄLLÖJÄ

Millonkohan mä saisin taas kirjottaa niin, ettei mikään mustaa mieltä. Päällimmäisenä on se ilmeisesti perinteinen, joka kesän loppuun kuuluva vittumainen "sairastelu" putkeni, mikä vetää taas sellasset ahistukset ja paniikit niskaan ei voi hyvä luoja. Mun kroppa on niin trolli, oikeesti. Yritä sitä sit miettiä et millon oikeesti on jotain vakavaa meneillää ku se kusettaa mua koko aika. Jos mulla jotain on niin vitunmoinen luulosairaus. Viimevuonna mulla oli tää ihme sydänpaska ja nyt häränpersettä vetelee mun vatsani. Jumalauta se kaikista hirvein paikka, mihin voi koskaan sattua. Ja en tiedä miks, mutta aina nää ongelmat alkaa sillon ku mut jätetään yksin kotiin (aka vanhukset lähtee pohjoseen..tai tässä tapauksessa vanhus). Mä en näköjään pysy terveenä omillani. Tosiaan se 2 ½ mitä nyt olin heinäkuussa itekseni, viime maanantaihin siis, on ollu aika vittumaista aikaa. Kai se mun aivan mahtava ruokatottumukseni otti vähän liianki valtaa ku sai päättää syömisistään ihan omatoimisesti. Sillon se oli vielä sellasta tavallista, harmitonta "tahon kaivaa mun suolet ulos" vittuilua, mut nyt perkele tässä viikon sisään se otti ja riehaantu oikee kunnolla. Joka päivä on ollu tosi epämäärästä, ahistavaa vatsakipua mikä ei oo sellasta mitä se yleensä on. Se on siis melkeen kokoaika päällä, sellanen semivoimakas ahistava paine ja välillä vähän mitäkin, vähän missäkin. Aivan uskomattoman ahistava ja epämiellyttävä, mä en osaa olla yhtään aloillaan ja paniikki iskee vähän väliä. Ja koska mä just oon niin mestari panikoitumaan luulosairaudessani, niin ehdin jo kaikenmaailman umpisuolentulehusta ja muuta rueta pelkäämään (vittu, pelkään vieläki). Mistä vetoo et menin ja pahensin koko vaivaa just sen takia. Ja mä oon tällänen aivan ihmeellinen hiton retardi idiootti, kuka on sellanen et jos johonki sattuu vähääkää enempää, niin sitä on pakko oikeesti räpeltää, tökkiä, hakata ja tulee sellanen olo et prkkkll nyt haen puukon käteen ja kaivan sisukset ulos. Joo, se varmasti helpottais oloa, jos jotain vikaa niin se kaikki on korvien välissä. Voisin melkein luvata ettei mulla olis tällä hetkellä läheskään niin huono olo, jos malttasin pitää tökkivät käteni pois niiltä aroilta alueilta (miks toi kuullosti sairaan häröltä).
Kyl mä kuitenki luulen, et pikkuhiljaa on pakko mennä sinne lääkäriin, vaikka sit taas toteemaan ettei täs oo mitään ongelmaa. Mun vatsasta on tullu niin tajuttoman herkkä, kipee ja turvonnu et vittu tässä pysty normisti elämään. Hyisaatana taas lääkäriin, eiiih vitun kroppa miksi vittuilet mulle.

Joo, sainpahan ton rantattua ulos. Jotain hyvääki hei (...voiko tätä sanoa hyväksi?) on tapahtunu, pääsin viimein tänään pelkuruuteni yli ja raahasin perseeni sinne työkkäriin. Kamala paikka ja nyt pitäs olla ahkera pieni evopallero ja hakea töitä laaditun suunnitelman mukaan.. ja hakee joku ihme työharjottelupaikka kuukauden sisään tai jotain. Ynyy, aikuisuus on perseestä, antakaa mun lahnata, mun motivaatio työnhakemiseen vähän kuoli. Mutta ku se on vaan pakko. Ei multa koskaan mitään tulla kysymymään mitä mä oikeesti tahon, joudun aina tyytymään siihen vähemmän kivaan vaihtoehtoon.

Hmmm-mm, pysyn pitkälle järjissäni vaan tän ihanan otakuilun kukkiessa. Oon tässä kuukauden aikana hamstrannu taas aivan saatanasti (lievä liioittelu) eri anime ja manga sarjoja. Ihan vitusti. En kahesti oo kyllä harkinnu, että mitä sitä rupee seuraa vaan vedän vaan ja sivistän itteäni. Mutta, pari fandomia on ottanu nyt kyllä musta niin pahan vallan et en ees muista millon olisin näin paljo skitsonnu mitään sarjaa. Ekana paljon aikasemminkin hypetetty Air Gear <3 Kuinkahan monta kertaa mä oikeesti osaan rakastua siihen sarjaan uudestaan ja uudestaan. Varmasti monta, koska sain viimein sen mangan kiinni ja jumaalauta mitä matskua *u* Ohgreat on mun jumala, ihan oikeesti. Voin vain ihmetellä sen tajutonta mielikuvitusta ja skilliä. Ahh <3 Ja se mokoma on oikeesti niin aivopessy mut, niinkin ettei varmaa mikään fanservice tuu koskaan mua hetkauttamaan enää hahaha. Vuh. Ja mä sitten vielä lisäkiksitän, ku manga pokkariversionaki rupes taas pyörimään ku vaihtovat kustantajaa. Tää on sellanen sarja et se saa vitusti syvyyttä varsinki hahmokemioissa, ku lukee uudestaan ja tietää asioita mitä ei ekalla kerralla tienny. Ehdoton feivini on Air Gearista syntyny, vituttaa vaan niin tajuttomasti et se ei oo niin suosittu mitä haluaisin, siitä on vaikee löytää mitään (ficcejä sentään löytyy uuhjea).

Oh Tumblr, kun tuot eteeni tällässiä <3

Ja sit Ao no Exorcist (miksen mä koskaan osaa kirjottaa sitä heti oikein). Hoomnomnom, tämä hieno uutukainen <3 Oikeesti varmaan ainoo sarja koskaan ikinä, missä diggaan niin animesta kuin mangastakin yhtäpaljon, ellen animesta jopa hitusen enemmän koska värit/äänet/animointi <3. Sunnuntait on tällä hetkellä siis se odotetuin päivä viikossa, ku uus jakso ain ilmestyy. Tosin nyt ei oo vielä uusinta ilmestyny tekstitettynä ja heti huomaa kuinka sitä odottaa, kuolen tänne varsinki ku siitä on ehitty jo juoruta, HMPH! Tumblr on paha paikka, siellä spoilataan aivan jumalattomasti kaikkee (paitti että paras mesta koska en ois koskaan muuten saanu tietää et Karnevalii saa pokkarimuodossa ja sitä julkastaan aktiivisesti). Mä en ymmärrä näitä ketkä skitsoo siitä jos jostain sarjasta tulee massaa.. mä oon ihan tajuttoman ilonen et Aosta on tullu tietyllä tavalla massaa koska sit sitä matskuu ja fanivääntöö löytyy saatanasti, sellanen kiva runsaudenpula melkeempä <3 voi fandomittaa paljo ankarammin ku sitä tunkee joka tuutista sillee wohoo \o/ Soundtrackeja olen soitattanu kovin kuumeisesti ainaki.

Äyhh, tulipas taas tekstiä. Emmä tiiä, jotenki tuli sellanen et hei jospa sitä kokeilis jotain niinki vamoa ja yrittäis päivittää joka päivä, sillon ei ainakaan oo unohtanu mitään ja tekstiki on paljo miellyttävämmän lyhyttä. Tai jotain, emmä tiiä onks mul tarpeeks elämää, ajatuksia tai aivotoimintaa tarpeeks sellasseen. We'll see. Eihän tätä blogia enää kukaan pahemmin ees seuraa hehehee mut lukasimpa tässä ite noita vanhoja postauksia, niin kyllä niistä itelle joku hyöty on, jos vaan kirjottais oikeesti vähän tarkemmin, en mä niit asioit enää muista tällee jälkikäteen niin selkeesti. Et ois ihan hyvä jos rupeis vähän tiivistää tahtia ja enemmän sisältöö tekstiin, niin et on joku konkreettinen muisto miten vitussa mä oikeen elämääni elän. Mullakun ei mahu nää jutut päähän ja muisti kusee muroihin joka aamu. ..... mut nyt oon taas toistaseks hiljaa, SHH.

AINIIN, koska oon ihan tajuton mulkku linkittäjä ja oikeesti kuvittelen et tääl käy viel jotain porukkaa ketkä ei oo jotain vakiostalkkaajia niin tässä linkki mun Narniaan: http://mourum.tumblr.com

Keskikesän lahnaus

2011-06-28T08:18:00.000-07:00

Hnnn... Tämän tulevan kirjotuksen voi tiivistää harvinaisen hyvin yhteen lauseeseen; laiskuus. Tää on ihan sairasta, vituttavaa ja sanoinkuvaamattoman ärsyttävää tää mut elämä nykyään. Miksi mä vaivaudun nousemaan sängystä aamulla on täysi mysteeri.

Olen työtön, koulu ei odota syksyllä, en ole ilmottautunu työkkäriin, en mene ulos kuin harvoin, en tee mitään muuta kun istun koneella, lagaan, ehkä kerran kaks päivässä käyn raahautumassa syömään ja nukun. En mitään muuta tee. Nyt jos koskaan voin sanoa että olen totaalisen nolife. Aivoni on vaipunu syväkoomaan, etten edes jaksa vaivautua tekemään asioille mitään, mä en tee _yhtään_mitään. Olen luovuttanu, mikään ei maistu miltään. Lagaan vaan päivät. Yksin. Ja kuuntelen kuinka muilla on sitä elämää. Kadehdin. Vittuilen. Masennun. Ja päästään takaisin siihen luovuttamiseen. Se vähänen into mikä saattaa syttyä kuolee aina alkumetreille. Tätä se kesä on.

Parhaillaan kuolen vitutukseen. Hyvin ankaraan sellaseen. Työ, kaiken pahan alku. Joo, mut piti selviytyä tältä koomalta kesätyön turvin, mutta vittuako sekään onnistui, ei tietenkään kun mä olen kyseessä. Peruuttivat mokomat koko homman. Piti olla se haastattelu mutta ei sitä tullu, sanovat että hei ei me vielä otetakkaan työntekijöitä vaan vasta Heinäkuussa. Soitellaan sitten Kesäkuun lopussa. Joo ei oo soittaneet. Tuskin soittavatkaan. Eli ei duunia mulle. Koskaan. Ikinä. Enkä tosiaan oo siellä työkkärissä käyny vaik on pitäny, en jaksa vaivautua. Vaikka tästä on vaan hallaa, mutta en jaksa välittää, laiskottaa. Ois ollu se 99% varma hautausmaanduuni, mutta minä "ajattelempa positiivisesti näin kerrankin" taudin saaneena hylkäsin tarjouksen koska kuvittelin ettei tällä kertaa tavanomainen epäonneni puukottaisi selkääni ja pilaisi ensimmäistä työnsaantikokemustani. Ois alkanu tällä viikolla, jos en olisi hyväuskoinen idiootti. Nyt sit kai pitäis rueta uudestaan ettimään koska luottamus meni siihen soittoon täysin. Vittu. Kyrsiinnyn heti ku menen molin sivuille ja luen että aktiivisuus on tärkeää ja pitäisi heti toimia eikä lomailla. Haistakaa. Ei motivoi tollanen yhtään. Ahistaa ajatus jostain työn metästämisestä uudestaan. Hnnn.. mitä tässä osaa tehä. Mä en jaksa tehdä yksinkertasintakaan asiaa. Mitä tässä oikeesti pitäs tehä että virkoaisin, kun en ite jaksa tehä sen eteen mitään. Vittu mikä noidankehä. Puukotan itteäni jalkaan ihan tietoisesti tässä mutten yritä lopettaa. Ja silti valitan siitä. Jes.

Mun elämässä ei ole yhtään mitään sisältöä parhaillaan ja vähän sellanen fiilis ettei tää tästä oikeesti tuu muuttuun vähään aikaan.. tai vähä pidempään. Tää tekemättömyys syö mua mutta ajatus siitä että pitäisi tehä jotain syö mua enemmän. Eli häviän jokatapauksessa. Eikä tässä oo pahemmin seuraakaan, mikä veis tän ajattelutavan pois ja sais muhun ees jotain elämää. Ei tietenkään. Mun elämässä toimi mikään, kaikki menee päin persettä ennekun ne ehtii tapahtuakkaan. Ääh. Pidä mieli positiivisena jankutus kuullostaa mun korvissa vaan vittuilulta ja se vaan oikeesti tuntuu pahentavan asiaa. Jos ajattelen että hyvin tässä käy, niin sitten kun ei käy niin, pettymys on kahta pahempi. Ja se pettymys nyt on sattunu tulee aina joka tapauksessa. Niin miksei sitten suoraan vedä itseään negatiiviseksi niin eipähän tarvi kärsiä joka kerta niin pahasti. Vaikka kärsii sitä silti.

Emmä tiedä, miksi edes vaivauduin kirjottamaan jotan tällästä roskaa tänne. Tää on taas tää vituttava kausi kun kaikki vaan vituttaa. Niitä parempia päiviä odotellessa...

Freedomm yeaah

2011-06-01T08:14:00.000-07:00

Mohohoo, mä tänään vihdoin ja viimein valmistuin koulusta, ah! Nyt sitä on Kuva-artesaani... pelottavaa että nyt voi sanoo et mulla on joku ammattinimike. Hurjaa. Viimeinki se hirveä stressi on ohi ja ei tarvi enää vähään aikaan ajatella ja vääntää pakkopullana tehtäviä. Valtava helpotus, vaikka tuskin se stressi tästä täysin minnekkään katoaa, se nyt ois ihan mahdottomuus. Hyvällä mielellä kyllä olen, on tullu kivasti onnentoivotuksia, saanu paljon rahallista tukea ja kaikkea kivaa muutenki <3 Ainoo mikä vie mielialaa alaspäin on tuleva lauantai, pitää mennä isälle muutamaks tunniks ainaki. En taho, mutta ku on niin järkyttävä painostus enkä osaa koskaan kieltäytyä mistään/pahoittaa kenenkään mieltä niin pakko sitä on uhrautua niiks tunneiks. Ehkä sitä pitää vaan asennoitua niin ettei se mikään maailmanloppu ole, jos sitä vaik yrittäis olla normaalina sen seurassa. On se perseestä olla lellikkilapsi, kaikkien muiden kohalla saa kyllä mennä suhteet päin persettä, ngh.

Ehdin kuolla jo tohon työtä koskevaan stressiin tossa viikko sitten. Ne sanoivat soittavansa infoista sillä viikolla ja kun ei soittoa kuulunu niin tottakai sitä iski pelko, että saiko sitä sittenkää töitä. Eikä asiaa helpota se kun äiti tuppaa aina myrkyttämään mun mieltä satunnaisilla epäilyillä. Mutta otin sitten yhteyttä ite ja toki se siitä sit helpottu, eilen sain soittoa et pitäs ensviikon torstaina mennä viel toiseen työhaastatteluun ja sopimusten kirjottamiseen. Fuck. Ja työt sit alkais 12.6, eli sunnuntaina... kuhan ei työvuorot sit mee päin sanonko mitä koska mähän meen coneihin vaikka saisin potkut sen takia. Varmasti ne nyt mulle pari vapaapäivää antaa....toivottavasti. Sain tietää lopulta kans sen missä firmassa sitä työtä oikeesti tekee (välitysfirman kautta siis sain tän paikan) ja luojankiitos se sijaitsee tosi lähellä, lähempänä ku toi koulu niin ei tuota nii hirveitä vaikeuksia päästä sinne. Kyrsii vaan kyllä ihan tuhottomasti ne aamuvuorot, hyi helevetti pitäs muka jaksaa herätä jossain 5 aikaa aamulla......hyvästi vapaus, hyvästi lahnaus..sitä ku herää yleensä vasta ilta kymmenen aikaan.

Oispa etukäteen tienny, että saa näinkin antoisasti valmistujaisrahaa. Sain tossa viikko sitten ilmotuksen, että olis toinenki paikka minne oisin päässy kesätöihin, hautausmaalle duuniin heinäkuuks. Tottakai siitä piti kieltäytyä kun on tää toinen...mutta nyt jälkeenpäin ajateltuna ottaa päähän. Jos oisin menny sinne tän koko kesän kestävän sijaan oisin saanu ensinnäki oikeesti kesäloman ja ihan hyvin sillä tonnilla ois selvinny ku lisätään nää valmistujaisrahat... mut eipähän voi mitään. Saan nyt ainaki sitte oikeesti säästöön rahaa siitä palkasta. Voi huoletta pistää rahat muuhunki kun coneihin ja cosseihin.

Ei täs nyt muuta, kuhan teki mieli avautua XD

OH SHIIIT

2011-05-23T13:21:00.000-07:00

Mitä mä menin tekemään, ohnoesss. Joo, mä en kyenny enää pidättelemään itteäni ja päätin lopettaa tän sekasoppa blogin sekasoppaistamisen, eli tein itelleni cosplay blogin, yay!

http://morethanplay.blogspot.com/

Kyllä mä tännekin vielä kirjotan, mutta en mitään cossaamiseen tms. liittyvää, ne menee nyt tonne. Hus hus jos ei mun random pölinäni nolifeydestä kiinnosta vaan tahtoo jotain tiiviimpää tavaraa.

You don't need pants for the victory dance

2011-05-17T23:28:00.000-07:00

Mohohoo. Meinasin vähän lykätä tätä kirjottamista myöhempään, koska tänään tässä parin tunnin päästä lähen Biffen kanssa Helsinkii pyörimään kirppareilla cosseja varten ja tekemässä pari näyttelykierrostehtävää, siinä samalla oli tarkotus tehä pienonen photoshootti.. mutta mun silmät kärsii allergiasta(?) niin en mää mitään piilareita uskalla laittaa. Joten se siitä shootista, minkä takia siis kirjottamista olisin viivyttäny.

Jepajeee, en ees muista mitä on tapahtunu ton viime kirjotuksen jälkeen, mutta tosi paljon helvetin hienoo ja helvetin paskaa asiaa siihen on ainaki mahtunu. Tosiaan, sain tossa viikko sitten tietää että sain yhteiskunta, työ ja yrityselämäkurssista hylätyn. Ensimmäinen hylättyni koskaan ikinä, pikkasen kyrsi siinä vaiheessa. Mutta sain mahdollisuuden saada siitä vielä hyväksytyn merkinnän jos teen kaikki tekemättä jääneet tehtävät tän viikon maanantaihin mennessä. Ja mä tein, mutta en oo vielä saanu tietoo menikö vieläkään läpi. We'll see. Muutenki ois yhtä ja toista koulujuttua tekemättä, mut jotenki vaikee taas keskittyy...vähän pakko ku sitä valmistuu parin viikon päästä hehe.

Mutta se toodella, tooodella hyvä asia mikä tapahtu on ET MÄ SAIN TÖITÄ WHUU! \o/ Perjantaina pistin mol.fi kautta hakemuksen Unilfex nimiseen henkilöstövuokrausfirmaan, joka haki työntekijöitä puutarhahommiin. No pari tuntia sen hakemuksen lähettämisen jälkeen sain soiton et mut kutsuttiin työhaastatteluun, mikä oli eilen. Kuten arvata saattaa, ne anto suoraan mulle sen työpaikan ja nyt odottelen soittoa missä ne kertoo ajankohasta, millon on tohon tarvittava viikon pitunen koulutus.. Todennäkösesti se osuu just vikalle kouluviikolle, eli en pääse omiin päättäjäisjuhliin jos näin on.. koska tää työ on mulle ensisijaisesti tärkeämpi.

Mut ahhh, ei tarvi sit huolehtia rahasta vaikka vapauteni menetänkin. Tulee rankkaa.. mut nyt mä saan cossi ja con asiat hoidettua suuremmitta stressittä. Asiasta puheenollen kuvautimpa tässä huvikseni eilen parista cossistani pari keskeneräis randomkuvatusta.

Hisagiii~

Joo eli päätin vähän kierrättää viimevuoden Ichigo cossiani ja revin hihat irti.. ja teen siitä Hisagi cossin. Alunperin heitin idean menemään koska aioin käyttää ihan omia hiuksiani, mutta ne kun ei oo yhteistyöhaluiset oikeen mihinkään, niin peruukkiahan sitä tarvi. Sitten tajusin et toi mun puolvärjätty Ichigo peruukkihan käy myös tähän, kuhan värjään loppuun asti mustaksi. Vittu olen järkevä. Animeconiin tämä sitten tulossa, en tiiä miten mä toimin niiden kenkien kans, koska viimevuonna onnistuin rikkomaan ne ennen conipaikalle pääsyä ja sain traumat hädintuskin jalassa pysyvistä olkitossuista ja siitä massiivisesta nilkkasärystä mitä joutu sietämään. Kai ne jotenki saa korjattua vielä...I hope.

Sitten on tämä vielä keskeneräinen Oki. Kuukaus aikaa tehä, yhyy jotenki ahistaa etten ehi saamaan. Tuosta nyt siis näkee mitä on tähän mennessä valmiina, tosiaan hihojen ja lahkeiden kuvoinnit puuttuu, samoin toi vyö ja propit (maski, koru ja miekka). Propit nyt on hyvässä mallissa ja saan ne suhteellisen nopeeseen valmiiks, eikä noihin ompeluksiinkaan kyllä kauaa mene. Lähinnä tässä viel hermostuttaa kenkien löytäminen ja peruukin värjäys/piikittämine. Koska Oki tulee Desun sunnuntaille, vähän kyllä mietityttää miten saan sen peruukin sinne ehjänä jos en pistä sitä heti päähäni, vaan jonnekki kassiin..uuh.

No mutta tänään sitten metästämään noita kenkiä ja paria muuta pikkutavaraa, että pääsis vähän etiäppäin. En siltikään osaa oikeen uskoa et kohta on taas Desucon.. <3

Just wanted to say..

2011-05-14T05:49:00.001-07:00

Löysin mun kaksoisolentoni <3

Hehehe

2011-05-11T05:58:00.000-07:00

Jauuu. Sama meno jatkuu, siis että kirjotan just sillon ku mulla ei aikusten oikeesti oo mitään taivaallista sanottavaa tai en yksinkertasesti muista mitään. Mun aivot evoo, minkäs teet....TOSIN TÄSTÄ TULI PITKÄ TEKSTI KUITENKI SORI

HMM niin tässä eleillään ihania kesäisiä päiviä ja olo on taas niin äärimmäisen nolife kun ei siitä ole nauttimassa.. mä haluu tonne yksin mennä leikkimään. No mut viimeinki ollaan koulun loppusuoralla, tosin tää evo ei vieläkään oo saanu kaikkee valmiiks ja tänää pitäs ottaa niskaperse ote ja tehä ees jotain valmiiks.. yea right onnistuukin varmasti loistavasti. Aina löytyy jotain kivempaa tekemistä, ns. maailman vittumaisin koukutus Gaia onlineen. Piruvie sitä paikkaa, tuntikausia uppoaa siellä olevaan MMORPGhen, zomgiin, ja sitten jälkikäteen tekee mieli takoa päätä pöytään ku on niin säälittävä.

Säälittävästä puheeollen, multa evätään kaikki mahollisuudet stressittömään elämään.. jo sillä ettei mulle tuu rahaa vaikka mitä teet. Tää tilanne rahansaamisessa on, kun pidettäis narunpäässä jotain ruokaa jolla kiusataan nälkästä. Oikeesti, vittu tää on joku suunniteltu juttu hähtäh. En saanu kesätöitä, en tietenkää ku oon niin evopenska ettei mulla oo mitään hyviä puolia millä sais työnantajien huomion. On mulla vielä yksi pienenpieni mahku, mutta vitut mä sitäkään saan, edellämainitun takia. Ja sit tossa viimeperjantaina sain niinkin ihanan viestin, kun että joku ois kiinnostunu ostamaan mun lopputyönäyttelyn taulut. Jaaa vitut. Nosiis mun piti ottaa tähän mieheen yhteyttä, eipä oo vastaillu. Viimeviikonloppu meniki himmeis paskahalvauksissa ja neurooseissa et onks se ees saanu sitä viestiä, mitä jos se on menny sillä roskaposteihin JNE JNE. Mä vihaan et saa toivoa jostain, mut sit ei saakkaan mitään... mikä on nykyään tätä arkipäivää. Perkele. Multa evätään kaikki hienous tässä elämässä, reilupeli. Kyllä, ryen itsesäälissä koska evo. Olen täysverinen evo nyt ja aina, oi ihana elämä mikä on tulossa. Pitää lyyä jonku kans vetoo minä vuonna mä romahan ja annan sille mun koko omaisuuden testamentissa jos se osuu oikeeseen....

En mä ihan totaalipaska oo ollu, sain jopa vietyä Okia eteenpäin. Ompelin liivin aika pitkälle, tosin ei siitäkään evoomatta selvinny. Mut oon ylpee, et tällänen mämmikoura saa sentää jotai aikaseks. Mua kyllä vituttaa koko cossi koska jo se maskin näkeminen ärsyttää (miksen tehny sitä jonku pallon päälle, se on liian iso ja littana yhyy) ja muuta mut..niin. Oikeestaan en mä ainakaan vielä oikein osaa kiksittää mitään cossiani koska jos mä jotain osaan niin ettiä virheitä ja muuta paskaa niistä XD Mut yleensä conissa sitä unohtaa ne niin jääköön tämä vittuilu sitten tälle odotusajalle. Ainoo mistä mä jaksan oikeasti vielä kiksittää on Gil, lähinnä koska ryhmäcossi <3, mut salee seki sitte menee ragen puolelle, enhän mä oo ees alottanu sitä. Phuu. Rupeanpa tässä epätoivoisen innokkaana kaivelemaan reffejä, jos löytäs jotain hätävara/köyhälle sopivia varacosseja koska ahne paska ei osaa tyytyä vain 4 cossiin hehehehe. Coneista nyt puheenollen, mua kyrsii aivan perkeleesti toi Animeconin touhu. Niiden infoominen sucks ass. Meijän oli Biffen kans tarkotus mennä siellä päiväks taidekujalle myymään, mutta niiden nettisivuilla ne ei oo ees koskaan virallisesti ilmottanu millon sinne ilmo aukeis (sain selville taidekujalaisille tarkotetulta foorulta) ja nyt sain myös devan kautta tiedon, et jumalauta se koko ilmo on menny ohi. EIKÄ SIITÄKÄÄN OO ILMOTETTU! Ei näin, oikeesti. Seki pien mahollisuus saada rahaa, evätty. Ja tästä kun sähköpostilla kyselin viimeviikonloppuna, niin ei perkele niihinkään posteihin ole vastattu. Jumaalauta. Vähempikin pistää kyrsimään. HNNN. Kunnon vikinä postaus taas, säälin teitä outoja ihmisiä ketkä luette tätä bloginkuvatusta, kun mä vaan inisen täällä XD Ja se että jotku lukee tätä on täysin utopistista. Mitä siitä ois, jotain 2 vuotta ku tätäki on harrastanu. Whuu jännää. Oookoo voisin höpöttää vielä vaik ties kuin paljon kaikkea shaibaa, mut säästän teitä nyt siltä. Loppukevennyksenä kuitenkin jaan mun ja Biffen keskustelua ukeista mikä jaksaa huvittaa mua maantappiin kuinka totta tää on: 7.5.2011 22:13:45 Äpärä > kato
7.5.2011 22:13:48 Mouru > palaa hermo
7.5.2011 22:13:52 Äpärä > pitää olla dramaattinen
7.5.2011 22:13:53 Mouru > harmahdun
7.5.2011 22:13:56 Äpärä > ne vaatii paljon
7.5.2011 22:14:06 Äpärä > ne pitää syövyttää sillee... siirapilla?
7.5.2011 22:14:07 Äpärä > XDDDD
7.5.2011 22:14:16 Mouru > mä huomaan
7.5.2011 22:14:23 Äpärä > ne on dramaattisia otuksia
7.5.2011 22:14:25 Mouru > minkäs mä sille mahan et oon ...kovakouranen
7.5.2011 22:14:30 Äpärä > XDDD
7.5.2011 22:14:35 Äpärä > oot niinkun mies.
7.5.2011 22:14:39 Äpärä > oot yksinkertanen.
7.5.2011 22:14:44 Mouru > XDDDD just näin

Koukuttavaa

2011-05-01T06:21:00.000-07:00

Miksi sitä tarvis aina kirjottaa jotain "henkevää", niin nyt sitten tahdon jakaa vähän tän hetkisiä koukutuksen ja inspankohteita.. musiikkia lähinnä siis! \o/ Musiikki on intohimoni enkä pärjäisi päivääkään ilman jotenka ihan hyvin voinen heitellä "pari" tuubin linkkiä biiseistä, jotka just nyt koukuttaa aika muksasti.

...NIIN ja tsekatkaas tää uusi ihana sarja nimeltänsä Ao no Exorcist/Blue Exorcist, oikein mielenkiintoinen ja tappoi mut jo ekan jakson aikana melkeen täysin kikseihin *u*

No new stuff for me, eh?

2011-04-27T06:02:00.000-07:00

Hynhyn. Tuotah. Ärsytti kovasti nuo ihme angstivalitusininä postaukset että piti tehä jotain muuta tilalle.. vaikkei siis mulla oikeastaan ole sen kummemmin mitään höpistävää. Joten höpisen tästä noulaiffiudestanki aka cosseista ja meneillään olevista fandomeista.

Cossit siis on aika..jäässä. Mun into kuoli sen hiihtoloma spurtin jälkeen ja Oki vähän junnaa siis. Pitäs jaksaa viel liivi ommella ja säätää propit loppuun. Maskia alotin tekeen suht pitkä aika sitten (toissa postauksen aikoihin..) ja ihan hyvässä jamassa se on, mitä nyt vielä jaksaa muovata loppuun, maalata ja keksiä miten vitussa saan pysymään päässä. Meinaan semiraskas siitä tuli...ja levee. Olin laiska paperimassan kanssa niin kun laitoin muovailumassaa päälle, koko homma vähän lössähti sen painon alla. Hehe, se oli oikeastaan hyvä asia sillä sen muoto ei oo niin selkeesti epäsymmetrinen. Niin ja pitäs keksiä miten saan korvan tässä vaiheessa kiinni, äitin mokoma meni jotenki taas ihmeen lahjakkaasti rikkomaan vasemman korvan irti. Samalla taidolla mitä ompeli sormeensakki, haha. Sen siitä saa ku säilöttää herkkiä proppeja lattialla, hmm..

Sain tossa eilen taas varsin haisevan paketin. Lisää nahkamakkarankuoria XD <3 Joo siis Byakuran cossini nyt on siis kasassa, sormusta vaille ja jos onni käy niin värjään mun ruskeet nahkasaappaat mustaksi, eihän perfektionistina niitä voi ruskeiks jättää. Jumalauta kun ne tunkee ne vaatteet täyteen joitain säilöntäaineita, täällä mä kirvelevillä silmillä tiristelen ku on nii helvetin voimakas aromi. Masokistista. Tottavie onkin kun eilen iski joku minihelle aalto tänne ja kun piti sitä takkia päällä niin voi luoja kesästä tulee helvettiä jos on lähellekkään samanlainen ilma. Sen siitä saa kun hamstraa cosseja joiden päämateriaali on tekonahka. Angst. Ainaki tulee sangen mielenkiintonen ja tukahduttava kokemus.

No mut nyt on sit Desuconin cossit aikalailla kondiksessa, jos siis saan jonku henkeävän spurtin tohon Okiin. Muut conit onki sitten suuri mysteeri, riippuu ihan saanko töitä vielä vai en. Epäilen. Todennäkösesti kaks cossia vielä sitte jää tekemättä, mahdollisesti koko pääsy Traconiin menee penkinalle. Sais sen duuni paikan, hyppään hirteen muuten. Gilin haluaisin jokatapauksessa tehdä, saa nähä jos en saa töitä niin suostuuko äiti sen mulle kustantamaan.

Mutta sit toinen asia. On tässä jo .. entiiä, monen kuukauden ajan ollu joku ihme animen hamstrauskausi menossa, oon kattonu ainaki 7 sarjaa samaan putkeen, ettei oo suurempia taukoja välissä. Musta on tullu hyvin epänirso uusien sarjojen alottamisen suhteen ja aika ennakkoluulottomasti niitä kattelen. Sellassetkin sarjat mitä en ois kyllä aikasemmin mitenkään ruennu kattomaan, esmes Star Driver ja K-ON. Mutta yllättävän hyviä molemmat. Koukuttavaa jopa.. mutta tällä hetkellä animen puolella se pahin koukuttaja on Gintama. Toissa sunnuntaina sitä alotin kattomaan ja nyt olen jo 49 jaksossa. Ui tsiisus niin hemmetin retardi sarja, mulla on tunnetusti huonohko huumori ja nauran mille tahansa niin on sitä saanu kokea useita tukehtumisia jaksoja kattoessa. Jotenki niin hyvän rento, rakastan parodiaa. Tosin tän koukuttumisen takia mulla vähän muut elämänosat kärsii mutta mitä väliä. Suosittelen jos vaan ei oo liian kriittinen kattomansa suhteen.

On tosi harvinaista jos mä jaksan innostua animesta ja mangasta samaan aikaan, eikä tääkään ole poikkeus. Mulla on netin kautta luettavana Pandora Hearts ja Highschool of the Dead, molempiin oli aivan käsittämätön koukutus kanssa mut nyt ne on taas jäässä. Manga näin yleisestikkin, ihan pokkaripuolellakin kun pitää säästää mahollisimman tiukasti vähäsiä hilujani kaiken varalta. Ja eikä sekään auta, että ton Tokyopopin piti mennä konkkaan. Togainu yhyy kuolen ilman sitä, nyt helvetti soikoon joku muu julkasemaan sitä tai mä sekoan. Waaah. Mut toivottavasti tää mun sarjahamsterius vähän hyytyis tästä, vaikka mikäs siinä kun jaksaa innostaa tämä sangen ihana harrastukseni.

Paljon tekstiäää ja vähän erilaista mitä yleensä, mutta mä jauhanki tylsästä arkielämästäni ihan liikaa. Oikeestaan aika outoa etten oo jauhanu tästä puolesta oikeastaan paljon mitään. Noh, tästä on hyvä jatkaa.

Ynh

2011-04-15T14:08:00.000-07:00

Voi elämä kun taas ahdistaa, pakko purkaa ellen turhaudu totaalisesti. Tässä viikonalussa isäni tuli käväsemään kotona ja muistuttamaan et haluis mut käymään sen luona viikonloppuna (ei sanonu tarkkaan) ja siitä asti mulla on ollu törkeen ahistava olo. Taino törkeen on vähän liiottelua, mut kuitenki. En oo vuoskausiin osannu olla sen kanssa, oon niin syrjivä ja sisäänpäinkääntäytyvä sen seurassa, vierastan aika helvetisti ja jo pelkkä 15 minan ajomatka sen kans tuntuu ahistavalta, joten ajatus kokonaisesta päivästä, pahimmassa tapauksessa koko viikonlopun viettämisestä sen seurassa saa aikaan hirveen vastareaktion. Ja olen tätä kärsin hiljaa tyyppiä niin en koskaan osaa sanoa ei tai tapella vastaan, ainakaan muutenkuin totaalisella ingnooraamisella mikä on helvetin hankalaa. Eikä asiaa helpota se että äitini tahtois mun puhuvan sille jne vaikken tehny sitä ees sillon ku se asu meijän kanssa. Mä_vihaa_viettää aikaa sen kanssa, sain tässä yks yö ihan hirveet painajaiset siitä et pitäs lähtee sen luokse. Niin paljon tää vaivaa XD En tiiä miten karkaisin tästä tilanteesta ja kun en osaa avautua yhtään mistään "vakavammasta" (tai edes vähemmän vakavasta) äidille niin vitun tuplajee. Nyt sit paskahalvauksissa täällä olen huomista peläten, et jos se tulee hakemaan. Sitäpaitsi ei mulla ees oo aikaa mennä minnee, kun on toi helvetinmoinen rästikasa odottamassa valmistumista ensviikon deadlinea varten. Nnnh. Miksi just mun pitää herättää jotain poikki menneitä siteitä sen kanssa. Saatana soikoon.

En nyt jaksa ajatella mitään muuta tähän.. ois kiva olla sellanen selvänäkijän kyky et mä huomaisin 10 minaa ennen kun/jos se tulis et ehtisin paeta XDDD Pitää vaan toivoa tosi kovaa ettei se ilmesty tänne ja et se unohtaa koko homman niiku monet muut tekemänsä lupaukset. Tai sit mä karkaan huomenna jonnekki ihan kaiken varalta...Vittu tätä mun elämää, voiko säälittävämmäks tää touhu mennä /shot.

Ihmeellinen on elämä

2011-04-05T13:02:00.000-07:00

Ahemm.. olen vähän tuota noin ihan ihmeellisessä mielentilassa taas kerran. Piti tulla kirjottamaan ylös koska mun muisti on kussu viimeaikoina taas niin pahasti et ihan huolestuttaa.

Hööhaa. Voisin kait näin aluksi avautua vähän tosta työhaastattelukokemuksestani minkä sain viikko sitten torstaina. Menin siis ryhmähaastatteluun, jossa pyrin S-markettiin kesätöihin. Alkujännityksestä päästessä oloni oli oikeastaan aika mahtava itse haastattelussa. Me tehtiin vaan ryhmätöitä, piti keksiä joku kaupassa käytävä peli. Olin äänessä. Yritin olla sosiaalinen. Jälkikäteen tuli tosi hyvä fiilis koko hommasta ja tunsin itsevarmuutta että nyt kyllä pääsen jatkohaastatteluihin. No eilen sitten sain postia, ettei näin käynytkää. Jee, vitutti ja masens aivan perkeleesti, varsinkaa ku ei tiiä miksei päässy. Yritinkö liikaa vai liian vähän. Noh, nyt sit taas pitää stressata kesän conien ja cossien suhteen. Vielä on kuitenki mahollisuus saada sitä rahaa, pistin hakemuksen uudestaan tohon hautausmaalle ja siitä tulee tieto toukokuun alussa. Ja jos sekään ei onnaa niin haen mansikkatilalle poimijaks. Jos sekään ei, niin se on sit voivoi.

Mutta hei, mun angsti loppu onneks lyhyeen. Oon tässä..viime perjantaista nauranu aivan helvetisti joka päivä, vaikee siinä on olla surkeena. Onse kiva kun eräs äpärä osaa parantaa oloa <3 Sain myös mystisesti inspani takaisin ja sain lopputyöraporttini melkein kirjotettua. Vielä puuttuu ja perjantaiks pitäs olla valmiina, vähän kyllä epäilen et ehtiikö lähtee eteenpäin ennen sitä.

Toinen piristyksen aihe on tämä eilisiltana julkaisemani sarjiksen alku, mitä olen hamstrannut kuukausia. Taino, vuosia koska rupesin suunnittelemaan/luonnostelemaan tätä jo varmaan 1½ vuotta sitten. Nopee tahti, kylläh. Siihenkin sain nyt kyllin intoa että uskalsin sen netin syövereihin ladata ja suureksi hämmennykseksi se on tähän mennessä, vuorokauden sisällä, saanu jo 18 fanittajaa/seuraajaa. Like what the hell? En ole tottunut huomioon niin jotenkin on vaikee kunnolla uskoa tota todeksi. 2 sivun ja juonenkuvauksen perusteella nyt noin moni ihminen on sitä halunnu rueta seuraamaan. Uwaah.

TÄSSÄ vielä linkki jos tahtoo käydä lukasemassa

Herp a derp

2011-03-23T08:47:00.000-07:00

Oho oho viime kirjotuksesta on taas "aikaa" ... ja mulla on oikeesti ollu ihan vitusti juttuja mistä olisin tahtonu avautua tänne kummalliseen paikkaan nimeltä blogi, mut en vaan oo saanu kirjotettua mitään. Eikä ihme, ku nyt kirjotettavaa tuntuu olevan tuskasen paljon ja voi vittu en pääse koulustakaa kohta pois ku evotan. Angst. Joku tekee mun lopputyö raportin jookooo.. anelen.

Nojoo mutta kun en vielä jaksa evottaa omasta elämästäni ja miten vituttavaa se just nyt on, keskityn taas vaiheetks tähän vähän mukavampaan puoleen kuin Cosplay (ku ei sille omaa blogia kehtaa tehä edelleenkää) ~

Itse asut ei oo hirveesti edenny, tai toi Oki on kyllä vaatepuolella aika pitkällä, noi hanskatsydeemit, paita ja housut on aika kondiksessa, viel pitäs liivi jaksaa tehä. Proppi puoli jumittaa kun tarvis lumivapaan takapihan et niitä voi jatkaa, kuin myös jonkinsortin motivaatiota läträtä kipsillä. Evotan sen maskin teossa, koska en oikeesti saa päähäni miten mun se pitäs tehä ettei se näytä kuin perseestä kaivetulta ja mulla ei oo varaa hirveesti tehä virheitä koska köyhä. Tänään sit saapu siihen peruukki, seki aika ufo juttu. Ebaystä siis hankin ja siellä lukee ettei koko "hattua" ole edes lähetetty. Se on NINJA peruukki. Ja mokoma piti noutaa postista kun siinä paketin sisällä oli liikaa ilmaa ettei mahtuis luukusta sisään. Kiva siinä sitten taas kiskoo äitiä hihasta et mennään hakemaan se, ku se aina inisee miten tuhlaan kaikki rahani tähän turhuuteen. Omatpa on rahani, tai siis kelalta ne tulee mut hiphei. Tää peruukki kyllä kaipaa ankaraa modaamiskättä, oi kiva pääsen piikittää pitkää peruukkia, vitun ihanaa *sarcasm*

Tänään kun lintasin koulusta (...) päätin pitää pienen testiphotoshootin kivalla koululta lainatulla järkkärillä, kohteena siis tuo Byakuran cossiin tarkotettu peruukki ja meikkauspuolta siinä samalla kokeilin. Huomasin, että vaikka kuinka kaunis, ihana, rakastettava, suloinen pieni palleroni onkaan, se ei pidä mun päästä. Ei yhtään. Se ei oikeen taho näyttää kovin järkevältä mun päässä, jotenki aina kun kuvan näppäs niin oi vittu sitä herp derp meininkä, kun näyttää että otsa ois valtava (perkeleen etuhiukset ku menee sellasseks kuvuks). Ja hyi meikit, tällässinä hetkinä kiroaa ettei oo perussuomalaisten tapaan kalpea kun pitää ekstra vaivaa laittaa ettei näyttäis vajokilta valkosen peruukin kanssa. Ärr. Nojoo. Ihan sama.

Hmmm, ei mulla taida muuta raportoitavaa harrastukseni puolesta olla tällä hetkellä sen enempää. Mut nyt pitäs varmaan rueta kirjottaa sitä vitun lopputyöraporttia ja muutakin kouluun liittyvää shaibaa, kuin myös kärsiä päivän paskahalvaukset kun tajuaa että hemmetti mulla on ensviikolla työhaastatteluuu.

Dis is mah happy face

2011-03-03T08:09:00.000-08:00

Teki mieli kirjottaa ihan näin randomisti. On sen verta hyvä fiilis, että kerrankin kevyemmällä mielialalla tekis tekstiä. Pitäs vaan oikeesti rueta ottaa vaikka muistiinpanoja tai jotain kun mun muisti tuntuu tyhjenevän hemmetin nopeesti, mikä on aika raivostuttavaa.

Taas sitä nähtiin, että aina kun koen jonkun romahtamisen niin melkein heti sen jälkeen alkaa näkymään ne positiiviset puolet asioissa selvemmin. Kun pääsi tosta alkujärkytyksestä mitä isän karkaus aiheutti, niin on ruennu kunnolla näkemään hyviä puolia siinäkin asiassa. Hittovie mun elämästä tuli muuten vaan ihan vitun paljo miellyttävämpää vaikka taloudellinen puoli nyt silti kuseekin. Ei tarvi kestää sitä enää ollenkaan, oi vapautta. Ei tarvi enää yrittää sinnitellä, että kykenee vaivoin pitämään kasautunutta raivoa sisällään, ei tarvi kokea sitä hillintää ettei vaan pistäis paikkoja paskaksi. Näin on hyvä, saan enemmän mielenrauhaa. Oi autuatta.

Näin ylipäätään tää koko viikko on ollu tosi mukava. Alko lukkarillinen koulu viimein, maanantaina alko graaffinen suunnittelu minkä tavotteena on tehdä portfolio. Jee saa lagata koulun koneella 2 päivänä viikossa, aamusta iltapäivään. Ei siinä mitään muttakun suurinosa näin alusta on Photoshopin opettelua ja suatana mä osaan siitä jo kaiken oleellisen, pitää sit vaan lagata ja kuunnella ku se opettaa muita evoja.
Tiistaina mulla oli lopputyön välikritiikki ja en voi muuta sanoa että olen äärimmäisen hämmentyny ja ihan ilonenki koko hommasta, mikä on ihan tervetullutta kun tähän asti on ollu niin valtavat epäilykset koko duuneja kohtaan. 3 eri maikkaa siis tuli kritisoimaan mitä oon saanu aikaseks...tosin tässä tapauksessa siitä oli kritiikki kaukana, koska ei heiltä irronnu muuta kuin ylimaallisia kehuja ja puhetta siitä kuinka lahjakas olen ja kuinka uniikkia jälkeä teen ja jnejne. Enemmän mä ylpeilen sillä, että oikeesti osasin keskustella heidän kanssaan mun duuneista, silleen etten oo sormi suussa ja varo että mitähän tuli sanottua. MÄ OSASIN PUHUA NIISTÄ STN. Ja ymmärsin myös mitä he puhuivat niistä. Mutta siis lopputuloksena mun pitäs nyt tässä kuukauden aikana tehä vielä yks, pienenmpi aiheeseen liittyvä maalaus kun he (ja minäkin) kokivat sen aika tarpeelliseksi. Että näin. No Keskiviikkona sitten käytiin sit yhen maikkani kanssa kattomassa kellarista mulle sitä pohjaa ja myös kun multa jäi tokalta vuodelta törkeesti kuparia sinne niin että jos saisin sen myytyä joko oppilaille tai ite sille maikalle, joka tapauksessa saan sen kyllä varmasti myytyä, mufu <3. Siinä matkalla sitten tuo maikkaseni siinä taas kehui niitä mun tauluja ja kerto, että meni kehumaan niitä myös mun yhelle aikasemmalle maikalle, kuka on ainoo mulle parhaan arvosanan joka kurssiltaan antaneita.. Ja sille sit pitäs vielä näyttää. MEEP. Oikeesti, paineita. Ja helvetin hämmentävää yhtäkkiä uiskennella joissain kehuissa. Apua. Nojoo ehkä kynenen myöntämään, että kyllä multa niitä lahjoja löytyy, mutta muiden lahjakkaiden joukossa olen kyl aikas pohjalla/himmee luuseri. Et näin..jee.

Hyvä olo pysyny ihan kivasti yllä nyt ku viikonloppuki lähenee. Nyt kun koulusta rupesi puhumaan niin oon jo tässä jonki aikaa naureskellu sitä minkälaisten ihmisten kanssa siellä juttelen. Yleensä tuun parhaiten juttuun samanikästen/nuorempien kanssa, mut täällä tuntuu se menevän iha päälaelleen. Kaikista eniten juttelen meijän luokan/ryhmän vanhimman opiskelijan, Arjan kanssa, ikä jossain 50-60 välimaastossa. Ja oikeesti tuun juttuun sen kans tosi hyvin. Jotenki koomista. Mut niin, hän on kovin suorasananen ja kiivasluontonen ihminen, lähes mun täys vastakohta. Sit ne pari muuta keiden kanssa juttelen on sellassia about 25-30 vuotiaita. Ja minä epäkypsä tuskinaikunen, höhö. Mitään kunnon kavereita mulla ei sieltä ole, mut nämä ihmiset kummasti parantaa päivää kun päivää, ku saa jutella kaikkee jännää. Mutta se minkä huomasin, juuri nää ihmiset keiden kanssa kommunikoin, on sellassia ketkä tuli mun luokse jutteleen, oli niitä ketkä teki sen alotteen. Että siinäs se taas nähtiin. Mä oon sosiaalinen niin kauan, mun mun ei tarvi tehä alotetta. Oon pelkuri ja ujo jos mun pitää olla se kenen pitää lähtee kehittää jotain keskusteluu tms. Enkä yksinkertasesti osaa. Huoh.

Jootota, himputti kun ois jotenki kivempi taas jakaa näitä juttuja sarjakuvan muodossa mut asd oon saamatonn. No jos yrittäs enskerraks...yrittäs...tuskin tapahtuu..mut aina saa toivoa.

Paskassa uitettu

2011-02-25T07:50:00.001-08:00

Aivan kun ei voisi enempää kyrsiä, stressata ja ahistaa, niin sitten piti tulla ja tapahtua sellasta mikä rikko rajani pitää asioita kasassa aika rytinällä. Vietän siis parhaillaan hiihtolomani viimeisiä päiviä, kas kummaa. Alkuviikko meni vallan mainiosti, kolme ekaa päivää me äidin kanssa väännettiin tota mun Oki cossia ihan suurimman osan päivästä ja eilen oli pieni tauko kun käytiin kaupoissa hakee mulle cossikenkiä. Eli pääasiassa menny tääki loma cossin parissa, vaikka piti tehä vallan jotain muutaki. Nomutta siis itse asiaan. On äiti tätä kuulemma jo jonki aikaa ennakoinu (mäki vähän), mutta ei se asioita kuitenkaa helpota.

Mun vanhemmilla siis on jo ikuisuudet ollu ongelmiaan, nyt näinä päivinä se on kuitenki ollu sitä ettei mun isä yksinkertasesti suostu antamaan rahaa kun väenväkisin, se ei siis maksa vuokraa, ainoostaan mitä mä tiedän niin se maksaa netin ja ruuat, niiden omien juttujensa lisäks, ehkä pari muutaki laskua. Mutta äiti se tässä pääasiassa kaiken maksaa. Taino ainahan se on ollu itsekäs paska, mut anygays. Nyt sit se on menny hankkimaan kämpän jostain Mäntsälästä, että jättää meidät sitte oman onnemme nojaan, karkaa tosta vaan jonnekki ilman sen suurempia selittelyjä. Oon jo tässä vuosikaudet kasvattanu vihaani koko säälittävää ilmestystä kohtaan ja nyt se on sitten virallisesti kuollu mulle. On siinäki isä ku ei perheestään huolta pidä, salee se on tänki ajan vaan ollu että mä oon kasvanu aikuiseks ettei vaan tarvi rahottaa enää yhtään mitään. No ei tässä sinällään, ei tää pahentanu mun äärimmäisen syvää halveksuntaa sitä kohtaan sen enempää, eikä tää oo eka kerta ku se jätti meijät ku olin 12vuotias ja tuli sit muutaman vuoden päästä takasin. Pahin asia tässähän on se, ettei me voida tän takia asuu enää tässä kämpässä, rahat ei yksinkertasesti riitä. Tai voitais ihan hyvin, mutta se vaatii et mä saan töitä ja minä+ mun veli maksetaan osuutemme vuokrasta ja näin. Sellasta n. 400 egee kuussa lisää pitäs saada että voitais jäädä tähän. Se oli sitten se viimenen pisara, mä menin niin rajani ylitte kuinka paljon paineita ja stressiä kestän ja viimeyö olikin äärimmäisen tuskanen ja ahistava kun oli pahin henkinen romahus koskaan, en vaan kestä tätä oikeesti enää. Ja tää ajotus, just ku koulu on pahimmilaan sterssin puolesta, myös se kun en ole vielä hakenu/saanu töitä mitä nyt on vielä enemmän tarvetta saada (ja motivaatio tän kaiken alla kuoli vielä enemmän ku ahistaa) ja muutenki näiden cossien takia koska en voi elää ilman ihanaa harrastustani, sitä harvaa asiaa mikä pitää mut järjissäni. Kaikki kasaantuu päälle ja nyt ku pitäs vielä miettiä muuttoa pieneen kaksioon missä ei oo tarpeeks tilaa meille ja uuughhhh. Kaikki menee päin vittujaan ja tuntuu ettei tää koskaan tästä parane. Varsinki ku ainoo kunnon pakotie tästä ois se että kykenisin muuttamaan omilleni. Mä en pysty siihen vielä, koska mua ahistaa niin saatanasti joutua tässä mielentilassa yksin tyhjään kämppään. Kun mullahan ei oo sitä henkistä tukea mihin nojautua, kaiken oon elämässäni läpikäyny yksin eikä tää ole poikkeus. Mutta en jaksa sitä kuitenkaan. Voin vaan kirota elämääni ja odottaa millon oikeesti romahan totaalisesti, etten edes jaksa yrittää toipua.

Tää on niin valtava asia etten just nyt kaipais mitään stressipiikkiä mikä oottaa loman loppuessa, joten saa nähdä miten tästäkin selvitään. Edes joku helpotuksen pilkahus ois poikaa, jotain mistä saada energiaa. Toivotaan et kevät ja lisääntyny valo tuo sitä tullessaan.

Lahosta päästä kärsii koko ruumis

2011-02-19T05:51:00.000-08:00

Hmmm, juuri niin. Aivan, kyllä. Musta on tullu tavallistakin hajamielisempi, en edes tiedä varmaa syytä, mutta luulen että lomallakin on osuutensa. Mulla siis alkoi hiihtoloma jee en ansaitse sitä ku lintsasin lahnuuttani kolme vikaa päivää mut ihan sama. Kärsimpä siitäki sitte myöhemmin.

Mutta kaikkea kivaa on cosplay saralla tässä tapahtunut ja niistä joistakin lähinnä ajattelin avautua. Sain tämän viikon alussa maailman ihanimman peruukin, puhtaan valkoisen kauneuden mihin rakastuin totaalisesti! Se on niin pöwwönen että lössötän sille kokoajan. Testailin vähän sen istuvuutta ja jakausta kera kameran, tältä se näyttää sitten päässä-->
Ärsyttää vaan että valkonen peruukki kun saa ihon näyttämään tummemmalta mikä mulla on jo muutenki tavallista perussuomalaisihoa tummempi niin jepajee. Saan tunkea meikkiä kivasti että näytän kalpeammalta. Ja kulmat, odotan innolla mitä säätöä siitäkin tule, ugh. (Melkeen tekis mieli kyniä ne kokonaan pois ja piirtää jotku feikit, hohoho).

Sitten tänään pääsi viimein ostamaan kankaita Oki cossiin. Tunti siellä vierähti oikeaa väriä metästäessä, viimein sit löyty just oikeen sinistä puuvillatrikoota, hyvä matsku siinäkin mielessä et se on ja näyttää pehmeeltä, miten nään Okin vaatteiden olevanki. Liiviinkin löyty uskomattoman hyvin oikeenvärinen kangas, 100% polyesteriä, joustamatonta ihanuutta (vähän epämukavan tuntusta, mut onneks on liivissä). Ja sen reunaan hankittiin vielä vähän tummempaa pellavakangasta, koska ei oikeen löydetty saman sävystä sinistä mutta tummempaa muista kankaista (tossa kuvassa noi sävyt on vähän väärät, kiitos kamera). Mutta hyvältä nuo vaikuttaa, nyt sitten pitäs käyttää loma kaavotteluun ja ehkä jopa ompelemiseen, miten nyt intoa riittää.

Desuconiin (sunnuntaina) on siis tuo Oki (tossaki kuvas on värit päin vittujaan) tulossa, tehdään Biffen kanssa paricossi missä hän siis on Amaterasu fursuitissa..tai hänen mukaan Chibiterasuna XD Yritin saada yhden toisen nettikaverini, Puran, mukaan cossaamaan Wakaa mutta se ei taida tapahtua kun hän kokee vähä liikaa paineita asiasta. Muutenkin on tässä saanu manipuloida näitä pelkureita pyörimään siellä meidän kanssa. Musta on tullu joku helkkarin ukepaimen. Huoh. Muutenki iski sellanen into päästä coniin että ehdin seota useamman kerran ennen kesää. Jos sinne asti koulusta selviän, hnn.

Kasvakaa ny, prkl!

2011-02-13T01:02:00.000-08:00

Vaihdan tän blogin ulkonäköä melkeen kun sukkia...

Mutta jeejee, teki mieli taas avautua vaikkei hirveesti oo mitään mistä avautua. Hirveä kirjottajalörppö kun olen, oon tässä jo pitemmän aikaa hinkunu cosplay blogin tekemistä, mutta..mutta.. ei oo hirveesti mitä kirjotella siellä niin mitä järkeä. Tai siis onhan mulla näitä cosseja tulossa ja vaikka sun mitä, mutta jotenki tuntuu turhalta. Tai siis turhalta, kun en varmasti osais puhua muista kun omista satunnaisista projekteista satunnaisesti ja ..noh..huonosti. Ja mä kun olen tämmönen ihmeellinen olento kellä ei oo koskaan mitään järkevää sanottavaa tai kunnon mielipiteitä niin örö. Kai sit mä vaan puran ne satunnaiset paskat tänne niin eipä tarvi tehä erikseen. Blogihan tämäki on. Nomutta anygays. Varmaan sitten kun on tarvetta niin postaan ihan pelkkään cossaamiseeni ja coneihin liittyviä tekstejä, ettei vain näitä "sivuhuomautuksia" niinkun tähän mennessä.

Jotenki on taas niin.. helkkarin outo fiilis. Siis sekava. Miks mun elämä on näin perseestä XD Alkaa viimenen viikko mun itsenäistä lopputyöntekemistä koulussa, sit on hiihtoloma ja sen jälkee alkaa taas lukkarillinen koulu. Ynyy. Me not like. Nosiis ne taulut on lievästi sanottuna kesken, tai siis se toinen taulu on melkeen valmis (kuvassa) mut toi minkä näytin viimeks niin.. äh. En ees kestä kattoo sitä, se on niin jumissa et palaa hermot, tekis miäl heittää se jorpakkoon. Voisin melkeen jättää se kokonaan pois mut sit mun idea kärsii. No onneks on kohta välikritiikki niin toivotaan et se aukasee sen kohtaloa vähä enemmän.

Perjantaina iski kaiken ramasevan sonnassakierimisen keskelle kunnon hypekohtaus. Sain viimein jotain jännää postista <3. Tammikuun lopussa siis mittatilautin itelleni ensimmäisen cossiasuni ja se saapui sitten viimein perille. Ja ai kerpele kun rakastuin siihen! Aivan saakelin ihana, mikä ihme nahkafetissi mulle on iskeny. Olen onnelline etten päättäny väsätä näitä ite koska en ois osannu tehä mitään näinkään hienoa. Tha perfektion sanon minä, ja sen verran casualli että voin pitää ihan muutenvaan <3 Ainoo miinus että koska se on tekonahkaa niin sitä ei voi pestä = haisee aivan saatanan pahalle. Ja koska nahka ei tunnetusti hengitä ja alle tulee vielä huppari + pipo päässä + bindi niin voi tsiisus tuun kuolemaan Animeconissa jos sinne iskee helle, tai edes vähänki korkeempi lämpö. Lämpöhalvauksia siis luvassa, mmmm. Vielä pitäs odottaa mun über ihanaa, jo melkeen 2 vuotta haaveiltua valkosta peruukkia, ensviikolla sen pitäs tulla. Saan varmaan jonku aivohalvauksen ku saan sen käsiini, nihihihi.

Viimeviikonloppu ja tän viikon alku oli sangen mielenkiintosia ku mun isosisko tuli käymää tyttöystävänsä kanssa su-ke ajalle. Ihan nauratti ku tapasin sen ekaa kertaa niin me molemmat oltiin niin jäässä ku piti tervehtiä. Ja me ollaan kaimoja, haha. Äiti ihan hirveissä kikseissä taas esitteli mun yhtä cossisuunnitelmaa niille, voi luoja sitä juoruamisen tarvetta. Kiva oli kuunnella niiden ihme marttakerhoilua, siis sivukorvalla. Sääli etten ollu sillon kotona kun ne kaks kävi mun huoneessa, oisin tahtonu kuulla reaktiota (tiesin et ne on käyny siellä ku mun ovi oli kokonaa auki).. mun huone lievästi sanottuna on vähän ..epätyhjä. Tiistaina ku oli niin helkkarin hirvee ilma niin päätin lintsata ja jäädä kotiin pelaamaa pleikkaa noide kanssa. Sai taas tukehtuu nauruusa ku Napu (siis tää tyttöystävä) evotti niin perkeleesti niide pelien kanssa ja sitku hän on näitä ihmisiä ketkä liikkuu sen ohjaimen kanssa jos hahmoki liikkuu, vähä niiku pelais tota Wiitä.

Tulipas paljon tekstiä, joku varmaan saatto huomata et kuvien määrä on vähän runsaampi, ajattelin pitää sitä nyt ainaki yllä. Ja pitäs varmaa opetella kirjottaa vähän monipuolisemmin, mitä siis alussakin mainittin. Kasvais nää mun kynityn lyhyet hiukseni tarpeeks pitkiks että voisin päästä photoshoottaamaan ton saapuneen cossini ~

Apinanraivolla

2011-02-01T07:10:00.001-08:00

Hnnn. Voi vittujen kevät ku on taas niin.. tavattoman tuottoisaa aikaa. Taino periaatteessa onkin, kun oon niin kypsyny tähän saamattomuuden tilaan että pakko sitä on edes JOTAIN rueta tekemään oikeesti kunnolla ja luovuttamatta heti kättelyssä.

Tosi, tooosi moni asia on nyt niin juuttuneena kun ei huvita tehä niiden eteen mitään. Se ikiaikainen portfolio..(vika kerta ku inisen siitä, I promise), työpaikan haku (tosin se on edennyt siihen et kesätöitä oon yhestä paikasta hakenu) ja toi mun lopputyön perkele. Oi voi, se lopputyö. Mun inspa siihen koki niin massiivikuoleman et en kestä ees kattoo sitä, maalaan ehkä jotain 15 minaa ja kyllästyn, rupeen sit tekee jotain ihan muuta. Ja enää tää kuukaus aikaa, taino yksittäisiä päiviä kai on maaliskuussa tähän hommaan vielä varattu, mut prkl. Tulee kiire. Mut jos se vaatii pidempien päivien pakkopullaspurttaamista nii pakkohan niitä on sit tehä. Aijai, kauhistuttaa mitä sit se ite kirjallinen tuo mukanaan.. apua.
Mutta johonki mä sentään olen kyenny taas purkamaan tätä äärimmäistä turhautumista. Se syksyltä tuttu pakkomielteinen liikkumispurttailuni. Olen siis ruennut liikkumaan, en juoksemaan koska a) talvi, mutta pikakävelemään. Tuun koulusta alkumatkan bussilla ja siitä sitten about 2-3 kilsaa (lähes pelkkää ylämäkeä) kotiin minkä kävelen niin kiivaasti kun vaan jaloista lähtee. Ennen puoliväliä tulee jo helvetin kuumahikinenväsy ja jalat huutaa hoosiannaa, mut meikäläinen antaa painaa sillä aikaisemmin mainitulla apinanraivolla. Niiin ja ku pääsen kotiin niin köpötän suoraan mun huoneessa sijaitsevaan ..öö...kuntolaitteeseen minkä nimeä on todellakaan tiedä (siis vähä niiku kuntopyörä mut siin askelletaan sillee jännästi) mitä en oo käyttäny vuoskausiin. Siinä sit samalla raivolla väännän vähintään 10 minan spurttia, niin että poden jo melkeen nestehukkaa. Ja jumankauta mähän nyt pidän tän rutiinin yllä, ei taas sitä et kyllästyn muutaman kerran päästä. Ei, nyt tää pitää, ruoskin itteni siihen vaikka väkisin. Joo iski siis hirvee halu kuntouttaa rapaista kuntoani ja helpottaa cossaamista.. tätä kunnes pääsen taas juoksemaan... siis tän lisäks sitten. Hankin itelle lihakset lol... Pelottaa kyllä et täs käy nii ku aina mut pitää sitä oikeesti jotain hyödyllistä pitää yllä eikä vaan lahnata avuttomana. Kärsin tässä juuri näiden spurttien jälkiseurauksia, yhtä vimmattua kolotusta, mut kyl se tästä. RRAARGHH pitää turhauttaa ittensä kunnolla että riittää kulutettavaa, haha.

Tossa on muuten kuvaa missä vaiheessa toinen niistä mun lopputyötauluista on. Kesken se vielä on (aika pahasti) mut en nyt jaksa sitä yhtään nii alotin sen toisen. Ihan hyvähän tuo kait on, pitää vaan jaksaa tehä loppuun ja lisätä yksityiskohtia. Mut ööögh mul oli viel pari juttua mistä ois voinu puhua mut en oikee kehtaa.. XDD Joo. Seuraavan kerran todennäkösesti kirjotan kun saan postista jotain jännää <3

Ainiin saan nyt KELAlta opintotukee, JEEE. Ihan pakko oli sanoa.

EPICNESS

2011-01-23T12:11:00.000-08:00

Johan mää usein kirjottelen. No muttakun mun sormet nytkin syyhyää saada kirjottaa jotain, mun pulssi on jostain syystä tavallista korkeemmalla ku oon ihan.. täynnä asioita. Siis mun pää on. Öärgh joosiisniiin.

Eilinen oli ehkä yks parhaimpia päiviä mun elämässä enkä vaan millään malta olla hypettämättä sitä. Olin siis Biffen kanssa Hesassa, näin pitkästä aikaa, ja päätettiin sitten lähtee "eksymään" sinne hyvän photoshoot paikan toivossa, kun tossa noin kuukauden päästä ois tarkotus joku sellanen pitää jossain mesevässä kaupunkimaisemassa, ainakin siis mun Kazu cossista. Ilmeisesti. No mut anygays, käveltiin ja juteltiin ja säädettiin niin omiamme, sai oikeesti niin nauraa aivot ja keuhkot pihalle ettei mitään rajaa. Ollaan oikeesti niin aikuisia et ei tosikaa *suuri sarkasmin yliannostus*. Aaah niin retardia. Yhes vaihees me oikeesti eksyttiinki, ehkä jotain 10 minuutiks tosin. Meillä kesti ihan törkeen kauan päästä takasin keskustan uumeniin ja oltiin ihan heikkoina siinä vaiheessa. Sit kattoo jotain vielä retardimpaa suomileffaa, Rare Exportsii ja sit kotia. Oi tsiisus ku oli niin ihanaa aikaa, meni ihan siivillä. Hhrrnn. Mutta asiahan ei ole täysin mikään positiivinen asia, koska aina kun on superhauskaa, niin viimestään sit seuraavana päivänä se hyvä fiilis muuttuu paskaksi. Onse jännä ku omalla kohalla melkee aina käy näin. Taino emmä ihan tätä voi paskaks päiväks sanoa, vähän parempi oikeestaa mitä yleensä huonoina päivinä, mutta siis tää pulssi on ollu korkeella ihan vaan sen stressin takia. Ja stressin kohde ei ollu ihan sama mitä ennen, nimittäin cosplayhin liittyvää, kas kummaa.

Yks noista mun cosseista oli siis sellanen, mihin käytän omia hiuksiani enkä peruukkia. No nää mun hiukset ei oikeen oo...yhteistyöhaluset koska ne nyt sattuu olee niin perseestä kaikkine hiuspyörteineen ja luonnonkiharoineen, etten kyllä riskeeraa miteen niiden takia. Eli päätin sit vaihtaa sen cossin johonkin, mis ois peruukki käytössä. Ja mikä ihmeellisempää, mulla oli oikeesti ihan saatanan vaikee keksiä korviketta sille. Piti olla sen verta halpa/yksinkertanen/tms koska mihinkään varsinaiseen isompaan cossiin en usko mulla olevan varaa. Meni sit koko päivä eri mahollisuuksia selatessa, aah ku vielä lagaa ja tuntee olonsa kovin nolifeks nii jes. No siitäkin sit selvittiin ja jee, nyt tuntuu et koko viikonloppu meni ilman et ehin taas tehä oikeesti mitään yleishyödyllistä. Lintsaan kai taas sit huomenna, yritän tehä asioille jotain. Vieläkin on se yks portfolio kesken vaikka deadline meni 2 viikkoa sitten. Helvetti jos se ei enää anna mun palauttaa sitä ja jää sit kurssisuoritus saamat. Oisko pikkasen vituttavaa. Muutenki koulus menee aika päin persettä, kun mun inspa lopputyötä kohtaan koki kuoleman ku yks taiteilija kävi sitä kattomassa. Ankaran kritiikin/huonon palautteen tms. oisin viel kestäny, mutta kun se ei keksinyt _yhtään_ mitään sanottavaa revittyä siitä, niin olo oli aika paska sen jälkee. Taas tätä, mitään ajatuksia herättämätöntä paskataidetta mitä mää suollan. Ähh. Alan olee nii väsyny koko hommaan.

Voihan jannu

2011-01-18T11:58:00.000-08:00

Ääärghghh 8"D voi jeesus kun mua naurattaa, naamapalmuttaa ja vähän vituttaaki samaan aikaan yks sama vanha seikka mikä tulee esiin yhä uudestaan ja uudestaan. Siis se fakta kuinka epänaisellinen olen. Tässä muutamien päivien aikana on tullu lähes joka tuutista epätarkoituksellisesti viittauksia tms. siitä kuinka jätkä mä oikeesti olen. Voi saatana.

Joo siis ihanku se ei riittäisi että näytän sellasselta mut arghhhh XDDD nyt kun on oikein naisekas ystävä pitkään aikaan (siis kunnon rinsessa) seurana nii jösses sitä huomaa kuinka ..epäsellainen on:
*** : Grr, en kestä miehii. <<
Minä: Mmm?
*** : noku ne on just sellasii.. miehii! jotku voi vaikuttaa siltä etne osais muka ajatella jotenki... deeper ku miehet normisti mut näköjään ne kaikki ajattelee silti in the end ihan samal taval <<
Minä: XDD
*** : Noku joo :''''c toi ykski nii on nii tottunu siihen et kaikki tyttö kamut heti jos mä selitän et blääh angst niin ne kysyy et ooh mitä mitä what has happened ja sillee mut sit ku pojalle et blaah angst niin se vaan hmm, mikä on? ja sit ku sanoo niin se on vaan sillee oh shit ja jatkaa sit omia juttujaan. <<
Minä: haha 8"D

Jootuota. That's me. Naurattaa että hän purkautu asiasta mulle, juuri minulle kuka olen ihan juuri tismalleen samanlainen köhköh. Haha. No mutta tuo on vaan yks esimerkki tästä jutusta mitä tässä yritän suoltaa enkä nyt taaskaan muista mitä muita viittauksia on täs päivien aikana kuullu mut arghhhh. Naurattaa jälleen kerran. Onse julmaa, kun lapsesta asti on mua monet ihan poikana pitäneet, eise siis mua haittaa, päinvastoin, mut lömnn. Rankkaa on elämä.
..... Mun kanssa ei sais jutella ku ne päätyy tänne ne jutut XDDDD Ööjoo.

Lag

2011-01-06T10:44:00.000-08:00

Hohomm, vuoden eka kirjotus, wohoo! Jälleen tällänen hetken mielenjohteesta vedetty sellanen. Mulla lagaa ja pahasti, niin en tiiä miten mä taas päädyin kirjottaa tällässessä mielentilassa.

Jootuota. En vetäny perseitä uutenavuotena vaikka oli vähän tarkotus, tuli esteitä ja piti tyytyä laimeeseen kissanpissaan. Mut ihan saatanasti on täs parin viikon aikana tapahtunu, mistä ihan hyvin vois rueta reportoimaan, mut katos mä oon varmaa jo unohtanu kaiken. Osaan kirjottaa sillon ku ne on tuorees muistis joo. Uusvuos oli kyl kaikenkaikkiaa ihan suakelin ikimuistettava, lagasin aatonaatonyönä (..) yhen semituttuni, Puran Livejournalissa, siis kattomassa hään webbikameran kautta kun hää piirsi käsin jotain kuvaa, siinä on chattiki sivussa. Ihan vaan randomisti seuraa pitämään, kun kerta siellä on aika hiljanen meininki monesti. Asiat eteni ja päädyttiin juttelee aika paljonki. Ja meno oli aivan mahtava, ihan pelottaa kuinka meil pelas keskustelu ja päädyin sitte valvomaan 4 asti aamuun sen kanssa jutellessa. Todella, todella mielenkiintosia juttuja tuli ilmi ja tapahtu ja olin ihan niiku hämmentyny seuraavana aamuna et mitäs vittua tapahtu. Yks ehkä hämmentävin oli se kun näytin Puralle kuvaani kun hän sitä kysy, sit tyyppi sekos oikee lahjakkaasti ja aawitteli ja hypetti koko saatanan loppuyön sille kuvalle.. Sitku menin vielä antaa sille Irc-gallerian osoni nii jumalauta rupes mokoma niitä kuvia oikeen tulostelemaan. "Yksi lompakkoon, yksi seinälle, yksi päiväkirjan väliin, yksi laukkuun." .... Houli fak mitä helvettiä XDDD Niin ja tämäki vielä..:

kinoboi: HUHHU. just tällasina hetkinä voin iloita etten oo yhes kenenkää kaa!
kinoboi: ku sillo olisin vaan iha et yhyy mut oon jo jonkun kaa yhes eikä mun pitäis ajatella tällasia... =__=;;;

Vähemmästäki sitä hämmentyy XDDDD Nomutta se siitä liiallisesta asioiden juoruamisesta. Sain siis katottua ton Air Gear animen, aika hirveetä shittii niinku 90% ajasta ihan sen laadun ja juonen kopeloinnin takia (...ja varis sensuurien). Mutta se OVA on jotain niin asghlf <33 rakastuin, sain himmeet kiksit ja hypet sen laadun takia ja muutenki. Kannattaa kattoa vaik ei tajuis paskaakaa, tai lukee tota mangaa..... 8D Niin ja on täs viimepäivinä hyperkiksitetty myös Sengoku Basaran ekaa kautta mikä mul on DVDllä. Helvetin hyvä anime, paras ikinä!.. Tuntuu aika nolifeltä kertoo tällästä mut äh iha sama. XD

Kouluki alko tällä viikolla. Heti ku sain oikeesti alotettua tekemään sitä varsinaista duunia mun pelko ajan loppumisesta katos. Ihan hyvillä mielillä oon mun loppuduunista, se vaan että mä en oikeesti viihdy mun työhuoneella ku 20 minuuttia kerrallaan, mun päätä rupee särkee ja iskee himmee levottomuus. Kuhan saa valmiiks sen nii mikäs tässä. Pitäs vaan jaksaa keskittyy tekemään kaikkee tarpeellista, en oo viel tän vuoden puolella jaksanu piirtää mitään ja jotenki ahistaa alottaakkaa. Mut kai se pakko on. Öötota oli täs viel pari muutaki asiaa (lähinnä vittuilua) mistä piti sanoa mut emmää jaksa XD Jos en lagais näin paljo tekisin tänki kuvamuodossa, enkä vaan kirjottaisi, mut minkäs sille mahtaa et on laiskapaska. Kirjotan myöhemmi lisää sitte..

Sum body Funk yeaa

2010-12-29T03:39:00.000-08:00

Oon iha fiiliksissä täällä. Kuuntelen maailman parasta anime soundtrackia läpi, aaghh <3 kiksitän eikä kukaan ymmärrä. No siitä lisää myöhemmin..

Guess what, ei sitä joulufiilistä tullu ollenkaa. Voin sanoa että oli kyllä paskin joulu ikinä, monella tasolla. Yks on että mun piti saada lahjaks basaran eka kausi, mut ku se tilattiin amazonista ja en tietenkää saanu nähä sitä ennen aattoa, niin sit ku sai, huomas et perkele tää on blu-ray eikä dvd. Eli heti vinee sinne et lähetitte väärän ja palautan tän, nii sit tuliki vastaus sieltä et ne lähettää mulle sen oikeen velotuksetta, niin ettei mun tarvi lähettää tätä takasi, eli saan molemmat wohoo. No eipä paljon lohduta jos se ei ehi tulee täs viikon aikana, koska emmää sitä oikee ehi kunnol kattomaa, loman jälkee ku tulee olee yhtä stressi/aikatauluhelvettiä. Toivotaa et se ehtii, viimeks tuli 3 päivässä mut en tiiä tuleeko täl kertaa. No mut onneks ei ihan toivoton toi joulu ollu. Homnom se toinen lahja mitä sain, Final Fantasy VII onkin sit ihan asia erikseenn. Jestas niin paras peli evör. Kunnon nostalgiaa. Huomaa kyl isoi eroja pelattavuudessa ku vertaa nykysiin peleihin, mut emmää vielä oo raivon partaalla, päinvastoin. On kyl välil nii saatana vaikeeta edetä ku ei oo mitää hajua minne mennä :D Onneks on nää walkthrough videot tuubissa jos ei meinaa keksiä mitä tehä. Ömnömm, anygays, mun elämään siis ei oikee täl hetkel kuulu muuta ku toi FF ja sit sen Basaran venaaminen.. Taino sain mä täs viikonloppuna parikymppii lotosta, taas, yay! Ja mul oli täs vasta hirvee Air Gear hypetys menossa ja nyt se taas nous kovempana ku eksyin tubessa kuuntelee sen animen soundtrackeja (mitä mainittin alussa) ja jumalauta miten helvetin hyviä ne onkaa <3 En ikin oo kuullu näin hyvää soundtrackia yhtää mistää. Oon kamppaillu sen kans etten kattos sitä anime versiota koska ne yleensä raiskaa niitä mielikuvia mitä on mangassa, mut näit kuunnelles tekee ihan vitusti mieli, sit ku on kattonu muiden mielipiteitä nii ei sitä oo haukuttukkaa. Yritän viel sinnitellä, mut kai se on pakko kattoo, tuun hulluks.

Eli nyt on meneillää kunnon hypekausi vähä monesta asiasta. Onhan se kiva olla taas kikseis jostaki muttaaa.. samalla vituttaa ihan saatanasti koska jos mä hypetän, en osaa tehä mitää muuta ja tungen sitä muillekki. Haluun puhuu (vaan) niistä koska mä räjähän jos en saa puhuu asioista jotka mua innostaa suatanasti. Mut eipä ketään oikeesti voi vähempää kiinnostaa mitä mä hölötän, ne joko ei reagoi muhun, vaihtaa puheenaihetta tai jotain vastaavaa. Joo mä tiiän et se on vittumaista et puhutaan asioista mistä ei ite välitä mut ääää, kyrsii ettei ketää kiinnosta samat asiat mitä mua, sit joudun tulee tänne hypettää niistä ku ei voi muutakaa. Vittu. Siis ihan kaikki on aina tehny noin, mä puhun nii ketää ei kiinnosta eikä ne kuuntele, mut sit ku ne puhuu nii tahotaa et mä sit meen mukaa, kuuntelen ja reagoin. Saatana soikoo. Pitäs vaa hillitä ittensä, pitää turpansa kiinni ja tehä mitä muut tahtoo, sit on kaikki ilosia (paitti minä). Minkäs mä sille mahan et itekki oon itsekäs puhuja, mut ei sillä et mä haluan sitä et mä vaan hölötän ja toine tuskailee vieressä, mä haluun et seki tulee mukaa vaik sit omia mielipiteitä tai kokemuksia sanoen, ihan sama, kuhan ei oo hiljaa ja sen olosena et ei jaksa yhtään ees yrittää kuunnella. Mä vihaan puhua seinille. Sit tyydyn olee vaan hiljaa, kunnes se toine sanoo jotain. Pitäs vaa sit opetella olee hiljaa, ellei toinen sitä varta vasten kysy. Avaudun tästä lähtien vaan täällä. Jee siinä on mun uudenvuodenlupaus. Mmmm..

Nyt uppoudun taas ihanan funk musiikin maailmaan ja unohan kaiken vituttavan ~

Sika - se kuulan kalloon saa

2010-12-20T03:12:00.000-08:00

Sika - sen setä teurastaa
Sika - ja setä verta juo
Sika - se joulumielen tuo

Hihi, harmi vaan ettei mulle tuonu joulumieltä. Oli kyllä eeppinen joulujuhla meillä koulussa ku tota laulettiin XD No mut viime kirjotuksesta on suht paljo aikaa, eipä mulla oo paljo ollu mitään kirjotettavaa mikä ois eronnu siitä edellisestä. Työssäoppiminen siis alkoi aivan hirveenä helvettinä, en oo varmaa ikinä stressannu näin paljon. Olen niin vitun myöhässä sen kanssa ja pelottaa niin vitusti ehinkö ja osaanko edes sitä tehä valmiiks. Ja kaikki muu paska vielä niskaan (mm rästit) niin kiva soppa tässä syntyny, nih. Muutenkin eka joulu ikinä, ettei mulla oo paskan vertaa sitä joulumieltä. Nii moni asia on tänä vuonna yleisesti ottaen perseestä. Ollaan köyhempiä ku ennen koska mun veli ei osaa hoitaa raha-asioitaan ja yleensä viimestää siinä vaiheessa ku on menny hankkii lahjoja nii se mieli sieltä tulee, mut eipä niitäkää oo käyty ostamassa (vielä) eikä sitä myöten mitää pakettejakaa oo tullu paketoitua. Huoh. Nii ja aika homoo tietää omatki lahjat etukätee XD Rahh. Toivotaa että viimestää aattona on ees vähän, koska vituttaa olla jotenki laimeen kyyninen parhaimpana aikana vuodesta, örps. No jos ei onnaa nii vedät lärvit uuen vuoden aattona, se on lupaus. Mä niin toivon et 2011 on valosampi ku tää vuosi. Tosin myönnän et tänä vuonna on tapahtunu paaljon asioita mitä voin sanoa parhaimmiksi hetkiksi koko elämässäni. Eeppisiä, ihania hetkiä <3

Oon taas harkinnu sarjakuvapäivärin pitämistä, jälleen kerran. Jotenki tekee mieli mut tiiän et en kuitenkaa jaksa pitää sitä yllä. Onhan se kivempi tapa pitää kirjaa mitä kaikkee sitä on tehny mut jea. Laiska ku on. Mutmut saas nähä.

Joko se viimein tapahtui?

2010-12-05T10:21:00.000-08:00

Taas näitä hetkiä. Hetkiä millon vois vaan upota suohon, kadota maailmasta jonnekki kuoppaan mistä kukaan ei mua löytäs. Vihaan tätä, varsinki ku se on aika mahotonta. No mutta siis mua vituttaa, masentaa ja kaikkea muuta yhtäaikaa ja eikä mitenkää vähää määrää. Ei tässä mitään uutta ole ja kaikillahan on aina niitä huonompia päiviä. Mut omalla kohdalla ne vaan tuntuu niin.. rampauttavilta ja ikuisilta, vaikka aina on tullu niitä parempia päiviä vähän ajan päästä. Olen kyllä kiitollinen että tää tunne on harvinaisempi mitä se oli about 2-3 vuotta sitte, sillon se oli tyyliin kerran viikossa. Masennuspuuskat on siis tässä vuosien aikana lieventyny ja vähentyny, mutta niin kyllä nää paremmatki päivät. Onse vittumaista et miten ihmisen muisti toimii, että hyvät muistot ja hetket ei pysy mielessä yhtä tiukkaan mitä huonot.

Mua vaan siis nyt taas ahistaa ihan mielettömästi. Ajattelee että miksi mä teen tätä, miksi edes vaivautua tekemää enää yhtää mitää ku ei siitä tunnu saavan oikeesti mitään irti, minä ite tai kukaa muukaa. Olo on hyödytön, täys saamaton paska, vitun yksinäinen. Vituttaa olla keskinkertaine tai alempi ihan kaikessa mitä tekee. Mä en oo oikeesti hyvä missää, maksimissaa vähän keskivertoo parempaa, tosi vähän. Oon kai näitä ihmisiä, että vaikka kuinka yritän saada mainetta ja kunniaa, menestyä elämässä jollain tapaa, en sitä tavota vaikka miten päin yrittäisin. Mun motivaatio kaikkeen on laskenu ihan saatanasti ku ei niistä saa oikee mitää muuta irti ku masennusta ja muuta paskaa. Ja just näinä hetkinä mulla ei oo ketää kuka edes piristäis mua.... ja nyt vituttaa angstata tällai, ku tiedän ettei tällänen oikeesti ketään kiinnosta. Jotain teiniangstia jess. Tätäki kirjottaessa tulee vähän tunne että miksi vaivautua ...
Kumma kyllä, vaikka olo on taas niin surkea kun vaan voi olla, samaan aikaan on jotenki ihan helvetin sekava olo, sillai jännästi. Ku oisin oikeesti lopultaki seonnu. Tunteet heittelee ihan vitusti, oon aina ihmetelly miten kukaan vois itkee ja nauraa samaan aikaan mutta nyt on se ite tullu koettua. Voin nauraa itteni kipeeks samaan aikaa ku angstin surkeeta elämääni ja sinnitellä suurta halua hakata päätä pöytään. Örrrrr..

Miksei vois olla mahollista vaan ... kadota. Ettei tarvis tehä yhtään mitään, olla vaan tai tehdä asioita mitä haluaa, millon haluaa, miten haluaa. Ei minkäänlaisia velvollisuuksia mihinkää. Elää just sellassena ku on, laiskana paskana kenen tekemisillä ei oo mitään merkitystä.

Hihihii

2010-11-20T12:47:00.000-08:00

Mun aivot on liian kärsineet että jaksaisin oikeesti luoda jotain henkevää tekstiä. Mutta jotenki tää lauantain myöhäisillan/yön blogaus on jääny päälle, syytä tälle en tiedä. Varsinkaa koska en oikeesti tunnu muistavan mistään mitää heti ku sormet osuu näppiksille 8D

Ensviikko on vika täysinäinen marraskuun viikko.. se on aika pelottavaa. Ei oo koskaan aika tuntunu juoksevan _näin_ nopeesti, tuntuu ettei täs ehi mitään tekemään. Salee kohta taas sanoo että apua kesä on jo täällä! Nojoo, eipä tätä talveakaan olla eletty ku vähä aika niin ei ehkä pitäs sinne asti jo suunnata. Yleensä tässä vaiheessa olisin jo hyvin joulumoodissa, mutta olen edelleen siellä alkusyksyssä niin yritä sitä sitten päätä ohelmoida ajantasalle. Eiköhän se sieltä kömmi, kun vielä kiivaammin se näkyy kaikessa. Viikko on ollu aika peruskauraa ettei oikeesti tuu mitään kummempia mieleen, se vaan että tulipahan jotain oikeesti yleishyödyllistä tehtyä, vaihoin pankkia ja hankin paypalin jeee. Töitä....no se on työn alla, kyl mä tän vuoden puolella niitä aattelin vielä kysellä. Toivottavasti. Yleisesti ottaen siis ihmeen hyvä viikko. Olen aina kuvitellu että mulla ois hiton paska arpaonni, mutta tänään oli toka viikko lottoamista ja sain 4 oikeen, go me! Viimeviikolla se oli 3 oikeen jos nyt sit vaik ensviikol tulis 5 oikeen. Olen varmaan harvoja lottaajia kuka sanoo näin, mutta en kyllä ikinä tahtois saada sitä 7 oikeen (varsinkaa ainoana), se vaan synnyttäis hirveetä stressiä ja painetta omistaa niin vitusti rahaa. Mutta ei siitä sen enempää.
En ny koe mitään suurempaa tarvetta avautua näistä muista pienistä jutuista mitä kutsun elämäksi, mutta jotain on kuitenki tullu vastaan mitä en malta olla tänne pistämättä. Nimittäin tämä yksi, maailman piristävin juutube video, en kyllästy siihen koskaa!

La löllöliare

2010-11-13T12:40:00.001-08:00

Olen inspiroitunut XD

Nomutta, taas olen täälä kirjottamassa lauantai iltana, kuinka hienoa. Ja taas sellasseen aikaan et yritä siinä sinä muistaa mitään. Aika helvetin hieno, outo ja erikoinen viikko on kyllä ollu, sitä ei ole kieltäminen.
Maanantai alkoi tavalliseen tapaan aikasin heräämisellä ja kouluun raahaantumisella, siinä pelossa et jos tulee maininta portfoliosta. Mutta hehheh hahhah kun tämä lintsari ei ollu lukenu edellisellä viikolla lainkaan koulun sähköpostiaan niin eipä tämä tiennyt että tunnit oli peruttuuu. Jeevittu olin siellä sitten lahnaamassa luvattoman aikasin ainoana idioottina ja kirosin miksen vaan jääny kotiin nukkumaan. Selvisin siitä kuitenkin. Tiistai oli turha, keskiviikkona ei kas kummaa ollu koulua ja tähän kaikkeen tottuneena en muistanu laittaa herätystä torstaiks päälle, nukuin siis ihka ensimmäistä kertaa elämässäni OIKEASTI pommiin, siis juuri sillon kun koulussa olis pitäny olla hehhee. Oli kiva herätä siihen että voiii paska tänää oliki koulua. No harm done though, koska ne tunnit oli ihan perseestä ja käytin vaan koko päivän tekstatessa ihan saatanasti. Tuli siinä sitten näin parin päivän varotusajalla (kijotan aina jalalla enkä ajalla) sovittua että myö mentäs Tsukiconiin lauantaina, ihan vaan et tapais Rebsun ihka ensimmäistä kertaa, hmm hmm! Perjantain työnhaku & pankkireissu jäi toteutumatta, pelkuruus iski.

Mutta niin, tämä maaginen lauantai. Ite conihan ei meitä lainkaan kiinnostanu, vaan tämä kaverin tapaaminen. Maksettiin 7 euron pääsylippu ihan vaan että ois muutaman hikisen (TODELLA hikisen) minuutin siellä sisällä toteamassa että tänne lämpöön kuolee. Mutta sainpahan taidekujalta jotain mukaanvietävää, mmm <3 Ehkä parhaimpia lauantaina aikoihin, oli niin saamarin hauskaa olla pitkästä aikaa kunnon lössillä liikenteessä. Aijai <3 Nyt sit taas pitäs tottua lahna arkeen, varsinki nyt ku tää mun ihme imusolmuke ongelma vuoden takaa on tullu takasin, vielä pahemmalla tuskalla. Onse nii vitun vaikeet mennä hoitoon waaahh. Yritän sinnitellä vielä jonki aikaa ennenku tartun luuriin.... Nomutta mutta oikeesti aaaah pää tyhjeni taas niin sun mukavasti. Wää miksen voi kirjottaa asioita ku ne on vielä tuoreessa muistissa.

Örp

2010-11-06T03:47:00.000-07:00

Fffuuu-- eikö tälle lusmuilulle tule loppua? Kyrsii, ihan vitusti olla tällänen laiskapaska mut emmää mitään mun luonnolle mahda. Jotenki se on kuitenki viime aikoina lähteny käsistä. Yleensä se pakko on ollu niin voimakas et se saa mut tekemään vaikka sit viimesillä hetkillä, mut nyt tuntuu et sekin ultimaattinen pakko on haihtunu jonnekki. Mä vaan en saa itteeni tekee mitään, vaikka siitä koituu pahemmat paskat niskaan jos ne jättää tekemättä tai myöhästyy niiden kanssa liikaa. Mut ei, eieiei, kun jumaliste ne on näitä kotona tehtäviä juttuja, mä en kykene työskentelemää kotioloissa. Liikaa muita virikkeitä. Mut emmä sit kouluunkaa ylimäärästä taho jäädä. ASDD menis tää kuukaus nopee nii sit on vaan lopputyön tekemistä aijai <3 ....jos siis saan tehtyä näitä muita alta ennen. Mikä siis tässä eniten jumii on se taidehissan portfolio. Se piti viime maanantaina palauttaa, mutta kas kumaa, meidän hyvämuistinen maikkamme ei maininnu sanaakaan joten oletin saaneeni lisäaikaa ainakin viikon verran. Vaan miten kävi, nyt on lauantai EIKÄ SE OLE EDENNY YHTÄÄN. Kerpele. Eikä ne tehtävät tai lyhyiden infojen tekeminen oikeesti ois ees mitenkään vaikeeta, mut mä vaan en jaksa keskittyä siihen. Tosin olen tässä kusessa sen takia, etten tehny niitä tehtäviä sillon ku ois pitäny, oisin päässy nii paljo helpommalla. Mutta kun suurin osa niistä tehtävistä oli sellassia mistä en tajunnu paskaakaan eikä me saatu mitään infoa niistä. Vasta sitte ku ne piti näyttää nii tajusin muiden töiden kautta mitä siin oikeesti haettiin. Että jes. Plus en oo ollu ees kaikilla tunneilla nii multa puuttuu matskua, eikä me tietenkää niitäkää saatu uudestaa. Kai mä tästä selviän. Jotenki. Tuntuu vaan nii suurelta esteeltä. Angst.

No mutta olen ollu nyt siis pian viikon aikuisiässä. Hurjaa. Maanantaina (synttäripäivänä) kun tulin alas, sain huomata keittiön pöydällä pienen lahjapaketin missä oli mun nimi. Olin silleen jes, mulle hankittiin koru lol. Vielä pahempaa, siellä oli sellanen legopalikan tyyppinen avaimenperä, mis oli sellanen pieni skorpioni sisällä. Vittu mua nauratti ihan saatanasti miten niin klisee lahja. Just sellanen mitä mun iskä ostais. Elin siis loppupäivän siinä luulossa et se hältä oli. No ei menny kauas tämä arvaus, mun veljeltä se sit ilmeisesti oliki. Outoo, koska eise mulle oo koskaa enne mitää ostanu. Heti se palikka saiki vähä enemmän merkitystä, vielä enemmän koska emmä keltää muulta perheenjäseneltä (vielä) oo saanu mitään. Onhan se parempi ku ei mitään, lähinnä se että se on oikeesti ostanu mulle jotain oli tässä se mielennostattaja. Mutta hyvin joo alko tämä aikuisuus, hitto soikoon lintsasin 3 päivää putkeen koulusta, eli olin vaan sinä maanantaina koulussa ku perjantaina sitä ei ollu muutenkaa. Hehheh, hahhah. Uus ennätys. Ja se sama syy; en jaksa, ei huvita. Mä en oo varmaa ikinä ollu näi ahistunu koulunkäynnistä ite sen koulun takia. Ihmiset on kivoja, mutta aineet ei. Mulle tulee vaan sellanen tunne että menee aikaa hukkaan siellä ja muutenki, heti ku lähen sinne mietin vaan että millos takas kotiin. Olen kotihiiri. Vaikka kuolen himassa tylsyytee, kuolen mielummin siellä kun jossain muualla. Mmm.

No mutta on tässä viikon lagituksen aikana tapahtunu itseasiassa aika paljonki, mutta en nyt jaksa niitä rueta kertomaan, taino ennemmin etten osaa muistella mitä kaikkea ois kerrottavana, mun pää jotenki tyhjenee jos mä joudun ajattelemaan liikaa. Ehkä maailman vittumaisin asia, tyhjä pää.

Blergh

2010-10-28T13:30:00.000-07:00

Ai ku tekis niin tunkea pää jonnekki saaviin just nyt, ihan mitä vaan jotta olo helpottus. Mulla siis alko vähä vajaa viikko sitte syysloma ja kappas vaen, sain heti sunnuntaina flunssan, mikä ei vieläkään näytä merkkejä hellittämisestä. Olen kilokaupalla tuottanut asiaan kuuluvia eritteitä ja menettäny jo pariin kertaan yöunet kun herää siihen että meinaa tukehtua. Olo on siis täyspaska, en jaksa tehä mitään mikä vaatii pienintäkään keskittymiskykyä. Ja vielä sattu niin etten nyt sit voinu niitä töitäkään hakea, hyvän ensivaikutelman joo antaa ku tulee oikeen räkäsenä kyselemään, tjoo. Eli se siis siirty ja nyt tuskistelen ku pitäs tehä..about 8 duunia ja koota niistä portfolio maanantaihin mennessä. Ajatuskin riipii, ku en edelleenkää jaksa tehä yhtää mitää muutaku lagata koneella. 3 päivää aikaa joten pakko vaan ottaa niskasta kiinni ja vääntää se, toivoa maanantaina lisäaikaa kun menin viel hukkaa infopapereita siihen liittyen raaahhh.

Mut loman alku oli lupaava, Biffe ku tunki tänne ja sai taas nauraa aika kivasti. Lyödään vetoa että se mulle tän flunssan aiheutti ku itekki sairasti, murr. No mut mentiin sit lauantaina leffaan ja purikuraan, suatana son nii kiva mesta <3 (tossa kuva ylempänä, mun feivi) Suosittelen. Leffa mitä mentii kattoo oli Haudattu, sitä taas en lämmöllä suosittele, aika vitun ahistava se oli eikä 12 egee jonkun puuhkuttamisen kattomisesta oo mikään mukava hinta maksaa.. Seuraavaks sitten Saw seiska 3D.nä <3 Äitille menin asiasta mainittemaan ja eise mua kyllä järin ilosena sinne oo päästämässä, haha. No mutta, vähän merkittävämpi tapahtuma viime perjantaina, sinä iltana ku Biffe tääl oli tuli mun sisko mesessä mulle jutteleen. Ei siis olla oltu ..öö...puheväleissä varmaan 2-3 vuoteen, kyl me nähty ollaan muttei sanottu mitään. Tahto alottaa puhtaalta pöydältä et pidettäis kunnol sit jatkossa sitä yhteyttä, tutustutaa toisiimme udestaa aikusina jne. Kaikkee jännää. Ois kyl kiva mennä sinne sen luokse Ouluun joskus. No mutta hän sitte kerto sellassesta jännästä sivusta missä voi kattoo leffoja ja joitain sarjoja suomiteksteillä ihan ilmatteeks, sinne onki kans aikaa menny ihan jumalattomasti. Vielä pitäs saada ainaki Saw ja Dexter putket loppuun ja joitain random elokuvia kattoa tän loman aikana, miten mahtaa onnistua ku on muutaki tekemistä vähä liikaaki yhelle viikonlopulle. Muutenki innostuin taas pelaamaa GaiaOnlinessa zomgia, aivan kerpeleen mahtava MMO peli <3 Siel pääsee hyvin tutustuu ulkomailla asuviin ihmisiin ja hittovie meil on aina hauskaa oli lössi mikä tahansa. Harmittaa iha hirveesti ku tekis mieli piirtää sarjista kaikista kivoimmista jutuista mut emmää jaksa tai ehi mitää sellasta, ideat vaan pyörii päässä. Kuten aina. Mutta iski taas sellanen riippuvuus että huomisesta tulee helvettiä kun pitäs yrittää saada ajatukset muualle. Toivotaan parasta....

Ahhh... mieltä oikeen virkistää ajatus että maanantaina, sinä helvetin maanantaina, ois muka tarkotus täyttää vuosia. Vittu XD tai sit vetoan just siihen kun anelen lisäaikaa.

LUNTA

2010-10-15T03:01:00.000-07:00

JOO, täällä on satanu lunta! 8D Ei oo kyl kovin yleistä et ensilumi tulee tääl eteläs jo lokakuussa, hmm. No mut son hyvä asia, mä vihaan syksyä nii sais se talvi tullakki jo (ei sillä et pitäsin talvesta sen enempää). Piti taas rueta kirjottaan jotain, koska kerranki mulla on hyvä ja helevetin kepeä olo ku sitä teen. Ei mitään angstia tällä kertaa...ainakaa paljoa..Se vaan että selvisin mun taiteilijahaastattelusta aika nipin napin XD mutta selvisin!

Nosiis tää viikko on ollu yllättävän hyvä. Yleensä tälleen perjantaihin mennessä on ihan kökkönä ja helpottunu et viimeinki tulee taas se parin päivän lepo. Mutta nyt en koe sitä niin suurena helpotuksena, mikä on hyvä juttu. No maanantai oli sama paska itsensä, tosin viimeaikoina maanantait on ollu tavallista parempia. Mut sit alko paranee taas. Tiistai oli ehkä paras päivä koko 2 kk aikana. En oo koulussa nauranu niin paljon varmaan koskaa. Nosiis aikasemmin ku meillä oli eka seminaari niin meijät jaettiin 4 hengen ryhmiin. Tän ryhmän ois tarkotus tavata ainaki kerran viikossa ja keskustella omasta lopputyöstä, miten se on edenny jne. Aluks olin silleen et voi paska, pitääks mun osata selittää jotenki hyvin mun lopputyöstä, mistä en oo ees varma mitä mä teen. No mä ennen tätä tapaamista luonnostelin jotain maisemakuvaa. Siinä vaiheessa oli siis tarkotus tehä joku fantasia aiheinen maalaus, mihin yhistelen jotain "ulkopuolista" matskua esim nauhaa, ketjua tai johtoja. No sit ku mä menin siihen tapaamiseen, niin ai perkele. Mun ryhmässä sattuu olee ne kaikista rennoimmat ja hauskoimmat ihmiset koko luokasta keillä on viel aivan törkeen hyviä ideoita. Ku oli mun vuoro niin esitin sitä mun luonnosta, kaikki oli jo siinä vaiheessa silleen vooot, hei toihan on hieno idea. Sit ne innostu oikeesti ihan olan takaa. Ideoita tuli sieltä ja täältä ja mä sain nauraa itteni kipeeksi. Jostain syystä jutut meni sitten ihan minne sattuu, led lamppuihin, vesijohtoihin, lonkeroihin, rapujuhliin ja siihen että mitä ne pistää mut tekemään tän teoksen myötä. No ny ainaki on TÄYSIN kirkas kuva mitä mä teen lopputyöks, ai perkele olen nyt niin kiitollinen <3 Enskerralla ku tavataan mä olenki sit jo 18 niin mitähän ne sit mulle keksii.... Mut nyt tänä lauantaina, huomenna siis ois tarkotus mennä kattomaan pöllöleffaa. Vittu nauroin ku siitä tuli mainos telkkarissa ja äiti siin vieres sano et toihan sun pitää mennä kattoo, hyvin dissaavaan sävyyn siis. Ja sit myöhemmin kysy et mitäs leffaa me mentiikää kattoo..öö, jotain vaan. Joo mut siis sit ensin ensviikolla projektiviikko joka on meille kolmosille päätetty etukäteen, tai siis sai valita 2 kurssista mut se toinen on selvemmin graafikoille suunnattu. Mä menen siis kollaasi kurssille, jossa ois tarkotus tehä omakuva kollaasi valokuvista, aikakauslehistä, väripapereista..kaikesta mitä vaan käteen sattuu ja saa liimattua. Odotan innolla, projektiviikot kun on niin kivoja <3 Sit sinä perjantaina Biffen ois tarkotus tulla tänne kylään ja sit lauantaina mennään helsinkii tapaa Rebsua joka sattuu tulee tänne Hesaan päin ~ Helvetin utooppista et tapaan sen ekaa kertaa, raukka on ihan paskahalvauksissa ku se pelkää mua. Haha. No sit alkaaki mun oma syysloma ja sillon ois tarkotus saada mun taidehissan portfolio valmiiks ja HAKEE TÖITÄ yosh \o/ toivotaan etten mä taas jänistä, mun on pakko saada niitä et saan hankittua cosseja ja kaikkee muuta tarpeellista. Sit onki heti loman jälkee ne mun synttärit ja täysikäsyys. Can't wait! *A*

Miksi näin, miksi ei niin?

2010-10-09T00:46:00.000-07:00

Nosiis tuli taas yllättäen tarve kirjottaa.. koska olo on ku tukahtuisi just nyt, enkä oikeen osaa avautua kellekkään suoraan. Siis sehän tällä hetkellä juuri rassaakin. Vituttaa ja ärsyttää oma luonne, miks mun pitää olla niin saatanan sulkeutunu. Siis kyllä se avautuminen onnistuu, jos voi sen tehdä näin yleisellä tasolla, niin ettei se ole suoraan jollekkin lausuttuna, varsinkaan kasvotusten. En ole ikinä avautunut kellekkään kasvotusten, en koko pienen elämäni aikana. En vaan kykene siihen, en osaa puhua omista tunteista näin syvällisellä tasolla, en halua paljastaa sisäistä ajatusmaailmaani kellekään. Se on ylitse pääsemätön este, että muka kertoisin jollekkin tunteistani. Pelkään ihan helvetisti, vaikken ees tiiä miksi. Helevetti soikoon jos pelkkä kertominen siitä, että menee lääkärille tms. on ihan uskomattoman vaivallista niin miten edes pystyisin harkitsemaan omista sisäisistä ajatuksista kertomista. Ja se kun vielä tämän takia en pysty bondaamaan oikeen kenenkään kanssa. Ihmiset luulee etten oikeesti välitä niistä, mitä niitten elämään kuuluu, tai miten ne tuntee, mutta voi kyllä, eivät uskoisikaan kuinka paljon oikeesti välitän. Mulla on niin vähän ystäviä, tärkeitä ihmisiä mun elämässä, pystytään laskemaan yhdellä kädellä, mutta heistäkin välitän sitten kahta enemmän. Mutta ei taida oikeastaan kukaan heistä tietää oikeasti, kuinka vahvasti olen heihin kiintynyt, koska _en_osaa_avautua_. En voisi elää ilman heitä. Mun elämässä ei olis mitään ongelmia jos saisin sen oikeen yhteyden näihin ihmisiin, siis syvää bondausta, sitä että tietää toisen välittävät ja että se toinen tietää että minä välitän ja se että voi olla rauhassa tiedon kanssa, ettei se toinen tule jättämään. Se että puhutaan, pidetään seuraa ja tehdään kaikkea arkisia asioita, normia elämää. Se mua ehkä eniten pelottaakin, että menetän läheisiäni. Tähän mennessä olen menettäny lukemattomat määrät järjettömän tärkeitä ihmisiä vaan sen takia, koska olen niin sulkeutunu ihminen. Kukaan ei kestä mua, oli ne suhteet kuin vahvoja tahansa, ne ei kestä montaakaan vuotta. Ei mulla enää ole perhettä, taikka ystäviä tai mitään muutakaan. Ei ketään kiinnosta pitää muhun mitään yhteyttä. Emmä tiiä miksi ihmiset mut hylkää, mutta se syö mua lähes joka päivä, tieto etten mä voi luoda mitään syvää ja pysyvämpää suhdetta kenenkään. Jos mä välitän jostakusta valtavasti, tämä ei tunne läheskään samoin ja jos joku musta sit päätyy välittämää, en mä sitten taas heistä (tasan 2 ihmistä, ainoat ketkä on kertonu selvästi välittävänsä, juuri ne ihmiset keitä vihaan eniten koko maailmassa). Taino mistä minä tiedän välittääkö musta nämä keistä ite välitän, koska jostain syystä juuri nämä ihmiset ovat niitä, ketkä eivät ole sanallakaan osoittaneet, että pitäisivät mua tärkeänä elämässään. Taino ehkä joskus, mutta niin harvoin että sen ehtii unohtamaan. Ja sitten ne katoaa. Viesti varmasti selvenee siinä vaiheessa.
Sekin vielä lisää pelkoani avautumisesta, koska on yksi ihminen kelle olen avautunut täysin, se yksi ainoa nettiystäväni kelle olen lahjoittanu sydämeni, se josta välitin enemmän kuin kenestään koskaan, hylkäsi mut kun ei ilmeisesti kestäny mut avautunutta itseäni. Yhteisymmärrys ei siis loppujenlopuksi riittänyt, eikä ihme koska häntä on saanut oikeen stipendin että on koulun positiivisimpia ihmisiä. Miten sellainen ihminen ikinä kykenisikään ymmärtämää ihmistä kenen elämä on suistunu täysin ojasta allikkoon, ilman pysyvää onnellisuutta. Mun luonne estää mua saamasta koskaan ketään oikeasti rakasta ystävää tai ketään muutakaan.. miten voi olla positiivinen kun ton tietää. Mä sätin itteäni joka päivä siitä, että olen tehnyt jotain miksi niin moni on mut jättänyt. Asiaa pahentaa että nään usein unia, missä nämä rakkaat ihmiset ovat vielä muhun yhteydessä ja sitten kun herään, huomaan etteivät he enää ole osa mun elämää, tuska on hirveä. Kuolen ikävään, mutta minkäs sille mahtaa.

Yritän nyt kuitenkin piristäytyä sillä, että tätini on tulossa kylään, hänen ympärillää on mahdoton olla ankea. Tulis jo syyslomakin, että voin edes hetkeks rentoutua, asiat alkaa muuttua liian ylitsepääsemättömän ahdistavilta. Tsemppiä, saatan ehkä kärsiä, mutta ei siihen vielä tähän mennessä olla kuoltu niin elämä jatkuu.

Luuuserii

2010-10-05T05:57:00.000-07:00

.....................................Mitä se nyt on taas tehnyt, kulkee varmasti monien (lähinnä mun) päässä kun näin taas alkaa ittensä sättiminen, hnh. No mutta siis... PERKELE. Mä luulin jo etten mä tästä enää säälittävämmäks olennoks voisi muuttua mut..noh..näköjään voin.
No siis jos on lukenu tätä blogia viimeaikoina niin voi varmasti huomata ettei mun elämäntavoissa oikeen työ/koulumoraali loista ja aika kuluu lähinnä tässä näppäimistön äärellä (ihan vituttaa myöntää).. Nyt otin sen seuraavan askeleen pahempaan nolifettämiseen. Kaikkien rakastamat(ko?) nettiroolipelit ovat siis mun sydämeni vieneet. No tällä hetkellä yks tietty mut kuitenki. Tänää piti mennä kouluun, aamulla mietin et nah, meen tuntia myöhemmin ku en jaksa vielä lähtee.. tein sen erheen että menin koneelle, sitte ku ois pitäny lähtee nii ajattelin, et ehkä meenki vasta 2 tunnin päästä.. 2 tuntia meni ja jotain puolta tuntia enne ku ois pitäny mennä niin eksyin löytämään just tollassen nettiroolipelin, final fantasyn tyyppisen sellassen (en oo mokomiin enne perehtyny nii varmaa kaikki on samanlaisia). Saattohan sen arvata etten mä enää minnee kouluu pääse, mikä tosin ei haittaa koska emmä siel ois mitää osannu tehäkkää. Mut mulla meni tohon peliin runsaat 2 tuntia, niin etten ees tajunnu.. Eli näin suoraan sanottuna voidaan väittää että lintsasin koulusta nettipelin takia. Voi kyllä, näyttääpä tuo niin hienolta kirjotettuna, ai että. Ei voi ku huokasta, varsinki ku mä oon nyt siihen ihan koukussa. Siitä asti ku maltoin lopettaa sen pelaamisen nii päässä on jankannu miten nolife sitä oikeesti osaa olla. Voi paska millon musta näin nörtti on tullu X"D Hnnn, sekin etten mä oo viimepäivinä oikeesti kyenny keskittymään yhtää mihinkää, tää stressi alkaa käydä sietämättömäks. Jouluna vasta voi odottaa helpotusta ku meillä alkaa työssäoppiminen et saa vaan keskittyä maalaamisee. Jos mä nyt sinne asti selviän..

Mielenterveys vaakalaudalla?

2010-09-18T13:40:00.001-07:00

Gaaah, oikeesti miten kellään voi olla näin ailahteleva mielentila :---D sekoan, revin pääni irti ja heitän sen järveen. Nomutta siis, ahistaa kas kummaa. Heti ku ahistaa nii pitää tulla kirjottamaa, haha. Ei sillä et ois jotain hirmuangstia (ainakaan toivottavasti) tulos mut paineita pitää kyl purkaa. Hassua kyllä, musta on tullu oudolla tavalla tosi neuroottinen. Sain keksiviikkona hienon ajatuksen ilalla, kaatosadetta katsoessa että vittu, nyt pitää päästä ulos juoksulenkille. Menin, kastuin läpimäräksi ja sain kotiin takas tullessa kivat katseen äipältä, hänen sanojensa mukaan olin kuin uitettu koira. Niin että mitäs vittua toi nyt oli, ethän sä ikinä mee illalla minnekkään. No en nii ja mikä vielä hauskempaa, mä kun lintsasin perjantain koulusta niin menin taas juoksemaan. Ihan hiki virtas ku himaan pääsi ja jalat oli niin paskana etten kävellyt suorassa koko loppupäivänä. Tänäänki huomasin että oon jo 3 kertaa ajatellut, että menisin huomenna taas juoksemaan, siis ihan lähes kikseissä.... mitä helevettiä? Pelottaa ihan. Mut siis, jotenki tavallista parempi viikko oli tällä viikolla, vähemmän ahistusta mitä aikasemmin. Lintsasin vaan 2 kertaa, yritin pitää yhdessä mutta toi perjantai oli liian ylitsepääsemätön este. Keskiviikkona mulla oli luokanvalvojan kans sellanen keskustelujuttu ja sain kuulla kuinka ahkera olen ollu. No hehheh hyvä vitsi, onneks ei tiiä miten asiat loppujenlopuks on.. no mikäs siinä, ainoa tärkeä asia on että asiat saa edes jotenki tehtyä ajallaan, mitä en kyllä sitäkää oo kovin hyvin hoitanu.. rekkari ainaki on kunnossa, sano että pääsen varmasti minne tahansa kouluu hakemaa noiden papereiden perusteella. Torstaina sit saatiin Käsitteellisyys taiteessa- kurssilta tehtävä, mis pitää lähteä vaeltamaan jonnekki pöheikköön, tehdä siellä joku teos ja dokumentoida tää koko roska valokuvin tai piirroksin. Jes. Vaeltelu on aivan mahtavaa, mutta heti ku siihen tuli taas tää hieno sana "pakko" mukaan niin empä oo niin innolla asiaa vetämässä. Muutenki ku pitäs kertoo koko paskasta sitte 2 viikon päästä. Hyrh. Nojoo, oon selvinny monesta asiasta suht kunnialla niin en jaksa tästä asiasta vielä ainakaa stressata. Se on kans kyl aika jännä miten paska tuuri mulla voi olla, tällä viikolla on tapahtunu nii monta huonoa asiaa et rupee epäilee ihan. Torstaina menin siis vahingossa väärää bussii ja sen takia myöhästyin, sain kivat katseen täydeltä luokalta ku saavun vikana, oikeen hehkeänä kouluun lol. Nii ja aikasemmin tiistaina ku ihan viattomasti menin työhuoneelle tekee duunia niin ekaa kertaa en jaksanu laittaa avaimia suoraan takasin taskuun vaan jätin ne siihen pöydälle, lähtien sit syömään jossain vaiheessa. Ja ne ovet siis menee lukkoon jos pistää kiinni. Urpo olin ja pistin kiinni, vasta sen jälkeen kokeilin taskua että avaimet on varmasti siellä, mutta ehei ne jäi sinne pöydälle. FAIL. Haahuilin safkan jälkeen ainaki puoltuntia vähä jokapaikassa, odottaen josko kämppis sattuis tulemaan paikalle kera pelastavan avaimensa. Luojan kiitos sillä se oli, naureskeli mokoma mulle ku menin omani unohtaa sinne. Olen nyt hyvin kiitolline siitä et on se kämppis eikä yksin niiku pitäs olla. Ois ollu helvetin vituttavaa mennä anelee vara-avainta toimistolta, ne kun reagoi meikäläiseen niin pirteesti, varsinki ku rupeen sepittää ain jotai omiani.

Itse tää viikonloppu on oikeesti ollu hirveetä mielialojen vaihtelua. Välillä on ihan vitun kökkö ja väsyny fiilis, sitte himmeet kiksit ja kuolen nauruun, sitte äärimmäistä vitutusta ja masennusta, lopulta sit sellasta neutraalia.. Kai se ihan normia on mutta hemmetin väsyttävää touhua. Käytiin tänää Biffen kanssa kattoo The last airbender, oli kyllä ihan lupaava trilogian alku, tosin ei mitenkään hirveen hyvä maku jääny siitä suuhun, kiitos mun ajatuksenkulkuni ku jankkasi melkee koko leffan ajan että ompas hirveet botox huulet XDD Oi keskittymiskyky, miksi olet minua vastaan. Tuli myös vähän eeppisyys korvista, mutten kuitenkaa paskaks tota haukkusi. Mulla on jotain ihme ongelmia... mut mitä ei täs kai mulla enää mitää oo, kummasti katos neki turhautumiset ku pääs näpyttelee jotain shaibaa tännekki taas. Nyt pitää päästä lukee taas Durarara ficcejä, mun aivot ei kestä.

Yli-innokkuus vs. motivaatio-ongelma

2010-09-12T07:50:00.001-07:00

Voi tsiisus oikeesti tällästä jaksa ollenkaa! Ensin on ihan maassa, kun ei oikeesti jaksa innostaa ja kaikki tuntuu turhalta ja valtavalta taakalta, mutta sitten tulee näitä innokkuus kohtauksia että tekis mieli tehä sitä ja tätä... jälkimmäinen lähinnä cosplayhin liittyen.

Eilen oltiin Helsingissä Mangapäivillä ja helvetin hauskaa olikin. Ite tapahtuman anti oli aika huono, mutta kun mentiin testaamaan purikuroita, voi sanoa että siitä tuli koko reissun kohokohta. Jumankauta miten hauskaa ensinnäkin on vetää poset niin ylitteampuviksi ja toisekseen muokata niistä kuvista sitten ihan hirveet sälähirviöt, sparkleineen ja muine sälineen. Josko sais ne vielä koneelle XD Mutta näin siis eilen. Ja kas kummaa, taas kun tuli keskustelunaiheeksi cosplay, tai se oli muutenki aika osallisena päivän tapahtumissa, heräsi se helkkarin intoni taas roihuavana. Oikeesti, cosplay on ehkä ainoa asia tällähetkellä mikä herättää mussa minkäänlaista intohimoa tai vastaavaa. Siitä asti oon nyt kuumeisesti miettinyt tulevia cosseja, kuin myös nykyisiä. Innostuin lisäämään taas ainakin yhtä tohon jo 5 hahmon listaani (taino 6, mutta sen voi korvata). Peruukkeja olen katellut kiilto silmäkulmassa ja muutenkin yrittänyt hahmottaa tekemisiäni. Ainoa huolenaihe tällä hetkellä on se raha. Jos pääsen töihin niin siitä ei ole mitään ongelmaa, mutta se siinä onkin, kun en tiedä saanko niitä töitä. Olo on niin avuton, saamaton ja kyvytön kun edes mietin koko asiaa, miten hitossa ihminen kellä ei ole aikaisempaa kokemusta, ei oma-aloitteisuutta tai muutenkaan minkäänlaisia kunnon sosiaalisia taitoja (kyl mä nyt kai jotain osaan) voi saada oikeesti jotain duunia? Varsinki ku äiti vielä hiostaa mua niitä hakemaan, argh. Toivotaan parasta sillä en saa yhtäkään cossia tehtyä jossen niitä töitä saa. Kuitenki, tän hetkinen suurhimo johtuu näistä: AIR TRECKS! Olen siis tekemässä enskesäksi Air Gear nimisestä sarjasta cossia ja ehkä oleellisin proppi on nuo maanmainiot moottoritoimiset rullikset. Ja kun kaivelin Cosplay.comista sarjasta cosseja ja jotkut olivat tehneet kyseiset kengät niin intoni vaan syttyi yhä enemmän ilmiliekkeihin. Haluasin kuollakseni tehdä tollasset ettei tarvis tyytyä tavallisiin rulliksiin, mutta suatana kun en osaa eikä oo rahaa. Kuolen vitutukseen, ynh. Voin vaan katsoa kateellisina muoden luomuksia ja kirota omaa elämääni siinä samalla.

Toisekseen... se missä mulla edelleen on motivaatio-ongelmia on koulu. Oon ihan uskomattoman paljon jo jäljessä ja aina vaan kun ajattelen koko paikkaa, mieli synkkenee ja tulee sellanen tunne etten mä oikeesti jaksa henkisesti, olen lähes murtumispisteessä. Siellä on ihan käsittämättömän valtava paine nykyään ja olo, etten mä oikeesti kuulu sinne. Varsinkaan kun mua ei ole inspannu sitte viime kevään mikään suurempi.. Mutta sitte ku ajattelee, ku koulu loppuu niin kaikki on hyvin, right? Epäilen, sillä sit pitäs mennä töihin. Paikkaan missä on vielä enemmän paineita, vähemmän vapaa-aikaa ja muuta shaibaa. Pitäs osatakkin jotain. ... Ajatus siitä etten kestä elämää kymmentäkään vuotta ei tunnu enää kovin niin kaukaselta...

Asioita häviää mutta tulee niitä uusiakin

2010-08-30T08:10:00.001-07:00

Hmm. Elin ehkä nopeimman viikonlopun ikinä. Perjantai, koulua ei ollut kun henkilökunnalla oli joku koulutuspäivä niin sai lusmuilla taas himassa. Ei päivässä sinällään muuten mitään erityisempää, vasta sitten iltapäivällä kun tavalliseen tapaan vittulin tavallista lahnemmalle koneelleni ja se viimeinkin irtisanoutui koko kohtelusta. Meni pimeeks koko paska eikä enää auennut. Murhasin koneeni. Kaikki 5 vuoden aikaset tiedostoni hävisi bittiavaruuteen ja sitä vitutuksen määrää on mahdoton sanoin kuvailla. Ja varmaan tylsin perjantai ilta ikinä, menin jo ennen kymmentä nukkumaan. No kuitenki, lauantaina mentiin sitte uutta konetta metästämään koska tää huusholli ei sellasta ilman oikeen pärjää. Löyty sitten tällänen ihanuus, Compaq merkkinen missä on se ite kone sisäänrakennettuna näyttöön. Aijai ku ois läppäri mut parempi <3 Sain myös ladattua piirto-ohjelma SAIn. Ai perkele kuinka rakastan sillä piirtää, tekee hyvää kuihtuneelle inspalleni. Tosin tän näytön värit on päin persettä (tai en oo vaa tottunu) nii esim paintin käyttö on aika haaste. Josko nyt saisin vaikka tehtyä loppuun ne muutamat sarjissivut mitä mulla on jemmassa. Inspasta näin puheenollen, se on tässä kouluvuosien myötä kadonnu lähes olemattomiin. Olen alkanut vihaamaan taidekoulua ja sen tuomia paineita ja lopettaisin mielellään ellei olis vika vuosi menossa. Se on niin pahasti syöny mut piirtoiloani ja muutenkaan ei jaksa kiinnostaa enää. Huomasin sen, ettei luovuudesta tuu mitään jos se on täyspäivästä, niiku työ tai koulutus. Musta ei todellakaan oo täl menoo tulossa mitään taiteilijaa, ehkä sitten väh. 5 vuoden päästä jos vaikka oisin kehittyny tarpeeks. Näillä taidoilla ei todellakaan vielä pärjätä työelämässä. Tosin en sit tiiä mitä mä rupeen tekemään, mutta kai se tulee tietosuuteen sitten ajallaan. Kuhan pääsen suht kunnialla tän koulun käytyä. Nyt kun tää blogi on ollu jo pitkään hyvin tekstipohjanen, ajattelin että mähän voisin pistää paremman puutteessa jotain tekemiäni kuvatuksia mitä tuskin muualla julkaisen tai mitkä muuten vaan on tarpeeks kivoja laittaa näytille. Tällä kertaa saatte maistiaisen mun hyvällä kärsivällisyydellä tehdystä pikakuvasesta, SAIlla siis väännetty. Pitäs varmaan oikeesti harjottaa tota kärsivällisyyttä, hmm.

Rebsun hahmo Kaito

Täydellinen alku

2010-08-18T23:49:00.002-07:00

No joo tuotasiis.. köh. Tokaa kouluviikkoa elellään ja kas kummaa, minä istun kotona dataamassa vaikka koulussa olis parhaillaan ihan semikivat tunnit menossa. Äpärä meni ja lintsasi, haha. Ei siinä mitään mutten eilenkää menny koska vietin päiväni lääkärissä homoissa testeissä. En ois uskonu et näin pian vanhat juurtuneet tavat iskis, mutta voin vaan syyttää kasvavaa ahdistusta siitä sisällöstä mitä siellä koulunpenkillä pitäs käsitellä. Perkeleen perkele kun tänä vuonna painostetaan keskusteluun ja kirjottamiseen, aiheista jotka ei voi paskaakaan kiinnostaa. Oon muutenki huono (järkevissä) sanoissa kirjottaessa ja puhuessa nii kerpele pitäs muka luokan edessä laukoa jotain epämääräsiä mielipiteitä asioista missä mulla niitä ei pahemmin ole. Olen kuuntelija luonne. Nosiis näillä kursseilla on ehdottoman tärkeetä olla paikalla just sen keskustelunki takia ja jos ei oo nii joutuu sit kirjottaa. Ennemmin näin, koska en tod mene heittää itteäni susien syötäväksi, hell no. Sitäpaitsi jos mieleeni pilkahtaa edes hetkeksi ajatus lintsaamisesta niin tiedän ettei kouluun menemisestä tuu mitään. .

Kävin siis eilen siellä lääkärissä erilaisissa testeissä mm. sydänfilmissä, röntgenissä ja verinäyttettä antamassa. Ei mikään järin ilonen kokemus, mutta ilman pahoja traumoja kuitenki selvisin. Nyt pitää venaa ensviikon perjantaihin että saa tietää tuloksia. Voi tätä odotusta, emmiä jaksais. Emmä tunnu nykyään jaksavan yhtään mitään, tainosiis olen ollu koulun suhteen ihmeen positiivinen. Ekaa kertaa elämässäni oikeesti koulussa on ollu kivaa! Jos nyt näitä hirviötehtäviä ei lasketa. .. Olen myös huomannu kuinka nykyään tunnun enemmän vinettävän näissä teksteissäni. No lol muttakun ei taho muistaa mitään kivoja juttuja koska yleensä alotan kirjottamaan sillon kun vituttaa. Jos jotain vähän kivempaa pitäs sanoa, niin olen ilonen yhdestä uutukaisesta ystävästäni ~ Tavattiin viime keväänä, tai siis kaivoin hänen mesensä ja siellä jutellaan. Ihan heti kemiat pelasi ja nyt jo voin sanoa, että hän on hyvin tärkeä ihminen mulle. En ole pitkää aikaa kyenny kunnolla avautumaan kellekkään ja hälle voin, tuntuu että hän oikeesti välittäs musta ja on kiinnostunu mun jutuista. En kyllä enää pärjäis ilman häntä <3 Toivottavasti ku me joskus tulevaisuudessa tavataan niin ei käy kuten erään toisen, hyvin vanhan nettikaverini kanssa kenestä välitin enemmän kun kestään muusta. Me oltiin juteltu mesen kautta varmaan..2-3 vuotta ja sit ekaa kertaa tavattiin niin että menin heille muutamaksi päiväksi vierailulle. Olin sillon vielä entistä ujompi, meillä meni kyl ihan jees mutta ei kuitenkaan niin sujuvasti mitä mesen kautta. Sen jälkeen mei puhuttu pitkään aikaan mesessä, tapaamista aikasemmin päivittäin mutta jälkeen eka kerran viikossa, sit kerran kuukaudessa ja nykyään ei olla oltu minkäänlaisessa yhteydessä yli vuoteen. Hää oli tärkein ihminen elämässäni ja katosi heti sen tapaamiskerran jälkeen, ei meillä sitten netin ulkopuolella ilmeisesti kemiat pelannu niin hyvin. Kadun noita päiviä enemmän ku mitään ja siksi vähän epäröin tämän uuden tuttavuuden kanssa, koska olen lyhyessä ajassa oppinu hänest välittämään melkeen yhtä paljon kun tästä vanhasta kaverista. Huihui, eksyin ihme aihepiiriin XD

Pitäs varmaan oikeesti jossain vaiheessa lisätä kuvallista sisältöä tässä blogissa, mutten vaan tiedä mistä. Kai mä jossain vaiheessa keksin jotain.

Ovimattoutta ja muuta mukavaa

2010-08-10T06:38:00.000-07:00

Luulin olleeni ja aika lailla pohjalla, mutta nyt se pohjakin romahti. Osaan sentään vielä hymyillä niin ei kai tää nyt niin toivotonta ole. Nosiis viime perjantaina, ajattelin viimein rohkaistua ja soittaa sinne saatanan lääkäriin ja varata ajan..jänistin.. ja kas kummaa, sinä samana päivänä ehin hankkimaan uuden lisätaudin! Go me! Kärsin ihan helkkarin ihanista rintakivuista, pumpulisesta & huimaavasta päänsärystä ja muista mukavuuksista. Viikonloppu oli ihan helvettiä, olo oli niin perseestä ja ajattelukyky oli olematon, pää kun kärsi ilmeisesti hapenpuutteesta ja olin ihan pilvessä. Se on häröä kun hengästyy jonkun kuvan käsin värittämisestä. Epäilen jotain keuhkotautia, joten nyt eilen soitin sitten viimeen sen ajan, ensmaanantaina tuo on. Olo on helpottunu, ei satu enää niin voimakkaasti mutta keuhkot on edelleen hyvin paskana, väsyn ja hengästyn äärimmäisen herkästi ja pää on varsinki illalla niin pumpulissa. Toki myös nauran vähän kaikelle ja muutenkin olo on sangen tyhmä. Sei ehkä niin suoraan liity ite vaivaan mutta.. XD Ensviikolla sitten tietää enemmän missä suuruusluokassa kuljetaan.
Mutta tänään alko koulu. Ei sekään järin mukavasti, vaikka ekaa kertaa elämässä olen oikeastaan aika ilonen että se alko. Lukkari on siedettävä ja näin, saadaan omat työhuoneetkin nyt vikana vuonna..tai siis muut saa. Huoneita on liian vähän, että kaikki saisi oman ja yhteen huoneeseen pitäs kaksi tunkea samaan. Arvatkaa kuka joutu tähän. Olen siis ainoa joka jakaa huoneen toisen kanssa. Että voi vittujen kevät. Tai syksy. Olisin niin mielellään halunnut omaa rauhaa mutta ei asialle mitään mahda, kyllä me toimeen tullaan ei siinä mitään. Mutta päätöshän ei ole lopullinen, niin jossain vaiheessa saatan saada sen omankin tilani. Menin myös myöhästymään bussista, että loistava alku tälle lukuvuodelle.

epätoivoinen

2010-08-01T13:00:00.000-07:00

Mmmh, varmaa pitäs taas yrittää selvittää ajatuksia kirjottamalla tätä ns. blogiani, kun niitä nyt tuntuu taas riittävän niin paljon että valuu ihan korvista ulos.
Nosiis on tässä tapahtunu kaikenlaista, enemmän tai vähemmän mielenkiintosta enkä ikinä muista mitään heti ku rupean kirjottamaan. Kumma juttu. Yritin tossa vähä päälle viikko sitten alottaa sarjisblogin pitämistä mutta arvatkaa vaan jaksoinko piirtää 2 sivua enempää. Vois varmaan pistää ne huvin vuoks tonne sivuilleni esille jossain vaiheessa tms. Mutta niin, elän epätoivoisia aikoja. Lomaa on vaivaset viikko + päivä jäljellä ja saan oikeesti halvauksen sitä ennen. Kolmas vuosi alkaa ja mä olen totaalisen paskat housuissa täällä, panikoin ja pelkään tulevaa vuotta ihan hirveesti. Tulee olee niin haastavaa etten tiedä kestääkö hermoni. Varsinkin kun tulee olemaan niin epämukavia juttuja tehtävänä et voi vittu. Teoria/kirjalliset aineet tulee olemaan _helvettiä_ koska olen huono sanoissani, en osaa oikeetsi kirjottaa mitään vähääkään virallisempaa. Niin sitten ku toi lopputyö tulee vaatii kaikenmaailman raportit, sitten meillä tulee olemaan jonku taiteilijan haastattelu jaja seminaareja ja kaikkea vitun paskaa mikä vaatii totaalista panostamista mihin mä en vaan kykene. Mutta vielä vuosi vaan pitää kestää, sitten ei tarvi enää koskaan astua koulunpenkille, ah. Toivottavasti. Muillakin osa-alueilla painaa stressi, mm. täytän 3 kk päästä 18 niin sekin tuo jo kaikenmaailman vääntämistä mukanaan, pitäs ensvuoden alulle päästä töihinki (jos tälläne luuseri sellasta kykenee saamaan). Eikä unohdeta tätä jo vuoden kestänyttä lääkärille soittopelkoa, josta pitäs ensviikon kuluessa päästä yli. Saan sydärin tällä menoa, ihan hirveitä synkkiä pilviä edessä :/

Yritän kuitenki tavalliseen tapaani olla välittämättä, stressaan sitä sitten kun olen pakon edessä. Kesä meni kyllä turhan nopeesti taas, en saanu läheskään kaikkea tehtyä mitä oisin halunnu mutta that's life. Sain sentään ensvuotta varten cosseja alotettua, tai siis yhtä vaan. Rupesin tekemään Okin miekkaa, Kutonea. Ekaa kertaa teen proppia puusta ja son osottautunu oikeastaan aika lepposeks hommaksi. Kun kävin sillon siellä pohjosessa niin sieltä sai kivasti puuta mukaan mistä olen kätevästi saanu veistettyä ja kaiverrettua tota miekkaa. Pian on toi kahva osa valmis, pistän varmaan jotain kuvaa kuhan pääsen niin pitkälle. Olis hyvä vielä tän kuun aikana saada tuo tuppitsydeemi ja herran maski + koru tehtyä, saas nähä miten onnistuu. Huomaa että olen aika sähläri välillä noiden kaivertimien kanssa, 2 kertaa jo tökänny sormeen että on tullu pieni haava, tänään tiputin yhen vahingossa ja mokoma tökkäsi pikkurillinpään kokosen, suht syvän haavan varpaaseen mihin piti tunkea laastari. En edes huomannu asiaa vasta kun 5 minan päästä alkoi sitä polttaa ja huomasin pienen verilammikon siinä tiilellä XDD melkein lähti pala mutta onneks ei sentäs. Pitäs varmaan yrittää olla vähän varovaisempi kun noi jo pelkää että tökkään vielä johonki valtimoon.

Voisin varmaan yrittää nyt kirjottaa vähän useemmin ettei tuu näin suuria tekstimääriä suppealla sisällöllä. Ja kuviakin olen jo pitkään yrittäny pistää mutta sekin jää vähä sille tielle.

Lisää kyytiä hermosoluille

2010-07-07T14:17:00.000-07:00

Vaikka olenkin lämpimien ilmojen ystävä alkaa jo pikkuhiljaa ottaa tämä tukahduttavan kuuma ilma päähän, hikoilen kuin viimestä päivää ja just piti viuhkanikin mennä Traconissa hukkaamaan.. angst :<

Nosiis nyt on tän vuoden conit käyty ja ihan hyvä maku jäi suuhun. Oli kiva tavata vanhoja kuin uusiakin tuttavuuksia ja vaikka sunnuntai kusi monella tapaa ei se silti osannut tunnelmaa latistaa 8D Taidekujalla oli lähes kokoajan sillon su hiljasta kun huopatossutehtaalla ja kauppa ei muutenkaan mennyt hirveän ahkeraan, mutta ihan ok lisämassit sieltä sai kaivettua, lähinnä korvaamaan vielä korkeampia matkakustannuksia, koska minä tyhmä menin unohtaan opiskelijakortin himaan. Nyt sitten voin vihdoin alottaa ensvuoden cosseja, tosin en ihan vielä kun käteni ovat sidotut materiaalien puutteen vuoksi enkä pääse niitä hankkimaan ennekun äiti kömpii takasin himaan about viikon päästä. Haluan jo päästä veistämään ja leikkimään puulla ja paperimassalla! Pitäs yrittää purkaa tätä luovaa turhautumista piirtämiseenkin mutta jostain syystä se ei innosta paskaakaan, mikä ei kyllä nykyään mikään itse harvinaisuus ole. Muutenkin tänään on ollu kovin vittumainen päivä, kaiken kuumuuden lisäksi on pitäny kestää vähän väliä uusiutuvaa hikkaa ja aamulla oli sellanen räkätauti että paperia meni kilotolkulla, hrrrh. Muutenki Traconista asti on ollu kurkku äreä kun meni huutamaan turhanki kovaa fffightissa, ei oo kivaa joutua juomaan lämmintä tällässellä ilmalla. Ahistaa muutenkin taas vaihteeks kun tuntuu että aika loppuu kaikessa kesken. Lomaakaan ei ole enää kovin kauaa ja ensviikolla pitäs uhrata ainakin 3 päivää vittuuntumiseen. No siis pakkohan sinne hautajaisiin on mentävä, ei vaan oikeen ajatus houkuta lähteä 8 tunnin ajomatkan päähän yhden päivän takia, tilaisuuteen mikä masentaa, vituttaa ja tylsistyttää hengiltä. Ja toki 8 tuntia takasinki vielä... yhhh, vittusaatana vihaan hautajaisia. Olen kateellinen veljelle kun sen ei töidensä takia tarvi lähteä >8( Yritän pyyhkiä vitutustani pois kattomalla -95 vuoden Nintendo pelin, Yoshi's Islandin gameplay videoita juutuubista, ai että mitkä nostalgiat <3

Syväjäädytettyä elämää

2010-07-01T05:13:00.000-07:00

Hrrrghhh. Varmasti hirvein kesä ikinä 8D Aika menee nopeesti enkä saa mitään hyvää aikaseksi ja mulla tuntuu olevan nyt joku vakio tapa saada isoja vaivoja tähän aikaan. Mulla alkoi viimeviikonloppuna pieni lääkityskuuri ja ei menny ku pari päivää, niin mun jo melkeen vuoden vaivannu kylkeni rupes heittää herenpersettä ja aiheuttaa mulle lisästressiä. Vitun kivaa, toivottavasti heti ku lopetan ensviikol tän lääkityksen nii painuu hittoon, en taho joutuu soittaa taas lääkärille.. Ärr.

No mutta siis, tuo tämän kesän viimeinen tapahtuma Tracon on lähestymässä hurjaa vauhtia! Kivasti jos ton helteen kanssa samoihin aikoihin.. kuitenki, cossit on vielä vähän kesken eikä yhtään jaksais rueta säätämään yhtään mitään, hirveesti pitäs muistaa ottaa kamaakin mukaan jaja pelottaa että unohan jotain. Perjantaina meen Biffelle ja sieltä sit lauantaina lähetään aamu puol ysi junalla Tampereelle. Aikanen aamu siis odottaa, ah ihanaa. Mutta innossani olen, vaikka tää fyysinen puoli vituttaa. Lauantaina on ihan helvetisti tekemistä, ei meille jää pahemmin mitään lagitusaikaa koko päivänä. Cossina mulla on altterini Basa mafiaversiona, siis musta puku päälle, yay. Son äärimmäisen häröä pistää miesten oikee puku päälle, ihan nauratti kattoa peilistä 8"D Ihan varmasti tulee perkeleen kuuma mutta onneks takin voi aina heittää veks. Sunnuntai sitten onki vähän hiljasempi kun itse pyhitän sen täysin myymiselle taidekujalla. Toivottavasti saan suht hyvin ees myytyä, rahalle ois suurta tarvetta nyt kun ensvuoden cossejakin on tuplasti enemmän 8D Cossina mulla on jälleen oma hahmo.. ei hirveesti sitä innosta laittaa kun aika hyvin feilasin vähän kaiken siinä, kankaan värjääminen meni perseelleen, siivet meni perseelleen ja oon tähän mennessä onnistunu raiskaa ton mun oranssin peruukin aika lahjakkaasti. Noh, ihan sama. Katotaan selviänkö koko loppuviikosta kunnialla, onneks sentään pääsee himasta pois kun ahistaa olla siel just nyt. Äiti ei oo himas niin pitää tehä asioita enemmän ite, kaupassaki pitää ite olla aina mukana ja mä en jaksa yhtäään. Eikä asiaa helpota et se tulee takasin viikkoa myöhemmin mitä alunperin piti, koska mun eno meni kuolemaan just ennen ku se lähti sinne, joten hautajaiset on siinä heinäkuun puolesvälis. Epäilen että sinne me ollaan menossa, iskä kun tuskin jaksaa rueta mitään autoa metästämään et ees päästäis sinne. Toivottavasti ei tarvi lähtee, vihaan hautajaisia niin paljon, ripariki kalpenee tylsyydessä ja masentavuudessa. Emmä tiiä, kai sitä pitää sit vaan yrittää jaksaa ja sitten vittuilla kun koulukin jo kohta taas alkaa. Perkele mä tahon elämän ettei joka hetki menis täysin hukkaan. Turha toivo.

CCC

2010-06-20T04:44:00.000-07:00

Conventions, Countdowns and Countless thoughts. Vitun järkeviä nää mun otsikot nykyään.

Siinä tiivistelmä tästä hetkestä ja tulevasta. Desucon oli siis vähän päälle viikko sitten ja aijai, olipas taas niin hauskaa *A* Moni otti cossistani kuvia, käytiin photoshootissa ja valvottiin koko viikonloppu 8D Ja nyt pitää taas odottaa melkeen vuosi seuraavaa, yhy. Mutta siis, nyt tapahtuukin sitten kaikenlaista tämän parin viikon aikana. Huomenna äippä lähtee pohjoseen (ilman mua :<) ja pitäs taas pari viikkoo pärjätä lähes omillaan. Ei kiva, ei pääse lähtee minnekkään, joutuu ite tekee ruuan ja siivoo..hrr. Ja Tracon lähenee uhkaavasti, sinne ei oo cossit valmiina ja piti niitäki mennä muuntelemaan, kun kankaan värjääminen on niin vituttavaa hommaa, varsinki jos sei onnistu. Että nyt sit pääsee leikkii mafiaa o/ Siel ois sit tarkotus kans myydä taidekujalla kamaa. Pinssitilauksen tein tossa perjantaina muttei oo viel kuulunu sielt mitään nii toivottavasti tein oikein sen tilauksen. Kaikki on kesken ja asioita on taas niin paljo muistettavana ja hoidettavana. Mulla tässä just Desun jälkeen romahti pahasti itsetunto kun sattu törmäämään tosi huonoon kuvaan, oma ulkonäkö kun ei todellakaan ole mistään parhaasta päästä... eikä asiaa helpottanut se että piti just ulkonäköön painottuvia ohjelmiaki vielä kattoa, haha. No siitä on nyt päästy jaja ainoa ongelma minkä kanssa tällä hetkellä kamppailee on yksinäisyys. Juhannus kun on ensviikolla niin eipä nyt sit ole ketään kenen kans sitäki viettäis :/ Yks kivoimmista pyhistä ja yksin se pitää viettää, kivaa.

Kiva kun eilen mun serkku sai lapsen, niin äiti tottakai höpöttää siitä tauotta, tokaisi että millonkan meijän lapset tois meille lapsenlapsia ja sattu vielä mua päin kattomaan... NEVER. Äiti parka, minä vihaan lapsia nii multa niitä ei heru ja sisko on homo nii veli jää jäljelle 8--D heha, saas nähä tuleeko musta koskaan tätiä.

Yauzaa

2010-05-30T03:52:00.000-07:00

Notuota siis, ajattelin taas kirjotella jotain näin alkaneen kesälomani kunniaksi o/ Mikä parempaa, muilla (ainaki suurimmalla osalla) alkaa vasta ensviikolla 8D Vahingonilo paras ilo.

Mutta siis, kelin puolesta aika synkeästi tämä kesä alko, tulis nyt ne vähän aikaa sitten ilmaantuneet helteet takasin. Tai ees vähän enemmän lämpöä ja auringonvaloa, vaikka se aiheuttaaki meikäläiselle hirveitä päänsärkyjä. Hyvin on tää loma alkanu, eilen käytiin leffassa ja sain todeta, että helevetti vieköön se on jotain niin hienoa <3 Tahtoo kulkea vähintään kerran kuukaudessa, nyt kesällä enemmänki. Taino mitä tässä nyt kerkeää tekemään, kun on hirveä kasa piirrettävää millä on se paineita aiheuttava deadline (tilaustöitä ja kirjanmerkkejä) sekä näitä luvattuja juttuja ja toki sitä omiaki tahtoo piirrellä XD Muttakun nykyään piirtäminen vähän juimii, niiku vähä muukin. Pitäs varmaa noi nettisivutki päivittää loppuun mut ei hirveästi just nyt houkuta istua paria tuntia koodaamassa. Ja kun vajaan 2 viikon päästä on Desucon(!) ja sinne pitäs tehä cossit loppuun jaja kaikkea muuta shaibaa nii tähänhä se kesä sit meneeki. Yay.
Oma ennustukseni kesälomasta on, etten saa kun pari juttua aikaseksi ja suurinosa ajasta menee lagittaessa ja tehdessä aivan jotain muuta mitä pitäisi, niinkun aina enneki. Eikai se nyt niin hirveä asia kuitenkaan sitte loppujenlopuks ole. Kesätöihin en ilmeisesti päässy ja yritin lainata koululta kesäks sitä kameraa nii en sitäkää saanu.. yhy. Ois ollu hyvä syy lähteä ulkoilemaan vähä useammin. Mutta yritän ainaki kohottaa kuntoa tässä kesän aikana, pyöräillä vähintää kerran viikossa yli 20 kilsan lenkin ja muutenki tehä jotain pientä. Tosin pitkän matkan suunnitelmat ei ole ikinä onnistuneet ja motivaationi usein kuolee heti alkumetreillä vähän kaikkeen. Mutta saas nähä millanen kesä se tästä tulee 8)

Voi vittujen kevät

2010-05-07T08:02:00.000-07:00

Toi sanonta tuntuu sopivan tähän kevääseen turhanki liian hyvin. Pakko saada purkaa jonnekki jotenka tää blogi tuntu siihen hommaan sopivalta.

No asia on siis niin että me siis tilattiin tossa about viikko sitten mulle se cossiasu, 4 erillistä tavaraa, maksaen yhteensä n. 100 egee. Ja piti maksuttaa isällä kun ei noi omat raha määrät oikein päätä huimaa ja ajattelin että ei pitäisi olla niin hirvee asia, enhän mä saanut noilta synttäri enkä joululahjojakaan. Mulla on kuitenkin vielä pari asua tekemättä, toinen vaan vähän alotettuna ja toinen viimeistelyä vaille valmis. Näihin siis tarvis ostaa vähän kaikkea ja ilmaisin siitä selkeästi äidille, että pitäs käydä kaupoissa. Hää meni sitten sanomaan siitä tälle perheen wnb rahottajalle ja se siihen vastasi, että niihän sille pitäs. Sit se rupes valittaa kuinka se asu makso 80 egee ja 60 egee makso ne muut kamat. Ai että anteeks mitä? Se asu oli 80 dollaria eikä euroa, eurois se ois sen jotai 60. Eli se vitun seniili meni sekottaa noi summat ihan miten tahtoi. Sitte äiti tuli myöhemmin sanomaat, etten mä sit saa ostaa/tilata vähään aikana mitään. Siis anteeks mitä vielä? Meni mokoma vittu vääntelee noita lukuja miten sattuu ja onse niin vitun vaikeeta sijottaa muhun sitä rahaa ees jonki vertaa. Kuten yllä mainittin, eihän ne ees oo hankkinu tollassina erikoisempinakaa päivinä mitää. Onse nii vitun reilua että kaikki muhun menevät kulut on niin helvetin suuria ja turhia, mutta muille sitä jaetaan lähes vikisemättä. Mun siskoki ruinaa rahaa vähä väliä, vaikka se on asunu pois himasta jo vuosia ja käy töissä jne. Mutta kyllä sille sitä rahaa voi antaa, työssäkäyvälle eikä mulle, kuka ei saa tuloja yhtää mistää. Ja ihanku mä vaatisin tällässiä summia itteeni käytettävän ympärivuoden, no en vitussa. Se kuka sanoo että nuorimmaisilla on helpointa koska niitä lellitään sais painuu hevon vittuun, son mun tapauksessa ainaki täysin päinvastaista.

Että nyt sitte vituttaa ees ajatella, että tarvisin rahaa. Muttaku en saa edes töitä ku en ole vielä 18, mikä on se ikä mitä monis työpaikkahakemuksis vaaditaan. Jos nyt ainaki tän vuoden viel mua vähän avustais rahallisesti, mut ei, onse niin helvetin iso taakka. Saatana muutan tonne ojaan jos kerta niin paljo aiheutan rahaongelmia. Reilua sanon minä. - Se vähiten perheessä rahaa tarvitseva/kuluttava.

Otsikoton

2010-04-27T09:02:00.000-07:00

Lol toi otsikko kuullostaa niin ylimaallisen järkevältä XD Huoh. Nojoo, kohta kuukaus viime merkinnästä, öööö. En vaan ole pahemmi jaksanu kirjata mitään übertärkeitä mietteitäni tms. Ja sattu just nyt pääkin tyhjenemään niin lahjakkaasti etten tiedä mitä sitä tähänkään pitäs sanoa. ..

Vau, enää kuukaus koulua nii pääsee kesälaitumille. Ei oikeesti voi olla näin, ei voi. Tosin samaan aikaa se tuntuu järjettömän pitkältä kun ajattelee mitä kaikkea tän kuukauden pitäs sisältää. No ensinnäki päätin tossa viikko sitte ottaa uuden cossin Desuun, vitun viisasta näin viimetippaan, mutta näin nyt kävi. Pitäs tässä lähipäivinä sitä rueta tilaamaan ulkomailta. Ja sitte nää myytävät ens heinäkuulle, ainaki 19 kuvaa pitäs tässä ennen koulun loppumista vääntää että sais ne ilmaseksi printattua. Eikä unohdeta ihanaa läksy/opiskelu rintamaa mikä kyyhöttää edessä. Katoin just että filosofiaa ja estetiikkaa on tässä kuukauden aikana 32h! Helevetti soikoon miten kukaan sellasta voi jaksaa... argh. Sit toki noita cosseja. Ihan liikaa sanon minä.

trrnrnrnn, jooentiiä, en osaa sanoo ny mitää kummempia. Lähinnä herättelin tätä blogia vähän eloon XD mut kai sitä täs tulee jotai juttuu mieleen jossainvaiheesa, nyt on pää nii tyhjä että ihan kaikuu

Keväisiä tuulahduksia

2010-03-29T14:10:00.000-07:00

Ai että kun piristää, lumet sulaa ja näkee taas iha sitä maatakin. Ja enää pari kuukautta koulua! Uskomatonta kuinka nopeesti tää aika oikeesti juoksee. Toukokuussa pääsen jo autokoulun teorioihin, vuoden päästä valmistun ja parin vuoden päästä pitää jo kunnolla miettiä omaa asuntoa ja uutta opiskelupaikkaa. Hui kauhia... onneksi päätin pitää kun pääsen täältä sen yhden vuoden "vapaata", että olisin töissä sen vuoden saadakseni rahaa sitten siihen asuntoon, autoon, opiskeluun ja toki cosseihin ja muutenki elämiseen. Argh, jotenki hermostuttavaa että pitäisi kasvaa aikuseksi. Noh, kai se menee hyvin..toivottavasti.

Hmmm, viime kerrasta on taas kulunut aika iso tovi. Työssäoppimiset on nyt sitten tän lukuvuoden osalta siinä, ai että rakastuin tohon duuniin. Mikäs siinä, istut 12-18 aikavälillä jossain nurkassa, piirtämässä ja lukemassa mangaa, kyllä se koulun päihitti. Sinnekkin on nyt tultu takaisin, aika stressaavin mielin. Hirrveen iso kasa jäi tehtäviä rästiin ja muutenki hukun tähän helvetin tylsään luento ja teoria kauteen. Eniten kuitenki vituttaa se etten ole saanut mitään hyvää aikaseks koko vuonna, mille tosin osasyynä on se, ettei ole niitä tunteja pahemmin edes ollut, on koulutuspäällikkö sössiny sen verta hyvin meijän lukkarin, haha. No en valita, kun saan extra lomaa äärimmäisen paljon. Kovaa vauhtia ollaan jo valmistautumassa kesään, tosin ei ainakaan piirtämisen merkeissä vaikka niin tahtoisi. Kaikki piirrustusohjelmani (piirrän 90% duuneistani koneella) otti loparit ja piti sitten ostaa nettikaupasta photari, jonka pitäs tällä viikolla tulla. En yhtää jaksa odottaa, inspaa niin perkeleesti taas vaihteeksi. Kaiken tän lisäksi pitäis jaksaa varailla kaiken maailman aikoja, väkertää sitä asua, harjotella niitä piilareiden käyttöä, käydä kampaajalla, päivittää sivuja...ah, kenen päähän voi mahtua näin paljon asiaa. No ei ihme että koen usein päänsärkyä. Mutta ei sitä enää kauan kestä, pääsen pian taas laiskottelun ihanaan maailmaan kun kesä tulee! Olen minäkin tulevaisuuden lupaus, kun olen onnellinen vain kun saan vaan olla XD olispa sitä vielä laps, kun sai tehdä asioita mitä halusi, eikä mitään pakkoa tai velvollisuutta. Hmmm.

Sisään, ulos, sisään...

2010-03-08T08:00:00.000-08:00

Hmmm, siitä on aikaa kun tänne viimeksi kirjoitin...siis omasta mielestäni. Varsinkin kun on tapahtunut vaikka ja mitä, mutten vaan ole jaksanut pahemmin kirjottaa mitään. Hiihtoloma oli ja meni, oli hiton hauskaa ja antoisaa. Yökylästä on jo kohta 2 viikkoa, mutta patja senkun jaksaa tossa vielä jumittaa. Viimeviikolla oli se projektiviikko koulussa, mun piti mennä flashin alkeiskurssille. Flash on siis animaatio, mihin on sovitettu äänet sun muut, ellette sitä tienneet. Mutta mokoma peruttiin ja päädyin sitten kirjansidontakurssille. Eikä kaduta yhtään! Kuulostaan huolimatta soli hyvin hauskaa ja aika lensi siivillä. Sain aikaseksi helvetin hienon kirjan, ottaen huomioon että mokoma oli ensimmäiseni. Se vaan että sain jotkut hajutraumat, kun se liima millä näitä liimattiin haisi ihan pilaantuneelta piimältä, ellei pahemmalta. Meni ruokahalu päiväksi.

Ollaan hyvin tiukilla rahan suhteen melkeen kokoajan, niin viimeviikonloppu oli erittäin virkistävää kun saatiin vähän ylimäärästä ja käytiin ostoksilla siinä lauantaina. Aamulla vähän yli yheksän lähettiin... puoli tuntia siitä millon heräsin ja täysin tietämättäni koko reissusta. No kuitenkin, käteen jäi jo pari kuukautta haikailemani kankaat cossiasuani varten ja kirpparilöytöjä. Nyt on mokoma hyvässä alussa, viimeinki. Mutta tänään mulla sitten alkoi toi työssäoppiminen kaapelitehtaalla, taidemaalariliiton taidevälitys tapahtumassa. Hyvä maku ekasta työpäivästä jäi kyl suuhun, ei siin mitään. Me saatiin päättää mitä tahottiin tehä, vaihtoehtoina oli joko purkaa niitä lähetettyjä tauluja, kasata seiniä mille niitä ripustetaan tai leikellä papereita millä niitä seiniä suojataan (ne seinät mitä tehtiin on siis sellassia häkkiverkkomikälie seiniä, mitä yleesä festareilla käytetään). Valittin sitten sen fyysisimmän eli seinien vääntämisen. Mulle tulee tunne, että olen saanu työtä tehyksi vaan jos son hyvin fyysistä jostain syystä. Rankkaa oli, mutta kivaa kuitenkin, kiitos hyvän seuran ja mukavien ihmisten. Huomenna sitten pysytetään niitä tauluja ja loppuviikolla kun koko homma virallisesti alkaa niin vartioimaan ja häärimään siellä ihmismassassa o/ niistä sit enemmän vielä joskus myöhemmin. Tänä viikonloppuna, lauantaina, onki sitten vähän erilaisempaa ohjelmaa luvassa. Ollaan Biffen kans menossa Sangatsu päiville ja hankin samalla lisää cossikamaa. Ja oikeen kutsuvieraina! Minä nääs menin voittamaan Sangatsu mangan järjestämän piirtokisan jonka palkintojen jako tapahtuu tuolla. Ja Biffe voitti kunniamaininnan. Että kiva päivä luvassa sillon >8)

En oikeen jaksa keksiä enää mitään sanottavaa, tuossa nyt on tiivistelmä viimeviikoista. Sitku vielä sais omat sivut päivitettyä niin ah. Muttei aika taida riittää...

Mmm..

2010-02-18T23:34:00.000-08:00

Jootota.. eipä tässä ole pahemmin tapahtunut mitään mistä voisi kertoa suurella mielenkiinnolla. Järkevää pitää blogia kun elää tylsää elämää, hm? Nojoo no kuitenkin mulla alkoi tänään hiihtoloma, eikä mitenkään hehkeesti. Olen kipeenä, taas. Kunnon tuskissa. Rhhh. No tässä lomalla pitäisi tapahtua kaikkee vähän jännempää. Hyvällä tuurilla pääsen alottaa cossiasuani, mutta rahatilanne on iso kysymysmerkki. Niin ja Biffe tulee tänne yay \o/ Mut aika pelottava ajatella, että kesään ois muka vähän päälle 3 kk aikaa, mitä vittua 8D Ja varmasti se meneekin nopeasti, koska on ihan hirveen paljo asioita tapahtumassa, koulun suhteen varsinki. Hiihtoloman jälkeen on projekti viikko, menen Flash alkeiskurssille yay, olenkin jo pitemmän aikaa tahtonu oppia niitä tekemään. Ja sen jälkeen on 2 viikkoa työssäoppimista, olen töissä taidemaalarien teosvälityksessä. Varmasti tulee jännää, varsinki ku se sijottuu tonne kaapelitehtaalle, missä oli viimekesänä Animecon niin tulee kivat nostalgiat, heh. Ja toivottavasti tällä kertaa saan tosiaan koululta ton ajan ruokarahat, koska se tulis niin tarpeeseen. Ärsyttää olla rahavaikeuksissa, varsinkin just sillon kun on monta kohdetta mihin sitä tarvii. Enkä niitä kesätöitäkään vielä ole hakenut, pakko mennä kyselemään ensviikolla. Olenhan jo jotain 2kk sitäki värkänny.. köh.

Lagitan taas ihan tuhottomasti, on taas liikaa tehtävää ja ajateltavaa.... hmm

Tha Maana(aja)ntai

2010-02-01T06:57:00.000-08:00

CHAA! Jumalauta XD maanantait iskee jälleen. Tää todistaa et mun ei oikeesti pitäs mennä ylös kämpästä tänä kirottuna päivänä. Oikeesti joku nyt pelleilee mun kustannuksella.

No siis. Päivä lähti käyntiin siitä tiedosta, että tänään pitää mennä Helsinkiin klo 10.00 alkavaan tapaamiseen taidemaalariliitolla. Olen menossa sinne, maalaja kun olen, työssäoppimiseen maaliskuussa ja tämänpäiväinen oli info siihen liittyen + muuta juttua siitä liitosta. Ihan must meille maalareille. Noh, heräsin tuskallisen aikaseen, revin itteni ylös ja liikkeelle käpyttämään 15 minan päässä sijaitsevalle bussipysäkille venaamaan Keravalle menevää bussia. Odotin, odotin, odotin... 40 minuuttia. Bussia ei missään. Kittuunnuin pahasti ja tekstasin maikalle etten varmaan pääse sinne. Tämä käski yrittää uudelleen ja käpsytin sitten takasin umpijäässä himaan kattomaan miten näitä busseja menee. Jos lähtisin heti, ehtisin 10.10 lähtevään bussiin (mikä oli taas 15 minaa myöhässä, mikä näitä keravalle meneviä riivaa?) ja sillä junalla helsinkiin että olisin siinä 11.30 siellä paikalla. 1½ tuntia myöhässä, nice. Ehin lähteen jo kävelemään kun maikka tekstasi takasin, että se nyt on jo sit liian myöhään. En jaksanu enää lähteä kävelemään kotiin päin (vaikka ois niin pitäny näin jälkikäteen ajateltuna) vaan suunnistin kohti hesaa siinä toivossa, että saisin varattua kohta loppumassa olevan mangan. Useiden vittumaisen pitkien venausaikojen jälkeen olin taas junassa istumassa tyytyväisenä, matkalla takasin kotiin. Noh, tavalliseen tapaan mulla oli musa kovalla ja ajatukset jossain missä lie. Sitten tuli ilmotus että matkaliput tarkistetaan. Kiltisti näytin omani, mihin sitten konduktööri tokasi, että täähän on vaan keravalle, se meni tossa pysäkki sitten. ......... ETTÄ MITÄ? Olin niin omissa maailmoissa etten muistanu jäädä Keravalla. Perkele. Pari miestä penkkiriviä edellä naureskeli siinä kun se könduktööri sitten sanoi, että jää haarajoella (seuraava pysäkki) ja mene takasin hesaan päin. Rupesivat nämä naureskelijat mulle vaan enemmän nauramaan, ei kuitenaan pilkkaavasti vaan silleen... ystävällisesti, kuin tuttavat konsanaan. Ei nolottanu, kumma kyllä. Jäin sitten Haarajoella... todeten että korvessa oli sekin pysäkki, pelkkä se pienen pieni, minimaalinen asemalaituri siinä vaan oli. Missään ei ollut muuta kun valkosta ja pari hassua asuinrakennusta. Öh.. ja seuraava juna Hesaan päin olis siinä jotain 12.49, kello oli 12.15 kun ite saavuin siihen. Että jee, hypotermiaa ja tylsyyttä vastaan taas piti taistella puoltuntia. Juna tuli, pääsin Keravalle, taas piti venata puol tuntia bussia. Ja sit vielä lopuks kävellä, aivan oikein, puol tuntia himaan. Ja näin ihana seikkailuni päättyi. Ihan selvästi julkiset ei musta tykkää sen enempää kun minä niistä. Ja outoa kyllä, minuu ei vituta tämä yhtään, melkeen naurattaa ihan. Aivot tais ylikuumeta vitutuksesta ettei enää tunnu missään.

Maanantai, julkiset liikennevälineet ja talvi on asioita mitkä eivät sovi samaan lauseeseen itteni kanssa. Onneksi seuraavaan on viikko aikaa.

Tampere

2010-01-23T13:36:00.000-08:00

Jopas tästä tuli tylsän näkönen, mutta en jaksa mitään erikoista venkslailua just nyt.

No siis olin tänään tapaamassa ihmisiä Tampereella. En ole siellä ikinä käynyt, senkin takia että olen luullu sinne olevan liian pitkä matka/liian kallista. Mutta yllättäen resurssit riittivät ja pääsin sinne päiväksi hillumaan. Ihan sairaan kivaa oli, vaikka nolasin itteni ehkä pahiten ikinä, meinasin jäätyä kuoliaaksi ja sain kokea henkistä vakivaltaa (heh). Vois varmaan yhden kuvan tähän pistää...sitten kun niitä tulee, leikittiin turisteja ja kaveri napsi kuvia aika lailla. Ah, rakastan matkustamista <3 Niin ja jos yksi osallinen tätä lukee niin haista vittu XD

En tiiä mitä odottaa lähitulevaisuudelta. Ensviikolla saan tilaamani mangapokkarit (viimein) ja uudet lasit. Ja pitäis ne työt alottaa, olen lusmuillu 2 viikkoa ja tälläviikolla on pakko saada ees pari työtä valmiiksi. Saatana. Muttakun ei jaksa nyt koulu inspata, ei yhtään. Tällä hetkellä en taho muuta kuin leikkiä pyromaania ja impata savua. Hyvin tervejärkistä, mutta niinhän minä olenkin, yeh. En halua liiemmin miettiä tulevaa (vaikka teenkin sitä väistämättä) koska sillon tulee mielikuvia, mitkä ei kuitenkaan toteudu. Tuppaa odottamaan asiolta liikaa. Tulis nyt vaan se helvetin kesä niin kaikki olis ilosia. Hyvällä tuurilla mulla ois se duuni (mitä en vieläkään ole hakenut) ja terveydentila huollettuna jaja kaikki ois kunnossa. Muttakun vittu on niin saamaton, että asioiden tapahtumisessa kestää kauan, josko ne tapahtuu sillonkaan. Laiskuus on kirous. Ja minä väsyny, joten pidän ny taas pääni kiinni vaihteeksi.

Before u know it

2010-01-08T14:20:00.000-08:00

Nuhnuhnuuu! Ei ole varsinaista tarvetta kirjottaa taikka avautua justiin nyt, lähinnä omaa tylsyyttä tässä tapetaan. Loistava syy blogin pitämiseen, nee?
No siis, on se tavanomainen perjantai (itseasiassa nyt on jo lauantai) illan/yön fiilis menossa. Kunno kiksit. On nää pari päivää olla aikamoine energianlähde, olen kovin levoton ja kärsimätön kaiken suhteen. No siis torstaina piti mennä hyyvin aikasin helsinkiin jotain ensviikon työssäoppimiseen liittyvää infoa kuulemaan. Ihan turhaan menin, kipeytin paikat vaan aika lahjakkaasti kun kävelin 4-5 tuntia melkeen kokoajan. Son hirveetä, kun on ollu melkeen kuukauden tekemättä yhtikäs mitään liikuntaa. Mutta lopulta se kyllä oli sen väärti, tein itestäni taas melkeen peeaan ja tuhlasin saamani lahjakortin o/ plus se perus lukemisto. Tosin ne on nyt luettu ja saakeli vihaan tätä jälkikäteen iskevää riippuvuutta että nyt lisää, tahon tietää miten jatkuu! Tekee mut hulluksi. Niin ja näin kavereita siin samalla ja sain julisteita seinäntäytteeksi. Ahh, mun huone hukkuu jo niihin. On harvinaisen otakumainen olo, onko se sitten hyvä asia, en tiedä.

Ensviikolla alkaa siis mulla helmikuun tokalle viikolle asti kestävä työssäoppimisjakso. Me mennään Malmin lentokentälle 2 viikon ajan tekee duunia. Me siis väännetään myöhemmin keväällä näyttely, niin sinne tehään matskua o/ siel ite lentokentäl ei siis sinällään tehä mitään, muuta ku haetaan osviittaa piirrosten ja valokuvien kautta, mistä sit tehään lentämiseen/lentokoneisiin liittyviä teoksia. Jeejee, ajattelin ite tehä jotain havainnointi kuvia, ei mitään mielikuvituksen purkaumia siis. Pahin tässä nyt on se, että sinne asti pitäs jaksaa änkemään, onneks ei ihan joka päivä kuitenkaan.
Niin ja mitä tässä ois vielä suunnitelmissa tän kuun osalta on saada uudet rillit ensinnäkin. Ärsyttää kun on jotenkin...jälkeenjääny olo XD Jossain asioissa pitää kulkea massan mukana. Niin ja tossa 23 päevä olen tampereelle miittiin menossa \o/ laajennan reviiriäni, hehee. Tuskin maltan odottaa että sinne pääsen 8D nään uutta kaveriani, tosin jo pelonsekaisin tuntein. Kyseinen henkilö ei nääs ole helpoimmasta päästä, koen suuren painostuksen kun hänen kanssaan juttelen mesessä XD mullako sitoutumisongelmia, ei tietenkään.

Taidan nyt kuitenkin yrittää saada jotain luovaa aikaseksi, ei tästä taas tuu mitään kun ei saa aikaseks mitään mitä pitäs saada. Mun yleinen stressi/tyhjä/sekasortoinen mielentilanne jyllää yhä.

vituttaa

2010-01-02T08:53:00.000-08:00

Vituttaa kun vituttaa, kun ei osaa mitään!

Joo. Rupes kyrsimään tosi pahasti. Ei niinkään mikään omasta tilanteesta lähtevä, vaan jonkun toisen. Ketuttaa oikeesti etten osaa olla kaveri kellekkään. En osaa auttaa ketään, saati sitten itteäni. Yks kaveri potee masennusta, mutten osaa sanoa sille mitään mikä sais ees jonkin verran helpotettuu sen oloa. No vittu miten osaisin ku itellä sama tilanne. Masennus on perseestä. En osaa edes angstata, en sitten mitään D8 Rupesin miettii sit tota myöte omaa tilannetta, vittu.

En tajua miten elämässä voi mennä näin paskasti. Sosiaalinen elämä on syvältä, ei oo kavereita eikä perhettä. Koulu/työ menee ...periaatteessa huonosti, kun ei ne jaksa pahemmin kiinnostaa. Ja raha tilanne, tarviiko sitä edes mainita. Pitäs ostaa kaike näköstä, mutta ei oo sitä stn rahaa. Sit on mitälie sairauksia, ties kuin vakavia ja stressi on päällä melkee 24/7. Miten kauan ihmine voi tällästä jaksaa? Ilmeisesti kauan, olenhan ite tätä kestäny jo vuosikausia. Vituttaa olla no-life, kellä on elämä vaan yhtenä päivänä kuukaudessa. Hyvällä tuurilla kaksi. Nnaah. Pakko purkaa jonnekkin, ei erkkikään kestä tällästä ketutuksen pidättelemistä. Tahon avautua jollekkin, mutta ei oo ketään ketä kiinnostais. Enkä mä osaa puhua mun tunteista. Ainakaan kunnolla. Ja vitut minä millee psykiatrille, ajatuski karmii.

Rrrhrhrh, toivottavasti oikeesti jotain tosi kivaaki tapahtuis tänä vuonna. Ärrrr, stn.

Avatar

2009-12-28T04:32:00.000-08:00

Spoilaava otsikko, en vaan keksi ikinä mitään...hienoa :D

No siis. Joulu oli ja meni, ihme kyllä ei tullut hirveä kaipuu mitä yleensä jälkikäteen tulee. Muttei se tarkota että oli huono joulu, ei tosiaan ollut. Sellanen kun sen pitääkin olla. Lahjoja en tänä vuonna saanut mitenkään hirveästi, 5 kappaletta mistä tiesin jo 2 etukäteen XD mutta hyviä oli, ei ainakaan tullut mitään turhaa tänävuonna o/ Jäi vaan harmittamaan, kun herkut loppu niin nopiaan. Haha, söin kinkkuakin niin paljon, että ihmettelen ellei paino ole noussut. Enemmän kun koskaa ennen. Noh ei tästä topiikista ole sen enempää kerrottavaa, ei mitään niin huikeaa tapahtunu XD

Se vähän ei-niin-perinteinen joulutapahtuma tänä vuonna oli, että mentiin kaverin kanssa kattoman Avatar 3D.nä. Alunperin piti mennä lauantaina, mutta siirrettiin se sunnuntaille. Meinasin minä mokoma jänistää koko hommasta, olihan se eka 3D leffa kokemus ja eikä mikään meikäläisen hermoille täysin sopivin elokuva valinta. Mutta katuisin varmastin, ellen olisi mennyt, niin hyvä kokemus/leffa se oli! 8D Olin ihan myyty jälkikäteen, vaikka se sisälsikin juonellisesti kliseitä, mitkä ei todellakaan istu mun makuuni. Ah, aikasemmin sinä päivänä vitutti ihan hirveesti niin toi pelasti senki päivän. Jos joku ei ole nähny ja harkitsee Avatarin kattomista, menköön sen katsomaan! 8D Kannattaa, meikä suosittelee.
Nyt sitten venaillaan uuttavuotta. Ei ole kovinkaa isot odotukset, harvemmin mulle mitään jännää sillon tapahtuu. Mutta näi ..

Loppulaskenta

2009-12-21T08:12:00.000-08:00

Niimpä niin. Kohta voi jo sanoa että ylihuomenna on jouluaatto! Aika jännää, näinkin nopeasti tämäkin aika lennähti. Ja ehti siinä lennähtää se joulufiiliskin, en koe sitä lämpöä vielä en. Viimestään sitten aattona, kun on oikeet koristelut sun muut tunnelmoinnit kohdallaan. Ja ehkä tämä viimeaikanen stressinpoikanen on syönyt sitä. On niin hirveästi tekemistä ja suunnittelemista, että on isoja ongelmia rauhottua ja elää hetkessä. Mutta eiköhän sekin ongelma lähde, kun huomenna alkaa se kunnon valmistautuminen siskoni tulemisen myötä. Hän ei olekkaan ollut kotona varmaan 2-3 vuoteen edes jouluna, niin kiva että viimeinkin pääsee tänne etelään asti o/

Ja mikäs sen parempi avu, kuin paksut luminietokset 8D Huvittavan näköstä kun kaikki hautautuu paksun lumimassan alle. Olispa sitä vielä sellanen innokas lapsonen kuka jaksais mennä tarpomaan tonne. Mutta tyydyn tällä kertaa ihan siihen ikkunamaisemaan. Ja ei minul nyt mitään suurempia fiiliksien jakamista ole mitä sanoa, pää on ihan liian sekasin kaikesta että oikeesti osais sanoa asiat järkevästi. Katotaan sitä sitten jouluaaton jälkeen, saatan jopa napsia jotain tunnelmakuvia näytille. Mutta nyt, katoan fanficcien ihmeelliseen maailmaan. Hyvää joulua kaikille ketkä tätä lukevatkaan! <3

Busted!

2009-12-12T14:17:00.000-08:00

Vooi hyvä luoja, olotila ei ole mikään kehuttavan arvoinen, varsinkaan tämänpäiväisen Busted tilanteen jälkeen.. on niin ihanaa omistaa naiivi äiti.

No siis, monet minut tuntevat tietävät että tykkään piirtää raakoja kuvia. Non kyllä harvinaista (herkkua) meikäläiseltä, mutta kuitenkin. Pidän ne yleensä visusti piilossa vanhempien kätösiltä, mutta tällä kertaa pääsi yksi kuva lipeämään äidin nähtäville. Olin ihan rauhassa lukemassa lehteä alakerrassa kun äiti meni yläkertaan, huoneeseeni missä kone on. Hetken päästä kuului sitten hänen suustaan että "miks olet piirtänyt näin raa'an kuvan. Pitäiskö mun oikeesti huolestuu sun mielenterveydestä." Loppu tulee siitä, että satuin just tossa paripäivää sitten tekemään aseproppia cossiani varten.. mistä tuli pitkä sivukommenttien sarja siitä, etteikai minusta tule isompana kouluampujaa..huoh. No siis, olin ihan että voi perkele. Yritin sitten lieventää saatua kuvaa sanomalla, että kuva olisi tilaustyö, mihin hän sitten että eihän kukaan tilaisi noin raakaa kuvaa...huom. kuva sattui olemaan vielä lievimmästä päästä XD Että on mokoma päässyt jo lukemattomia kertoja huokailemaan minun kuullen, että pitäs meikäläiset viedä hoitoon tai jotain. Yritä tässä sitten parantaa mainettasi joulun ajan, eh. Olen nyt sitten virallisesti mielenvikainen kouluampuja mutsin silmissä, fuck yeah, hyvää joulua.

Pääsen onneksi sulattelemaan tapahtunutta mielestäni, minul kun alkoi joululoma \o/ ah, 4 viikkoa lomaa ei ole paha ollenkaan. Onse niin ihanaa olla taiteilija. Pitäs tosin kyllä se viimonen viikko käyttää siihen, että hakee ens kesäksi työpaikkaa.. on niin syvältä olla peeaa, varsinkin kun on hiton kallis harrastus. Mutta tänään sitten sinne Jumboon, viettämään aikaa ja ostelemaan lahjoja. Joulun kohokohaksi melkeen voisi nimittää o/ Toivottavasti ei toi yks nyt pilaa tätä fiilistä..

Jouluinen hengähdystauko

2009-12-07T06:56:00.000-08:00

Heii 8D Kuten otsikko sanoo, päätin pitää nyt taukoa ton sarjakuvapäivyrin pitämisessä. Into vähän..laantui sen kanssa. Ja en koe tarpeelliseksi edes julkaista sitä täällä, kun pääasiassa se itselle on. Tai jos jatkan sitä niin piirrän koneella, että edes jotain merkitystä tälläkin sivulla olisi. Ajattelin tässä vähän aika sitten kokeilla, josko sarjakuvan sijaan kertoisi juttuja valokuvien avulla, mutta saas nähä jos sitäkään tapahtuu XD Epäilempä. Sitäpaitsi tuntojen ja ajatuksien purkaminen on helvetin paljon helpompaa kun sen kirjottaa eikä piirrä. En osaa sisällöttää "paljoa" asiaa yhteen kuvaan 8"D Et näillä eväillä jatketaan taas jonkinaikaa..

Niin, joulukuu! Hitsit kun mokoma tuli nopeasti, ei edes ehtinyt tajuamaan mitään. Harvinaista kyllä, olen kunnon joulufiiliksissä. Hymy pysyy naamalla aika tiukasti. Koulustakin tuli todella helppoa, tällä viikolla koulua on vain loppuviikosta ja ensviikolla vaan perjantaina, sitten alkaakin jo joululoma. Herranjumala, kohta ollaan jo aatossa! Tänä viikonloppuna olis tarkotus mennä perinteiselle lahjanhaku reissulle Jumboon, mutta tällä kertaa meikäläisellä ei ole hajuakaan mitä sieltä ostaa. Luojan kiitos kaverini tulee messiin niin se vähentää edes jonkinverran päätöksien tuomaa päänvaivaa. Ja sain uutta intoa jatkaa kotisivujeni ylläpitämistä, onhan siitä jo 4 kuukautta kun mokoma hiljeni. En ole kovinkaan hyvä sivujen ylläpitämisessä, kun laiskuus on dominoivin luonteenpiirteeni. Ja sain uuden sarjakuvaideankin, todella loistavan sellaisen, mutta tässä 4-5 vuoden aikana on tullu huomattua, ettei niiden tekeminen ole ehkä se ihan sujuvin homma. En ole koskaan saanut yhtäkään sarjista valmiiksi, kaikki kuolee jo heti alkuunsa. Tosin vasta kun oli tuo sarjiskurssi, niin sen sentäs sain valmiiksi. Että ilmeisesti sarjisten teon täytyy olla täyspäiväistä, niinkuin duuni, että sitä jaksaa vääntää. Toivottavasti kuitenkin saan jotain ideantynkää ensvuodeksi, koska ois tarkotus piirtää Finnmangaan joku pätkä. Ja kun ollaan mahdollisesti Traconiin menossa, niin sinne jotain minisarjakuvia 8D Suuret on haaveet, joo. Muutenki pitäis joku duunipaikka saada, raha kun on niin vähissä että ihan huimaa. Ja mulla on kalliit huvit, huh. Noh, kyllä tästä etiäpäin päästään o/

Nyt vaan joulua odottelemaan.

Kompelkseja

2009-11-25T13:07:00.000-08:00

Fujino Akitsugu on yks japanilainen (orly) doujinshi piirtäjä... eli se tekee fanisarjakuvia, jossei tiennyt on sanan tarkotusta XD

Off topic

2009-11-16T07:51:00.000-08:00

Vaihteeksi taas tekstiä :D En yksinkertaisesti JAKSA piirtää, vaikka sanomista ois vaikka kuinka. Blaah. Eihän se haittaa jos nyt pari kertaa kertoo asiansa tällain, kuitenkin kun pääpaino pysyy noissa sarjakuvissa...toivottavasti. Tunnetusti menoni hyytyy hirveän nopeasti, varsinkin jos se jollain tapaa liittyy luovuuteen.

Häm häm. Olo on ihan kauhean stressaantunut. Kuolen tähän tekemisen määrään. Vaikka meillä on vaan ne pari hikistä teoriatuntia (kemia ja äikkä) ne tuntuu painavan päälle 100x enemmän kun missään peruskoulussa tms. Meillä loppuu kohta toi kemia kurssi ja en ole edes alottanut tehtäviäni..mitä on varmaan lähelle 40 ja ne on vaikeita ja pitkiä. Uh. Ja äikässä pitää kirjottaa jotain mediaan liittyviä esseitä ja esitelmiä ja muuta paskaa. Vihaan äikkää yäk! Pitää vaan kestää..
Sitten kun on hirveesti piirrettävääkin. Piirrän hirveesti luonnoksia, mitä tahtoisin viedä eteenpäin, mutta siinäkin olen laiska ja sitten niitä kivoja kuvia syntyy ja syntyy ja ahistun niiden määrästä enkä alota mitään :( Sitten kun en tee niitä nopeesti niin kyllästyn niihin ja kas kummaa, hieno luonnos meni hukkaan. Mulla on vaan ihan liikaa ajateltavaa niin ei taho jaksaa tehä mitään. Mut nyt on onneksi 3 päivää lomaa ja perjantai siin välissä, eli vaan täl viikolla yks päivä koulua \o/ Ensviikolla on sama, mut pitää kans keskiviikkona ilmestyä paikalle. Onse niin rentoo olla taiteilija..ainaki jollain tapaa.

Se pahamaineinen lagitus iski jälleen, en muista yhtään mitä piti sanoa! Varhaisiän dementia..

PG helvettiin

2009-11-10T01:49:00.000-08:00

Mouru on intohimoinen lukemisensa suhteen... x)

Kysymyksiä?

2009-11-09T00:44:00.000-08:00

Halloween + synttärit

2009-11-02T08:32:00.000-08:00

Näillä jatketaan jatkossakin

2009-10-31T05:08:00.000-07:00

Sarjakuvakurssi

2009-10-26T09:44:00.000-07:00

Meillä alkoi tänään projektiviikko koulussa ja mä päätin mennä sarjiskurssille. Tänään tehtiin kaikenlaista, joista yhtenä piti tehä tästä päivästä sarjispäiväkirjaa (lol saihan joku mut sitä tekemään XD). Tunnissa piti tehä n. 4 A5 kokosta sivua täyteen ängettyä, eli taitettu A4 molemminpuolin.

Syysloma

2009-10-19T03:50:00.000-07:00

Kyllä näin, mokoma alkoi jo minullakin \o/ taino onhan sitä periaatteessa oltu jo torstaista asti lomilla, sillä ihanana ihmisenä alotin lomani vähän etukäteen.

Mun piti saada kaavat cossiin ennen vuoden vaihdetta ja loma tuntui hyvältä mahollisuudelta hankkia ne, kun ei aikaa muuten oikeen löydy. Menin siis Biffelle pariksi päiväksi, missä ne kaavat sit tehtiin \o/ Mutta meillä on/oli eriaikaan lomat, mulla on viikon myöhempään, niin menin sitten sinne ennen ku oma loma alko XD Meillä oli muutenkin se torstai vapaana kun maikka lähti Dupaihin ja mitä järkeä mennä siksi perjantaiksi kouluun, röhöö. Oli kyllä hiton kivaa. Enkä tiedä miksi, mutta kun sieltä tulin takasin himaan niin uni on sen jälkeen tuntunut maistuvan. Hyvällä tuurilla jaksan nousta ylös ennen puoltapäivää, yleensä herään joskus kaheksalta. Lol.
Yleensä olen ihan hirveen intona kun loma alkaa. Nyt on eka kerta sellanen olo kun voisin ihan hyvin istua koulussa. Ehin kyllästyä jo eilen sunnuntaina kotona kökkimiseen, kun joka paikassa on hiljasta ja paha tekemisen puute on iskeny. Tai onhan sitä tekemistä vaikka kuinka, mutta ketä jaksaa kiinnostaa läksyt sun muut loma-aikana, ei varmasti ketään. Tässä sitten tuhlaillaan aikaa lagittamalla ja hyvin randomilla mese/foorumikeskusteluilla. On niiiin kivaa olla no-life.

Jee mut kohta on synttärit \o/ vajaa kaks viikkoa. Son just sunnuntaina niin ei ole kovin suuret odotukset kyseiseltä päivältä. Varmaan lagitan sillonki koko päivän että jaaha, taas ollaan pari millilitraa viisaampia. Jos ollaan.

Terveisiä menneisyydestä

2009-10-12T06:52:00.000-07:00

Homnn. Jälleen on uskomattoman paljon tapahtunut lyhyessä ajassa. Pelottavan paljon melkeimpä. Ja suurin osa positiivisia, uskomatonta! XD

No siis. Tänään oli niin tyypillinen maanantai. Unohin kokonaan, että oli sadetta luvattu ja jätin viisaana ihmisenä sateenvarjon kotiin. Ja oli takki päällä missä ei ole huppua. Joten oli kiva venata yli kymmenen minaa bussia vesisateessa ja kylmässä viimassa. Sitte ku bussiin pääsi niin fleda oli ihan sanonko mistä, olin muutenkin ah niin ränsistyneen näkönen. Noo, löysin sitten oman paikan sieltä, eikä hirveen kauaa menny ku joku yht'äkkiä tökki mun olkapäätä. Käännyin sitten kattomaan ja joku jätkä sieltä katto mua virne päällä ja kysy että tunnistanko sitä. Kyseinen tyyppi oli samaan aikaan kerhossa (en ollut päiväkodissa lapsena vaan kerhossa) ja ala-asteella. Kaiken lisäksi siihen aikaan kuullemma vielä ihastunu meikäläiseen. Tästä sain siis kuulla nyt himassa ties kuin kauan, ärsyttää kun vanhemmat muistaa moisia aikoja. Noh, me sitten hölistiin vähän joutavia ja tälleen. Todella outoo törmätä tolleen johonki, ketä ei oo vuosikausii nähny. Ja se hittovie tunnisti meikäläiset! 8D On tää kohtalo jotain niin ihmeellistä. Ei ois näin tapahtunu ellei siinä paikalla ollu tyttö ois vaihtanu paikkaa just silleen että ite pääsin siihen. Mut nolottaa ensinnäkin, etten todellakaan ollut..hehkeimmilläni. Ja toisekseen se etten ole hyvä yllättävissä sosiaalisissa tilanteissa, sillä puhe on tönkköä ja harkitsematonta. Nojoo, oli se kyl aika makeeta.

Niin ja mä päädyin kun päädyinkin takasin coloriin. Onhan siitä 4 kk kun lopetin siellä. Enkä ois todellakaan kuollut jos en ois liittynykkää. Paikka nimittäin veti uuden ennätyksen kuinka nopeesti se sais mut vittuuntuneeksi. Olin ehtiny unohtaa kuinka vittumaisia koirat/koirilla roolaaminen/koirien piirtäminen voikaan olla. Ois pitäny vaan pysyä tällä nykysellä linjalla. Eihän mua ees mokomat elukat inspaa, niin on aika outoa liittyä koiraroolipeliin tällässellä asenteella :D Mutta koin tarvetta saada kyseistä inspaa takasin, onhan se syy miksi olen tälle taidealalle ylipäätään lähteny. Mutta onse kumma kun kestää yli 2 päivää ees päästä koko roolipeliin! Ensin hyväksyntä vie aikansa ja nyt sitte odotetaan jotain aktivointi sähköpostia ties kui kauan. Arghhh! Ja koira hahmojen luonti on kanssa oma tuskansa. Kaikki kun sinne pitää olla niin helvetin tarkasti kerrottuna, että miksi hahmossa on tätä ja tuota. En usko ainakaan tällä hetkellä, että colorissa hirveen kauaa pystyn pysymään, mutta sinnittelen.

Okei nyt loppu jaksaminen kirjottaa... Enkä jaksa tota edellista kirjotusta muokata kun taas toi teksti jotenki oikeen veemäisesti rupes kusemaan kokonsa kanssa. Kyl se luettavaa on? :D

[Insert title here]

2009-10-07T08:23:00.001-07:00

Kiva huomata, että joka kuukausi sanomiset vähenee :D Tiedä häntä onko se sitten hyvä vai huono asia. Hmmm..

No siis, onhan tässä lyhyessä ehtinyt ilmestyä vaikka minkälaista. No ehkä parhain taikka positiivisin on se, että ne lääkärin tulokset tuli. Ei mitään erikoista ollu, terve ku pukki niiden perusteella olen. EN ole ihan varma, mutta pattikin taitaa olla pienentyny. Lääkäri käski sitten venaamaan 1-2kk ja kattoa sitten onko tullu muutosta, jos ei nii ruetaan tutkimaan tarkemmin mikä hitto se on. Mutta eipä se ole nyt vähään aikaan mitään haitannut 8D Tosin ei sitä ole pahemmin pystynyt huomaamaankaan koska tullu uusi vaiva päälle. Mistä ei sen enempää..

On tässä muutenkin kaikkea hyvää odoteltavissa. Lauantaina ois tarkotus mennä helsinkiin, jee <3 Ei kyl kaikki noi hienosti oo menny. Olin tässä eilen(? joo mulla on huono muisti) ihan tavalliseen tapaan pyörimässä Facebookissa, tekemässä testejä, kun sitte yht'äkkiä koko homma heitti mut ulos ja näyttöön tuli lause "account diabled" mikä meinaa että tilini on hylätty/estetty/poistettu. Ei niiku yhtään ruennu vituttamaan. Kaikki kaverit ja testitulokset ja ryhmät jne. meni kaikki kankkulan kaivoon. Helvetin naamakirja ku noi vituttavasti veti maton alta. Piti sitte uudestaan rekata ja yrittää noutaa kaikki 39 kaveria uudestaan. En kuitenkaan sitä jaksanu tehä nii nyt sitten osa hukkui sinne jonnekin. Ja nyt ku muka pitäs vielä hotmailin ja gmailin salasanat vaihtaa, ei helvetti. Ärsyttää joskus nii nää massasivustot >8O

Hämmm, onse kiva kun ehtii unohtaa kirjottaessa mitä oikeesti piti sanoa. Mutta on tullu huomattua, että tämä blogin pitäminen oikeesti on hyödyksi, ajatuksen pysyy paljon paremmin kasassa kun niitä voi koota ylös aina sillon tällön. Joskus vois niitä kuviakin, mutta olen helvetin laiska laittamaan mitään koneelle, oli ne sitten piirrustuksia tahi valokuvia.

AINIIIN! 8D Olen kokonaa unohtanu laittaa tänne kuvan siitä Ichigon miekasta, mitä olen niin monesti tässäki blogissa hehkuttanu. Se kun on nyt miltei valmis, mitä nyt pientä hienosäätöä tarttee, mitkä tosin teen sitte vasta enskesänä.

Aivojen ylikuumentuminen

2009-10-02T02:12:00.000-07:00

Olen kateellinen niille ihmisille, ketkä kykenee tyhjentämään päänsä suurimmasta osasta (ellei kaikista) ajatuksistaan. Mun pitää ihan saarnata itelleni kun ajattelen toisinaan ihan liikaa..
Nytkin on todella vaikea olla ajattelematta/suunnittelematta tulevaa. Siis kun tuo mun cossi peruukki tuli tossa pari päivää sitten ja rakastuin siihen niin päätä pahkaa ettei tosikaan. Vituttaa oma fleda taas toistaiseksi. Tosi moni on ehtiny jo sanoa, että cossista tulee varmasti onnistunu ku niin näkönen olen/hyvä peruukki 8""D Siitähän meikä sitten innostuu ja muutenkin valmiiksi paska kärsivällisyys ensvuoden cossikautta kohden senkun huononee. Haluun pitää tota peruukkia, yrghh XD Outoa, kuinka joku niinkin vaalea väri kun oranssi sopii mulle. Örööö.

Mutta osaa tää koulukin vielä yllättää. Olen huomannut NAUTTIVANI (wtf?!) koulusta, siis tänä yhtenä päivänä viikossa, kun on valokuvausta. Harmi, ettei se ole kun tällänen lyhyt kurssi. Ihan sairaan kivaa on, aika lentää kun siivillä ja maikka on ehkä paras ikinä. Sitten vielä pääsee lesoamaan kun on edellä muita photarin käytössä XD Ehkä ainoa miinuspuoli on luennot, mutta kyllä ne menee ihan hyvin, vielä kun jaksais ihan täysin kuunnella. Ja koska tää homma on paljolti koneella kököttämistä, niin maikka on lyhentäny päiviä, ettei saada jotain selkävammoja tms. Mahtavaa!
Tällänen lyhyt raportti, turhakin vähän. Mut oli pakko päästä kirjottaa jotain XDD

Aivan pihalla

2009-09-29T03:49:00.000-07:00

Nojoo-o XD on se kiva olla niin selvillä kaikesta. Ei siinä sinällään mitään pahaa ole, wtf elämyksen osaa olla aika hyvä lisä tähän niin monipuoliseen arkeen. Joo siis eilen sai huomata uusia puolia luokkakavereista. Yksi, kenen kanssa olen aika hyvin tullu toimeen ja muutenki puhuttu ja tehty paljon juttuja on tällä kertaa kyseessä. Tiesin, että hän on mua vanhempi, jotain mun siskon ikäluokkaa (6-7 vuotta vanhempi), mutta eilen mulla loksahti leuka varmaan maahan asti ku sain kuulla, että hän on 28 vuotias! Eli 12 vuotta vanhempi. Ei herranjumala silmät oli sen jälkeen isot ku lautaset. Mitä helvettiä, ei hän kyl näytä yhtään niin vanhalta, ei sitte miltää osin. Oon vieläki tyyliin mitä vittua. Osaa tää elämä vielä yllättää 8D Ottaen vielä huomioon että monet jutut on mun tasosia ja mähän olen se aikuisuuden perikuva.. No ei se nyt niin hirvee sokki ollu, olenhan mää meijän luokan toisiksi nuorin (3 päivää nuorinta vanhempi, YESH!).

Ihmeen tasapaksua menoa on ollu nyt viimoset päivät. Ei mitään suurta draamaa tai tunteita. On kyllä tää terveys heitelly siis todella pahasti, mutta olo on vähä parempi. Ei tosin lääkäristä olla vielä tuloksista soitettu, vanhemmat on jo ihan skitsoina siitä asiasta ja kyselee päivittäin "onko sieltä jo soitettu". Huoh. Mutta olen sentään saanu taas piirtorutiinista vähän paremmin otetta, niin koulun kun himan välillä. Koulussa menee lujaa, syntyy paljon kaikkea (paskaa) ja jää sitä inspaa himaankin asti. Outoa, olen alkanut aavistuksen nauttimaan koulusta. Eilen pidettiin tällänen "terapia päivä", eli ei opiskeltu vaan puhuttiin kaikesta. Meillä on ajatustasolla nyt sellanen projekti, että sisustetaan meijän taukohuone, kaikki sohvat ja tällässet sinne hankittaisiin. Ois se ny parempi paikka hengailla ku koneella yksin kököttäminen. Ja sitte suunniteltiin kaikkea PAKOLLISIA huvituksia, kuten pikkujouluja sun muita pelailuja. Kiva tietää, että vaikka luokka on 98% täynnä aikuisia, on niilläkin vielä se leikkisämpi puoli. Tätä kaikkea odotellessa.. 8D Ehkä ainoa asia mikä nyt aiheuttaa harmaita hiuksia on tehtävien/läksyjen paljous. En tykkää viedä koulu juttuja himaan kun se aiheuttaa kauheesti stressiä. Nyttenkin pitäs torstaiksi 3-4 maalausta tehdä ja perjantaiksi iso kasa valokuvia ottaa. Eikä unohdeta ruotsia, mikä luojan kiitos tosin huomenna loppuu <3 Tulee kemia ja äikkä tilalle, hyyi. Kuulemma ei mitään vaikeeta tosin tiedossa niin.. onse kiva ku ei mitään peruskoulun ahistuksia ole tuolla, esim kokeita sun muuta teoria paskaa. YAY.

JA ENÄÄ VÄHÄN PÄÄLLE KK KUN TÄYTÄN 17!! :DDD turha ikä odottaa \o/

Pelkuri

2009-09-17T08:39:00.000-07:00

Toi sana kuvaa mua ihan liian hyvin, kuten se tänään tuli todettua. En tosiaankaan handlaa normeista poikkeavaa tekemistä.
No siis tänään mulla (vihdoin ja viimein) se lääkäri ja menin sinne jee puoli paskahalvauksissa, minä kun niin rakastan lääkäreitä >8( Noh, mää sit menin sen lääkärin (kenen nimeä en vieläkään tiedä) pakeille ja se näytti hyvin tiukalta tädilte, meep. Ja heti kun se puhumaan rupes nii kappas, eihä hää ole suomalainen, oli kiva yrittää pinnistellä kuuntelemaan sitä puolirupusta suomenkieltä. Hän kun vielä mutisi ja puhui paljon asiaa yhdessä jonossa. Olin aika kivasti pihalla. No se sitte totes että jaa, imusolmuketulehushan se on ja rupes latelee infoa pään täydeltä ja vika lause oli "mene tonne labraan"....ööö? Olen sellanen ihminen, etten opi teoriasta/sanoista yhtään mitään, ellei se ole helkkarin yksityiskohtaisesti selitettynä. Eli pelkkä mene tänne ei todellakaan riitä kertomaan minulle sitä, mitä pitäs tehä. Mä sitten lampsin sinne labralle ja tutkailin sitä käytävää, ollen pihalla kun lumiukko. Mää sitten istuin siinä miltei 30 minaa, miettien että mitäs helvettiä nyt. Ei siinä ehtiny muuta tekemään, ku piti jo bussille juosta, ei mää koulusta (taas) voinu jäädä pois. Eli mää lähin karkuun. XD Jotain niin yleistä meikäläiseltä.
Eikä koettelemus siihen loppunut, ehei! Halusin vähä rauhottua helvetinmoisen aamun jälkeen (tai tunnin) bussissa matkalla kouluun, mutta mokoma oli täynnä niin piti istua jonkin viereen. Mä siis yleensä haen tyhjää riviä. No istahinpa yhen meijän luokkalaisen viereen, kuka on vielä vanhin. Ei ehtiny ees kovin pitkälle bussi ajella kun mokoma tökki olkapäätä ja valitti(?) kuinka kovalla kuuntelin musiikkia. Ja pieni saarnanpoikanen vielä siihen päälle. Piti pistää hiljemmalle, prkl. Ja eikä se siihen lopettanu vaan jatko mulle puhumista, vaikka olin silti puolikuuro kun musiikkia kuuntelin. Paha moka istua hänen viereen bussissa, minä kun tahon uppoutua omiin maailmoihin musaa kuunnellessa. Se siitä rauhoittavasta bussimatkasta. Ja koulussa odotti 6 tuntia pelkkää teoriaa kamera tekniikoista >8((
.. Mutta huomenna uusi yritys sinne labraan kun nyt tietää mitä pitää tehä. Verikoe ja tulehusarvo mittaus venaa. Ja jos ei niistä jotain syytä löydy, niin 99% varmuudella pitää hammaslääkäri aika tilata, jos se hampaista johtuu. PERKELE! Mä en haluu sinne, lapsuuden traumojen syntysijoille XD Joutuu taas kuulemaan alituista saarnaa ja siihen kalkkikiven poisto operaatioon, mikä tarkottaa puolen vuoden tuskaa, yaaa.

Sit on tää ihme tarve Desuconiin. Eihä sinne oo ku jotai vajaa 9 kk. Voi tulispa joulu jo, et pääsis tästä helvetin stressistä ja sekoilusta.

Aiyaoo

2009-09-08T05:57:00.000-07:00

Minä ja minun hienot otsikkoni >8)

Jooh. Olo on jälleen kerran ah niin sekava. Toisaalta olen ihan normi, sitte sairaan ilonen, siitä stressaantunu ja siitä sitte vihanen. Tällänen jännä kiertokulku, mikä muuttuu joka 3 minuutti.
Näin tossa viikonloppuna ehkä oudointa unta ikinä. Ehkä vähä hämmentävää ja noloakin XD No siis siinä unessa mun ensirakkauteni suuteli mua (oli pehmoset huulet XD). Örgh. Kiva tälleen avautua blogissa, kun ei kukaan meikäläisen lähipiirissä edes tiedä, että mokoma mulla on. Luojan kiitos en anna lörpöttelijä luonteeni tulla mukaan, pahimmassa tapauksessa menisin unesta kertomaan itse kohteelle, yaoo. Never. On se kiva ku näkee ihan sairaan outoja unia ja yleensä vielä muistaa ne täydellisesti jälkikäteen. Voispa unia nauhottaa ja kattoa jälkikäteen, kivoja nostalgiaviboja tulis XD

Miksi asioiden pitää paukkautua aina ikävästi. Nytkin justiin äippä sanoi, että eletään tiukimpia aikoja raha-asioissa mitä koskaa enne. Just sillon kun sille rahalle ois eniten tarvetta. Pelottaa etten saa mitään tänä viikonloppuna olevaan Mangapäivään, pitäs sieltä haalia kaikenlaista *__* Mutta olen sentää saanut myytyä tässä lähiaikoina tavaraa pois, mitä en ois koskaa uskonu myyväni 8D Ensinnäkin sain pitkään kaapissa lojuneet GDW dvd.t myytyä. Pistin ne myyntiin sellassella asenteella, ettei kukaan niitä ostaisi ja että ihan huvin vuoksi ne sinne pistin. Sattumoisin ne oli ne ainoat mitkä ostettiin. Ja nyt tässä tehdään parhaillaan kauppaa toisestakin hommasta. Kukapa olis uskonu, että lapsuusajan pakkomielteinen harrastus olisi hyödyksi. Sain nääs myytyä suht kivan määrän Pokemon kortteja. Ja aika hyvään hintaan, ottaen huomioon että kortit on itelle täysin turhat ja tilaavievät. Uskomatonta että jotakuta kiinnostaa mokomat vielä XD Olihan se aika nostalginen fiilis kun kaivoi niitä vanhoja kortteja kaapista. Osaispa sitä nykyäänki olla niinki innokkaasti keräilemässä jotain.

Mulle on tullu myös jostain syystä hirvee tarve liittyä Colordogs roolipeliin. En edes halua sinne, ei mikään innosta liittymään sinne takasin XD mut jostain syystä tekis mieli tunkea sinne takasin. Yritän pidätellä itteäni vielä jonki aikaa ainakin. Tosin, oishan se kiva jos inspa koiria kohtaan nousis. En edes halua ajatella mokomia nykyään, se ei enää ole mun juttu. Saas nähä miten käy, kun moni keskeneränen projekti kuitenkin on koostunut koiraelukoista.

Let's get INSANE

2009-09-01T02:17:00.000-07:00

Buhahaa. Mua on kehotettu menee hoitoon jo 3½ kertaa (puolikas tuli ilmeilystä), se kertoo jo aika paljon mielentilasta tällä hetkellä. Mä oikeesti sekoan, ellen ole jo. Saan hirveitä ahistuskohtauksia ja tekee mieli käpertyä jonnekkin ynisemään. Mulla on ihan liikaa paineita.

Isoin stressin aiheuttaja on ollu lääkäriajan saaminen. Oon vetkuttanu sitä jo 1½ kuukautta ja nyt viimein sain varattua ajan, joka on vähä päälle 2 viikon päästä. Olen ehkä maininnu tästä joskus aikasemmin, mutta on ollu Animeconin jälkeen ihan kerpeleen kipee kaula/kurkku. Huomattiin siinä enne koulua, että siel on patti, mitä nyt netin tietojen mukaan son turvonnu imusolmuke. Päätettiin antaa sen olla pari viikkoa, et josko paranis. No ei, pahentu vaan. Nyt sattuu iha perkeleesti, se häirittee kokoajan ja on levinny suuhu asti. Ärr, tekee mieli tökkiä sitä haarukalla. >__< Nyt sit pitää venaa, et sais tietää onko jotain vakavaa, lääkettä mä nyt lähinnä haluan. XD

Omn omn. Meikäläisen kuolleisuus sarjakuvien suhteen taas iski. Lähinnä ehkä siksi että koirat on jotain nou nou just nyt. En osaa enää, ei inspaa. Ja mun sarjikset on vielä koirasarjiksia. Urgh. Pitäs jättää ne kokonaan, mutta pitää viel yrittää.
Ei nyt kirjotus onnistuuh, olen liian stressaantunut tähänkin. Mutta toivottavasti ensviikonloppuna tuleva Mangapäivä rauhottais <3

Aktiivista taiteilua

2009-08-22T12:46:00.000-07:00

Olenko vähän järkevä. Nyt vasta tässä paripäivää sitten tajusin, että meijän koulu on naisvaltanen XD Aina on oltu poikavaltasessa. Tai ehkä vielä oudompaa on, että mokoma tuli edes mieleen. On nämä aatteet ruokaillessa hyvin syvällisiä XD

Nyt on ollu jotenki hyvin aktiivinen viikonloppu. Perjantaina koulussa tehtiin neulankärkikamerat, ite tein pringles purkista. Teen ite sellasta, että annan sen kökkiä tossa pihalla 2vrk minkä ajan se kokoajan ottaa kuvaa 8D Ois tarkotus saada aurinkokaaret taivaalle näkyviin. Saa nähä onnistuuko. Oli kiva selitellä ihmisille, miten ihmeessä joku pahvipurkki voi ottaa valokuvaa. Enkä todellakaan rupea sitä uudelleen selittämään, heh heh.
Toisekseen, olen ollu tänään hyvinki levoton. Ei ole malttanut pysyä koneella tai missään homehtumassa, vaan on ollu kamala tarve tehä jotain. Juuri sopivasti sai rakas äitini hiottua mulle valmiiksi siihen mun cossimiekkaan sen kahvanminkälie, että pääsin gessoamaan sitä ite miekkaa. Kiva oli silleen 2 tunnin välein maalailla sitä. Ei saatu edes toista puolta valmiiksi, vaan huomenna jatketaan laittamalla siihen pikasilotetta, että saadaan siitä mukavan sileä <3 ja tottakai samat hommat toiselle puolelle. Että kiva tällänen viikonloppuhomma.
Sitten on tämä ihme koodauspainajainen. Alotin jostain syystä koodaamaan uutta leiskaa Cresenteriin lauantaina ja siitä tulikin odotettua kauheampi homma. Alotin tekemään sitä joskus 22.00-23.00 eilen illalla ja olin muutenki nukahtaa pystyyn. Melkeen itkemään rupesin ku ei jaksanu yhtää, varsinki ku tavallista isompi homma oli eessä. Jouduin sit kuitenkin jättämään sen täksi päiväksi, mikä sekään ei kovin helppoa ollut edellä mainitun levottomuuden takia. Mutta sainpahan pitkän n. 5 tunnin äherryksen päätteeksi sen tehtyä. Tosin, kesken se vielä on... nyt voimia jostain! Eipä enää ton jälkeen tee mieli piirtää yhtään mitään, vaikka suuri tarve sille olisi 8"D Ei vaan...jaksa. Olen liian tohkeissani tästä miekka hommasta <3

Work in progress

2009-08-16T10:23:00.000-07:00

Yargh XD Mua hävettää, siis niin paljo ku vaa voi hävettää. Se ruotsintunti mistä mainitsin...noh...ei se nii kamalaa ollu. Ensinnäki olen ilmeisesti heti ekan aikasen herätyksen jälkeen omaksunut uuden unirytmin ja herääminen ei ole hirveen tuskasta. Ja sitten se tapahtui...musta tuli stn joku luokan lahjakkuus stn! XD RUOTSISSA. Se ainoo kieli missä oon iha paska. No siis, mä ymmärsin pelottavan paljo kaikista ihme lauseista ja kaike lisäks ku meijä pitää kirjottaa joku kirjotelma itestämme ruottiks nii se sano sitä lukiessaa "Erinomaista!". Herranjumala sentäs. Nojoo, käytinhän mää sanakirjaa, mut kuitenki XDDD ällöttävä olo olla hyvä jossain mitä vihaa sydämensä pohjasta.

Koulu kyl muutenki alko tosi hyvin. Kiva tietää, etten ole ihan unohettu, sain jopa puhuttua ihmisille 8D Ja naureskelen ku sinne ruokalaan on tullu sellanen definsiointi aine purkki, mitä pitäs aina ruokailuu enne tursottaa käsiin. Ja paskat! Radiossa just sanottiin et sen lootan tuomine kouluihi on ylireagointii. Mähän en siihe osallistu, saakelin hipit. XD Sikainfluessa on vittumainen sairaus täällä suomessa, siis henkisessä mielessä. Ihmiset on niin...öö...luulosairaita. Nojoo, ei tästä sen enempää. En oo vähään aikaan maininnu mitään cosplaystä. No ei ihme, kun mitään ei ennen ensikesää sillä saralla tapahdu. Mutta niin, alotin tossa about 2 viikkoa sitten sen Zangetsu miekan tekemisen. Nyt alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että joudun alottaa sen uudestaan. Feilasin tosi pahasti koko homman kanssa. Unohin tunkea sen varren sen miekan sisään -____- että se tukis sitä ah niin ihanan vankkaa pahvikasaa. Mut muuten on edenny ihan kivasti. Ens tiistaina pitäs rueta noita piilareita testaamaan ja pidentämään käyttöaikaa. Ja peruukkikin on jo tilattu. Ehkä. En tiedä tekikö veli sitä mitä käskettiin, kun ei rahat sille vielä ole kelvanneet. Tossa vajaan kuukauden päästä on tulossa Mangapäivä ja sinne ois tarkotus laittaa testiroundit XD Tarkottaen, että testaan peruukkia, ehkä miekkaa, piilareita ja ehkä kanssa bindausta, mikäli saan sen tehtyä ennen sitä.

Ehkä suurin asia mikä mielessä kuitenkin tällähetkellä pyörii on piirtäminen. Se on alkanut taas pikkuhiljaa luistaa sarjakuvan merkeissä \o/ alotin tällä viikolla oman BL sarjiksen (boys love). Ja kirjotin sen ekan luvun kässärinkin! En koskaan kirjota mitään, mutta kun keksin siihen kivoja kohtauksia, mitkä kuitenkin sitten unohtaisin. Ja näiden hahmojen kautta olen muutenkin piirtämiseen innostunut. Ostin tossa perjantaina kutistemuovia ja siitä olen aiheeseen kuuluvia killuttimia vääntäny 8) Hyvällä tuurilla saan leiskankin tässä putkessa tehtyä. Alotan sen varmaan yks sata kertaa uudestaan, koska ehin kyllästyä pahasti niihin kuviin. Muutenki oon nyt hulluna opetellu tekemään leiskoja, lukemalla tutoja ja kysymällä ihmisiltä neuvoja. Toivottavasti se urakointi palkitaan.

LOD

2009-08-11T06:25:00.000-07:00

Tää on ihan kauheeta ivaa XD Mä olen hyvin herkässä tilassa ja repeilen varmasti melkeen joka viides sekuntti, ihan mille tahansa. Mut pitää yrittää pidätellä, koska lyödään vaikka vetoa että saan sydärin jos räkätän kunnolla. Kramppalee niin kivasti joka kerta ku repee. Terkkarin mukaan "sydämen lähellä olevien lihaskramppien" pitäs olla vaa hetkellisiä, mutta must tuntuu et tää rupee kohta krooniseks vaivaks. No fun TTATT

Koulu alko ihan kivasti. Maanantaina oli vaan lyhyt infotus tulevast syksystä ja jaettiin ekan jakson lukkari. Jee mulla on tiistait vapaita ainaki syyskuuhun asti \o/ Toisaalta, mä jostain syystä ehin jo tykästyä kouluelämään ja himaan jääminen ahistaa. Mikä on outoa, enhän mä koskaan ahistu kotiin jäämisestä. No huomisen jälkeen ei pitäs mikään vaikeus olla, kun heti ekat KOLME TUNTIA on ruotsia. Ja vielä luonnottoman aikasin. Oon tottunu herää n. 11.00 ja ne tunnit alkaa 8.30. Eli 7.00 herätys. 4 tuntia liian aikasin! Ja ruotsia! Arvatkaa kukaa nukkuu tunnilla *viittaa*. Pitää anella siltä maikalta, että voi suorittaa pelkällä kokeella (minkä reputan 99% varmuudella). Ja sitten pitäs tähän kaikkeen lisätä viellä fyssa jota en viime keväänä suorittanu >_< Mistähän mä sillekin ajan kaivan. Noh, saas nähä. Ja meillä alkaa perjantaina valokuvauksen opetus. Yay, pääsee rikkoo kameroita 8D Mut kyl se hyvin menee...toivottavasti. Oon joskus aika kääpä kameran kanssa.

Mut nyt takas päiväunille -->

Japanifriikki

2009-08-08T13:21:00.000-07:00

Tuo sana tosiaan kuvaa meikäläistä tällä hetkellä aika perkeleen hyvin. On tänään tapahtunu aiheeseen liittyvää niin paljo..

Käytiin tänään kaverin kanssa kierähtämässä Hesassa. Sain häneltä nyysittyä penaalini takasin, minkä olin hänen kämpilleen unohtanu C: Tuli siinä tottakai kaikkee muutakin kivaa messiin. Ostin taas pari pokkaria mangaa, mitä sitten pääsee lueskelemään näin ennen koulun alkua. Ja oli mahtava päästä pois himasta edes yheksi päiväksi, olin tulla hulluksi kun loma uhkasi loppua todella tylsästi. Ja tosta reissusta tosiaan jäi hyvin makea maku suuhun, jeespoks. Oltiin lähtemässä himaan ja käppäiltiin rauttikselle kattomaan aikatauluja. Satuttiin pysähtymään siellä sisällä sellassen japanilaisryhmittymän eteen, ihan sattumalta. Ne oli periaatteessa jotain lehtisten jakajia...tosin ilman niitä lehtisiä XD No kuitenki, yks aika vanha japanilaismies tuli sitten meille puhumaan ah niin selvällä englannilla jotain. Sillä oli tällänen perinteinen japanilainen viuhka kädessä. Ihme kyllä mei lähetty karkuun niiku yleensä. Ja olenko vähän ylpeä, mä ymmärsin joka sanan sen könköstä enkusta ja osasin oikeen vastata ilman pokan menettämistä! Noh, se sitten kyseli meiltä kaikenlaista esim. oltiinko käyty koskaan japanissa ja tällästä. Sitte se kysy meidän nimiä ja kirjotti ne sitten japaniksi siihen viuhkaan. Lopulta se pääty antamaan mulle sen viuhkan (ties mistä syystä) ja mä kiitin sitä japaniksi. Hirveen hepulin se siitä sai, siis positiivisesti. Ihan ihmeissään oli, että joku suomalaisteini osas japania 8D Sit se suositteli käymään japanissa reissulla ja kaikkee tällästä. Hirveen mukava mies oli ja meikäläinen hymyili niin paljo, että ihan sattu XD Nyt miä kohtelen tätä viuhkaa kun aarretta. Todella uniikki kappale. Hihii.

Mut toivotaan että koulun alku tarkottaa myös inspan puolesta parempia aikoja. Mä en yksinkertasesti osaa/pysty enää piirtämään samaan tahtiin kun ennen. Saan hädintuskin 2 kuvaa kuukaudessa aikaseksi, nekin jotain omia random hahmojani. Olen liian täpinöissäni kaikesta japsijutusta, ennen siinä sitten edes jaksa keskittyä mihinkään piirtämiseen. Taino kyllähän niitä luonnoksia tulee ehkä enemmänkin kun yleensä, mutten vaan jaksa viedä niitä pidemmälle. Ja taiteilija minusta ois tarkotus tulla. Toivottavasti ei kuitenkaan ihan täysin tämä inspi kuihdu.