No joo tuotasiis.. köh. Tokaa kouluviikkoa elellään ja kas kummaa, minä istun kotona dataamassa vaikka koulussa olis parhaillaan ihan semikivat tunnit menossa. Äpärä meni ja lintsasi, haha. Ei siinä mitään mutten eilenkää menny koska vietin päiväni lääkärissä homoissa testeissä. En ois uskonu et näin pian vanhat juurtuneet tavat iskis, mutta voin vaan syyttää kasvavaa ahdistusta siitä sisällöstä mitä siellä koulunpenkillä pitäs käsitellä. Perkeleen perkele kun tänä vuonna painostetaan keskusteluun ja kirjottamiseen, aiheista jotka ei voi paskaakaan kiinnostaa. Oon muutenki huono (järkevissä) sanoissa kirjottaessa ja puhuessa nii kerpele pitäs muka luokan edessä laukoa jotain epämääräsiä mielipiteitä asioista missä mulla niitä ei pahemmin ole. Olen kuuntelija luonne. Nosiis näillä kursseilla on ehdottoman tärkeetä olla paikalla just sen keskustelunki takia ja jos ei oo nii joutuu sit kirjottaa. Ennemmin näin, koska en tod mene heittää itteäni susien syötäväksi, hell no. Sitäpaitsi jos mieleeni pilkahtaa edes hetkeksi ajatus lintsaamisesta niin tiedän ettei kouluun menemisestä tuu mitään. .
Kävin siis eilen siellä lääkärissä erilaisissa testeissä mm. sydänfilmissä, röntgenissä ja verinäyttettä antamassa. Ei mikään järin ilonen kokemus, mutta ilman pahoja traumoja kuitenki selvisin. Nyt pitää venaa ensviikon perjantaihin että saa tietää tuloksia. Voi tätä odotusta, emmiä jaksais. Emmä tunnu nykyään jaksavan yhtään mitään, tainosiis olen ollu koulun suhteen ihmeen positiivinen. Ekaa kertaa elämässäni oikeesti koulussa on ollu kivaa! Jos nyt näitä hirviötehtäviä ei lasketa. .. Olen myös huomannu kuinka nykyään tunnun enemmän vinettävän näissä teksteissäni. No lol muttakun ei taho muistaa mitään kivoja juttuja koska yleensä alotan kirjottamaan sillon kun vituttaa. Jos jotain vähän kivempaa pitäs sanoa, niin olen ilonen yhdestä uutukaisesta ystävästäni ~ Tavattiin viime keväänä, tai siis kaivoin hänen mesensä ja siellä jutellaan. Ihan heti kemiat pelasi ja nyt jo voin sanoa, että hän on hyvin tärkeä ihminen mulle. En ole pitkää aikaa kyenny kunnolla avautumaan kellekkään ja hälle voin, tuntuu että hän oikeesti välittäs musta ja on kiinnostunu mun jutuista. En kyllä enää pärjäis ilman häntä <3 Toivottavasti ku me joskus tulevaisuudessa tavataan niin ei käy kuten erään toisen, hyvin vanhan nettikaverini kanssa kenestä välitin enemmän kun kestään muusta. Me oltiin juteltu mesen kautta varmaan..2-3 vuotta ja sit ekaa kertaa tavattiin niin että menin heille muutamaksi päiväksi vierailulle. Olin sillon vielä entistä ujompi, meillä meni kyl ihan jees mutta ei kuitenkaan niin sujuvasti mitä mesen kautta. Sen jälkeen mei puhuttu pitkään aikaan mesessä, tapaamista aikasemmin päivittäin mutta jälkeen eka kerran viikossa, sit kerran kuukaudessa ja nykyään ei olla oltu minkäänlaisessa yhteydessä yli vuoteen. Hää oli tärkein ihminen elämässäni ja katosi heti sen tapaamiskerran jälkeen, ei meillä sitten netin ulkopuolella ilmeisesti kemiat pelannu niin hyvin. Kadun noita päiviä enemmän ku mitään ja siksi vähän epäröin tämän uuden tuttavuuden kanssa, koska olen lyhyessä ajassa oppinu hänest välittämään melkeen yhtä paljon kun tästä vanhasta kaverista. Huihui, eksyin ihme aihepiiriin XD
Pitäs varmaan oikeesti jossain vaiheessa lisätä kuvallista sisältöä tässä blogissa, mutten vaan tiedä mistä. Kai mä jossain vaiheessa keksin jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti