Fffuuu-- eikö tälle lusmuilulle tule loppua? Kyrsii, ihan vitusti olla tällänen laiskapaska mut emmää mitään mun luonnolle mahda. Jotenki se on kuitenki viime aikoina lähteny käsistä. Yleensä se pakko on ollu niin voimakas et se saa mut tekemään vaikka sit viimesillä hetkillä, mut nyt tuntuu et sekin ultimaattinen pakko on haihtunu jonnekki. Mä vaan en saa itteeni tekee mitään, vaikka siitä koituu pahemmat paskat niskaan jos ne jättää tekemättä tai myöhästyy niiden kanssa liikaa. Mut ei, eieiei, kun jumaliste ne on näitä kotona tehtäviä juttuja, mä en kykene työskentelemää kotioloissa. Liikaa muita virikkeitä. Mut emmä sit kouluunkaa ylimäärästä taho jäädä. ASDD menis tää kuukaus nopee nii sit on vaan lopputyön tekemistä aijai <3 ....jos siis saan tehtyä näitä muita alta ennen. Mikä siis tässä eniten jumii on se taidehissan portfolio. Se piti viime maanantaina palauttaa, mutta kas kumaa, meidän hyvämuistinen maikkamme ei maininnu sanaakaan joten oletin saaneeni lisäaikaa ainakin viikon verran. Vaan miten kävi, nyt on lauantai EIKÄ SE OLE EDENNY YHTÄÄN. Kerpele. Eikä ne tehtävät tai lyhyiden infojen tekeminen oikeesti ois ees mitenkään vaikeeta, mut mä vaan en jaksa keskittyä siihen. Tosin olen tässä kusessa sen takia, etten tehny niitä tehtäviä sillon ku ois pitäny, oisin päässy nii paljo helpommalla. Mutta kun suurin osa niistä tehtävistä oli sellassia mistä en tajunnu paskaakaan eikä me saatu mitään infoa niistä. Vasta sitte ku ne piti näyttää nii tajusin muiden töiden kautta mitä siin oikeesti haettiin. Että jes. Plus en oo ollu ees kaikilla tunneilla nii multa puuttuu matskua, eikä me tietenkää niitäkää saatu uudestaa. Kai mä tästä selviän. Jotenki. Tuntuu vaan nii suurelta esteeltä. Angst.
No mutta olen ollu nyt siis pian viikon aikuisiässä. Hurjaa. Maanantaina (synttäripäivänä) kun tulin alas, sain huomata keittiön pöydällä pienen lahjapaketin missä oli mun nimi. Olin silleen jes, mulle hankittiin koru lol. Vielä pahempaa, siellä oli sellanen legopalikan tyyppinen avaimenperä, mis oli sellanen pieni skorpioni sisällä. Vittu mua nauratti ihan saatanasti miten niin klisee lahja. Just sellanen mitä mun iskä ostais. Elin siis loppupäivän siinä luulossa et se hältä oli. No ei menny kauas tämä arvaus, mun veljeltä se sit ilmeisesti oliki. Outoo, koska eise mulle oo koskaa enne mitää ostanu. Heti se palikka saiki vähä enemmän merkitystä, vielä enemmän koska emmä keltää muulta perheenjäseneltä (vielä) oo saanu mitään. Onhan se parempi ku ei mitään, lähinnä se että se on oikeesti ostanu mulle jotain oli tässä se mielennostattaja. Mutta hyvin joo alko tämä aikuisuus, hitto soikoon lintsasin 3 päivää putkeen koulusta, eli olin vaan sinä maanantaina koulussa ku perjantaina sitä ei ollu muutenkaa. Hehheh, hahhah. Uus ennätys. Ja se sama syy; en jaksa, ei huvita. Mä en oo varmaa ikinä ollu näi ahistunu koulunkäynnistä ite sen koulun takia. Ihmiset on kivoja, mutta aineet ei. Mulle tulee vaan sellanen tunne että menee aikaa hukkaan siellä ja muutenki, heti ku lähen sinne mietin vaan että millos takas kotiin. Olen kotihiiri. Vaikka kuolen himassa tylsyytee, kuolen mielummin siellä kun jossain muualla. Mmm.
No mutta on tässä viikon lagituksen aikana tapahtunu itseasiassa aika paljonki, mutta en nyt jaksa niitä rueta kertomaan, taino ennemmin etten osaa muistella mitä kaikkea ois kerrottavana, mun pää jotenki tyhjenee jos mä joudun ajattelemaan liikaa. Ehkä maailman vittumaisin asia, tyhjä pää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti