Pages

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Joko se viimein tapahtui?

Taas näitä hetkiä. Hetkiä millon vois vaan upota suohon, kadota maailmasta jonnekki kuoppaan mistä kukaan ei mua löytäs. Vihaan tätä, varsinki ku se on aika mahotonta. No mutta siis mua vituttaa, masentaa ja kaikkea muuta yhtäaikaa ja eikä mitenkää vähää määrää. Ei tässä mitään uutta ole ja kaikillahan on aina niitä huonompia päiviä. Mut omalla kohdalla ne vaan tuntuu niin.. rampauttavilta ja ikuisilta, vaikka aina on tullu niitä parempia päiviä vähän ajan päästä. Olen kyllä kiitollinen että tää tunne on harvinaisempi mitä se oli about 2-3 vuotta sitte, sillon se oli tyyliin kerran viikossa. Masennuspuuskat on siis tässä vuosien aikana lieventyny ja vähentyny, mutta niin kyllä nää paremmatki päivät. Onse vittumaista et miten ihmisen muisti toimii, että hyvät muistot ja hetket ei pysy mielessä yhtä tiukkaan mitä huonot.

Mua vaan siis nyt taas ahistaa ihan mielettömästi. Ajattelee että miksi mä teen tätä, miksi edes vaivautua tekemää enää yhtää mitää ku ei siitä tunnu saavan oikeesti mitään irti, minä ite tai kukaa muukaa. Olo on hyödytön, täys saamaton paska, vitun yksinäinen. Vituttaa olla keskinkertaine tai alempi ihan kaikessa mitä tekee. Mä en oo oikeesti hyvä missää, maksimissaa vähän keskivertoo parempaa, tosi vähän. Oon kai näitä ihmisiä, että vaikka kuinka yritän saada mainetta ja kunniaa, menestyä elämässä jollain tapaa, en sitä tavota vaikka miten päin yrittäisin. Mun motivaatio kaikkeen on laskenu ihan saatanasti ku ei niistä saa oikee mitää muuta irti ku masennusta ja muuta paskaa. Ja just näinä hetkinä mulla ei oo ketää kuka edes piristäis mua.... ja nyt vituttaa angstata tällai, ku tiedän ettei tällänen oikeesti ketään kiinnosta. Jotain teiniangstia jess. Tätäki kirjottaessa tulee vähän tunne että miksi vaivautua ...
Kumma kyllä, vaikka olo on taas niin surkea kun vaan voi olla, samaan aikaan on jotenki ihan helvetin sekava olo, sillai jännästi. Ku oisin oikeesti lopultaki seonnu. Tunteet heittelee ihan vitusti, oon aina ihmetelly miten kukaan vois itkee ja nauraa samaan aikaan mutta nyt on se ite tullu koettua. Voin nauraa itteni kipeeks samaan aikaa ku angstin surkeeta elämääni ja sinnitellä suurta halua hakata päätä pöytään. Örrrrr..

Miksei vois olla mahollista vaan ... kadota. Ettei tarvis tehä yhtään mitään, olla vaan tai tehdä asioita mitä haluaa, millon haluaa, miten haluaa. Ei minkäänlaisia velvollisuuksia mihinkää. Elää just sellassena ku on, laiskana paskana kenen tekemisillä ei oo mitään merkitystä.

lauantai 20. marraskuuta 2010

Hihihii

Mun aivot on liian kärsineet että jaksaisin oikeesti luoda jotain henkevää tekstiä. Mutta jotenki tää lauantain myöhäisillan/yön blogaus on jääny päälle, syytä tälle en tiedä. Varsinkaa koska en oikeesti tunnu muistavan mistään mitää heti ku sormet osuu näppiksille 8D

Ensviikko on vika täysinäinen marraskuun viikko.. se on aika pelottavaa. Ei oo koskaan aika tuntunu juoksevan _näin_ nopeesti, tuntuu ettei täs ehi mitään tekemään. Salee kohta taas sanoo että apua kesä on jo täällä! Nojoo, eipä tätä talveakaan olla eletty ku vähä aika niin ei ehkä pitäs sinne asti jo suunnata. Yleensä tässä vaiheessa olisin jo hyvin joulumoodissa, mutta olen edelleen siellä alkusyksyssä niin yritä sitä sitten päätä ohelmoida ajantasalle. Eiköhän se sieltä kömmi, kun vielä kiivaammin se näkyy kaikessa. Viikko on ollu aika peruskauraa ettei oikeesti tuu mitään kummempia mieleen, se vaan että tulipahan jotain oikeesti yleishyödyllistä tehtyä, vaihoin pankkia ja hankin paypalin jeee. Töitä....no se on työn alla, kyl mä tän vuoden puolella niitä aattelin vielä kysellä. Toivottavasti. Yleisesti ottaen siis ihmeen hyvä viikko. Olen aina kuvitellu että mulla ois hiton paska arpaonni, mutta tänään oli toka viikko lottoamista ja sain 4 oikeen, go me! Viimeviikolla se oli 3 oikeen jos nyt sit vaik ensviikol tulis 5 oikeen. Olen varmaan harvoja lottaajia kuka sanoo näin, mutta en kyllä ikinä tahtois saada sitä 7 oikeen (varsinkaa ainoana), se vaan synnyttäis hirveetä stressiä ja painetta omistaa niin vitusti rahaa. Mutta ei siitä sen enempää.
En ny koe mitään suurempaa tarvetta avautua näistä muista pienistä jutuista mitä kutsun elämäksi, mutta jotain on kuitenki tullu vastaan mitä en malta olla tänne pistämättä. Nimittäin tämä yksi, maailman piristävin juutube video, en kyllästy siihen koskaa!

lauantai 13. marraskuuta 2010

La löllöliare

Olen inspiroitunut XD

Nomutta, taas olen täälä kirjottamassa lauantai iltana, kuinka hienoa. Ja taas sellasseen aikaan et yritä siinä sinä muistaa mitään. Aika helvetin hieno, outo ja erikoinen viikko on kyllä ollu, sitä ei ole kieltäminen.
Maanantai alkoi tavalliseen tapaan aikasin heräämisellä ja kouluun raahaantumisella, siinä pelossa et jos tulee maininta portfoliosta. Mutta hehheh hahhah kun tämä lintsari ei ollu lukenu edellisellä viikolla lainkaan koulun sähköpostiaan niin eipä tämä tiennyt että tunnit oli peruttuuu. Jeevittu olin siellä sitten lahnaamassa luvattoman aikasin ainoana idioottina ja kirosin miksen vaan jääny kotiin nukkumaan. Selvisin siitä kuitenkin. Tiistai oli turha, keskiviikkona ei kas kummaa ollu koulua ja tähän kaikkeen tottuneena en muistanu laittaa herätystä torstaiks päälle, nukuin siis ihka ensimmäistä kertaa elämässäni OIKEASTI pommiin, siis juuri sillon kun koulussa olis pitäny olla hehhee. Oli kiva herätä siihen että voiii paska tänää oliki koulua. No harm done though, koska ne tunnit oli ihan perseestä ja käytin vaan koko päivän tekstatessa ihan saatanasti. Tuli siinä sitten näin parin päivän varotusajalla (kijotan aina jalalla enkä ajalla) sovittua että myö mentäs Tsukiconiin lauantaina, ihan vaan et tapais Rebsun ihka ensimmäistä kertaa, hmm hmm! Perjantain työnhaku & pankkireissu jäi toteutumatta, pelkuruus iski.

Mutta niin, tämä maaginen lauantai. Ite conihan ei meitä lainkaan kiinnostanu, vaan tämä kaverin tapaaminen. Maksettiin 7 euron pääsylippu ihan vaan että ois muutaman hikisen (TODELLA hikisen) minuutin siellä sisällä toteamassa että tänne lämpöön kuolee. Mutta sainpahan taidekujalta jotain mukaanvietävää, mmm <3 Ehkä parhaimpia lauantaina aikoihin, oli niin saamarin hauskaa olla pitkästä aikaa kunnon lössillä liikenteessä. Aijai <3 Nyt sit taas pitäs tottua lahna arkeen, varsinki nyt ku tää mun ihme imusolmuke ongelma vuoden takaa on tullu takasin, vielä pahemmalla tuskalla. Onse nii vitun vaikeet mennä hoitoon waaahh. Yritän sinnitellä vielä jonki aikaa ennenku tartun luuriin.... Nomutta mutta oikeesti aaaah pää tyhjeni taas niin sun mukavasti. Wää miksen voi kirjottaa asioita ku ne on vielä tuoreessa muistissa.

lauantai 6. marraskuuta 2010

Örp

Fffuuu-- eikö tälle lusmuilulle tule loppua? Kyrsii, ihan vitusti olla tällänen laiskapaska mut emmää mitään mun luonnolle mahda. Jotenki se on kuitenki viime aikoina lähteny käsistä. Yleensä se pakko on ollu niin voimakas et se saa mut tekemään vaikka sit viimesillä hetkillä, mut nyt tuntuu et sekin ultimaattinen pakko on haihtunu jonnekki. Mä vaan en saa itteeni tekee mitään, vaikka siitä koituu pahemmat paskat niskaan jos ne jättää tekemättä tai myöhästyy niiden kanssa liikaa. Mut ei, eieiei, kun jumaliste ne on näitä kotona tehtäviä juttuja, mä en kykene työskentelemää kotioloissa. Liikaa muita virikkeitä. Mut emmä sit kouluunkaa ylimäärästä taho jäädä. ASDD menis tää kuukaus nopee nii sit on vaan lopputyön tekemistä aijai <3 ....jos siis saan tehtyä näitä muita alta ennen. Mikä siis tässä eniten jumii on se taidehissan portfolio. Se piti viime maanantaina palauttaa, mutta kas kumaa, meidän hyvämuistinen maikkamme ei maininnu sanaakaan joten oletin saaneeni lisäaikaa ainakin viikon verran. Vaan miten kävi, nyt on lauantai EIKÄ SE OLE EDENNY YHTÄÄN. Kerpele. Eikä ne tehtävät tai lyhyiden infojen tekeminen oikeesti ois ees mitenkään vaikeeta, mut mä vaan en jaksa keskittyä siihen. Tosin olen tässä kusessa sen takia, etten tehny niitä tehtäviä sillon ku ois pitäny, oisin päässy nii paljo helpommalla. Mutta kun suurin osa niistä tehtävistä oli sellassia mistä en tajunnu paskaakaan eikä me saatu mitään infoa niistä. Vasta sitte ku ne piti näyttää nii tajusin muiden töiden kautta mitä siin oikeesti haettiin. Että jes. Plus en oo ollu ees kaikilla tunneilla nii multa puuttuu matskua, eikä me tietenkää niitäkää saatu uudestaa. Kai mä tästä selviän. Jotenki. Tuntuu vaan nii suurelta esteeltä. Angst.

No mutta olen ollu nyt siis pian viikon aikuisiässä. Hurjaa. Maanantaina (synttäripäivänä) kun tulin alas, sain huomata keittiön pöydällä pienen lahjapaketin missä oli mun nimi. Olin silleen jes, mulle hankittiin koru lol. Vielä pahempaa, siellä oli sellanen legopalikan tyyppinen avaimenperä, mis oli sellanen pieni skorpioni sisällä. Vittu mua nauratti ihan saatanasti miten niin klisee lahja. Just sellanen mitä mun iskä ostais. Elin siis loppupäivän siinä luulossa et se hältä oli. No ei menny kauas tämä arvaus, mun veljeltä se sit ilmeisesti oliki. Outoo, koska eise mulle oo koskaa enne mitää ostanu. Heti se palikka saiki vähä enemmän merkitystä, vielä enemmän koska emmä keltää muulta perheenjäseneltä (vielä) oo saanu mitään. Onhan se parempi ku ei mitään, lähinnä se että se on oikeesti ostanu mulle jotain oli tässä se mielennostattaja. Mutta hyvin joo alko tämä aikuisuus, hitto soikoon lintsasin 3 päivää putkeen koulusta, eli olin vaan sinä maanantaina koulussa ku perjantaina sitä ei ollu muutenkaa. Hehheh, hahhah. Uus ennätys. Ja se sama syy; en jaksa, ei huvita. Mä en oo varmaa ikinä ollu näi ahistunu koulunkäynnistä ite sen koulun takia. Ihmiset on kivoja, mutta aineet ei. Mulle tulee vaan sellanen tunne että menee aikaa hukkaan siellä ja muutenki, heti ku lähen sinne mietin vaan että millos takas kotiin. Olen kotihiiri. Vaikka kuolen himassa tylsyytee, kuolen mielummin siellä kun jossain muualla. Mmm.

No mutta on tässä viikon lagituksen aikana tapahtunu itseasiassa aika paljonki, mutta en nyt jaksa niitä rueta kertomaan, taino ennemmin etten osaa muistella mitä kaikkea ois kerrottavana, mun pää jotenki tyhjenee jos mä joudun ajattelemaan liikaa. Ehkä maailman vittumaisin asia, tyhjä pää.

torstai 28. lokakuuta 2010

Blergh

Ai ku tekis niin tunkea pää jonnekki saaviin just nyt, ihan mitä vaan jotta olo helpottus. Mulla siis alko vähä vajaa viikko sitte syysloma ja kappas vaen, sain heti sunnuntaina flunssan, mikä ei vieläkään näytä merkkejä hellittämisestä. Olen kilokaupalla tuottanut asiaan kuuluvia eritteitä ja menettäny jo pariin kertaan yöunet kun herää siihen että meinaa tukehtua. Olo on siis täyspaska, en jaksa tehä mitään mikä vaatii pienintäkään keskittymiskykyä. Ja vielä sattu niin etten nyt sit voinu niitä töitäkään hakea, hyvän ensivaikutelman joo antaa ku tulee oikeen räkäsenä kyselemään, tjoo. Eli se siis siirty ja nyt tuskistelen ku pitäs tehä..about 8 duunia ja koota niistä portfolio maanantaihin mennessä. Ajatuskin riipii, ku en edelleenkää jaksa tehä yhtää mitää muutaku lagata koneella. 3 päivää aikaa joten pakko vaan ottaa niskasta kiinni ja vääntää se, toivoa maanantaina lisäaikaa kun menin viel hukkaa infopapereita siihen liittyen raaahhh.


Mut loman alku oli lupaava, Biffe ku tunki tänne ja sai taas nauraa aika kivasti. Lyödään vetoa että se mulle tän flunssan aiheutti ku itekki sairasti, murr. No mut mentiin sit lauantaina leffaan ja purikuraan, suatana son nii kiva mesta <3 (tossa kuva ylempänä, mun feivi) Suosittelen. Leffa mitä mentii kattoo oli Haudattu, sitä taas en lämmöllä suosittele, aika vitun ahistava se oli eikä 12 egee jonkun puuhkuttamisen kattomisesta oo mikään mukava hinta maksaa.. Seuraavaks sitten Saw seiska 3D.nä <3 Äitille menin asiasta mainittemaan ja eise mua kyllä järin ilosena sinne oo päästämässä, haha. No mutta, vähän merkittävämpi tapahtuma viime perjantaina, sinä iltana ku Biffe tääl oli tuli mun sisko mesessä mulle jutteleen. Ei siis olla oltu ..öö...puheväleissä varmaan 2-3 vuoteen, kyl me nähty ollaan muttei sanottu mitään. Tahto alottaa puhtaalta pöydältä et pidettäis kunnol sit jatkossa sitä yhteyttä, tutustutaa toisiimme udestaa aikusina jne. Kaikkee jännää. Ois kyl kiva mennä sinne sen luokse Ouluun joskus. No mutta hän sitte kerto sellassesta jännästä sivusta missä voi kattoo leffoja ja joitain sarjoja suomiteksteillä ihan ilmatteeks, sinne onki kans aikaa menny ihan jumalattomasti. Vielä pitäs saada ainaki Saw ja Dexter putket loppuun ja joitain random elokuvia kattoa tän loman aikana, miten mahtaa onnistua ku on muutaki tekemistä vähä liikaaki yhelle viikonlopulle. Muutenki innostuin taas pelaamaa GaiaOnlinessa zomgia, aivan kerpeleen mahtava MMO peli <3 Siel pääsee hyvin tutustuu ulkomailla asuviin ihmisiin ja hittovie meil on aina hauskaa oli lössi mikä tahansa. Harmittaa iha hirveesti ku tekis mieli piirtää sarjista kaikista kivoimmista jutuista mut emmää jaksa tai ehi mitää sellasta, ideat vaan pyörii päässä. Kuten aina. Mutta iski taas sellanen riippuvuus että huomisesta tulee helvettiä kun pitäs yrittää saada ajatukset muualle. Toivotaan parasta....

Ahhh... mieltä oikeen virkistää ajatus että maanantaina, sinä helvetin maanantaina, ois muka tarkotus täyttää vuosia. Vittu XD tai sit vetoan just siihen kun anelen lisäaikaa.