Jaa mutta mitäs, vituttaa. Taino vituttaa koska stressaan taas itteni hengiltä ja tapahtui mitä tahansa, niin se tuskin tulee lieventymään ihan heti. Olin siis tänään siellä työhaastattelussa, hain Filmtowniin osa-aikaseksi. Näin jälkikäteen, musta tuntuu et munasin koko homman. Melkein kaikki mitä sanoin ois voinu sanoo paremmin ja totuudenmukasemmin. Eli vähän joo stressaan etten saa paikkaa, koska mä en oikeesti jaksa tätä saamarin työnhakua. MUTTA. Ehkä vielä enemmän mua stressaa se, et mä saan sen paikan. Jos mä oikeesti pääsen sinne niin....apua. Ku se on ilta/viikonlopputyötä, huononpuoleisella palkalla. Ja ku vittu siellä ollaan yksin, enkä tiiä kuin hyvin sinne perehdytetään. Mulle on aika painajainen pistää enstyöks heti omilleen, huolehtimaan jostain videovuokraamosta. Jo ajatus et oon asiakaspalvelussa vähän arkailuttaa, mut se et pitää olla vastuussa koko liikkeestä ainoana paikalla niiin..... saatana mä kuolen tähän stressiin. Mut mun on pakko oppia ja alottaa jostaki. Tiedän sen. Mut ei se tieto helpota. Mä en yhtään ainakaan aluks koe pärjääväni tarpeeks hyvin. ARGH. Ajatus siitä vastuusta on vaan niin tappava. Mut samaan aikaan mä niin haluan sitä, koska jos sen sit oppii tarpeeks hyvin nii siitä saa ihan tajuttoman hyvän kokemuksen jatkoa varten. Pelottaa vaan siis se valtava alkushokki, jos sinne edes pääsee. Suorastaan ihmettelen jos pääsen koska...örp...moni asia mitä suolsin kaduttaa ihan saamaristi, kun mä en osaa ajatella ku vasta jälkikäteen. Shhhttt. Ihan sama, sunnuntaina saan tietää ja mikä tahansa vastaus on niin se tulee olee samaan aikaan helpotus ja paniikkipommi. Ei hyvää elämää. Voin vaan pistää kaikkeni siihen hetkeen mikä aina suorittaessa tulee, siihen ettei ees ehi ajattelee stressiä (tai ajattelee muutenkaan mikä pahentaa "kadun tätä myöhemmin" mahollisuutta). PLERGHHH koskaan oo tyytyväinen mihinkään saatana hyppään järveen, niin kuraa on olo et on vaikee ees nauttii mistään just nyt. Shhh......
Ainoa valopilkku on, et rupesin kattoon Maria†Holicia. Ei muuta kun et....yks häröimpiä sarjoja mitä oon kattonu vähään aikaan ja se on aika kivaa piristystä (alkutunnariki on sangen koukuttava). Jostain syystä mä en oo osannu piirtää mun hahmoja (aka miehiä) ton sarjan takia ........ I wonder why pfft. Anime pelastaa mut arjen harmaudelta, en osaa elää ilman vähintään joka toinen päiväistä annosta <3. Kuhkuhkuh nyt jatkan sen kattomistaaaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti